Ukrainan konflikti/sota

Venäläisten on vaikea saada valtion lupaamia korvauksia läheisistään, jotka ovat kuolleet Ukrainan sodassa.

Monien venäläisten sotilaiden ruumiita ei ole tuotu rintamalta takaisin kotimaahan. Joidenkin ruumiit ovat tuhoutuneet sotatehtävissä täysin. Moni kertoo itsenäiselle venäläiselle julkaisulle Verstkalle, kuinka murskaavalta tuntuu, kun läheisen jäänteet jätetään lojumaan sotakentille.

Verstkan mukaan sotakentille kadonneet sotilaat asettavat venäläisiä oikeusistuimia uuden äärelle. Vastaavia tapauksia ei ole oikeusistuimissa aiemmin juuri käsitelty, joten oikeusistuimien kerrotaan pyytävän yhä uusia ja uusia dokumentteja todisteeksi sotilaan kuolemasta.

Verstkalle puhunut Elena kertoo, että hänen kuolleen poikansa jäänteitä ei ole palautettu Venäjälle. Pojan esihenkilö on kieltäytynyt auttamasta vedoten siihen, että ”ilman ruumista ei ole tapausta”. Äiti on vedonnut myös Venäjän puolustusministeriöön ja Leningradin aluekuvernööriin, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta.

Victoria taas kertoo, kuinka Venäjän armeijan komentaja oli poistanut hänen aviomiehensä armeijan aktiivisten henkilöiden joukosta vedoten miehen kuolemaan. Kun Victoria haki oikeudessa aviomiehensä kuoleman tunnustamista, syyttäjäntoimisto eväsi pyynnön ja merkitsi aviomiehen kadonneeksi.

Päätöksen myötä Victorialla on ollut vaikeuksia elättää itsensä ja lapsensa.

– Olen erittäin vihainen Venäjän federaatiolle, hitto soikoon, Victoria sanoo.

Monien muiden venäläisten tavoin Victoria selailee raakoja kuvia Ukrainan sotarintamilta etsien miestään.

– Entä, jos he eivät löydä (mieheni) ruumista? Kuinka minun on tarkoitus jatkaa elämää? Mikä olen? En ole leski, mutten ole vaimokaan.

IL
 
Viimeksi muokattu:
ido59 kirjoitti:
Kovaa porukkaa. Tosiaan. Realistista sodan kuvaa.
Tätä seuratessa tuli mieleen:

- mitenköhän nuo taisteluhaudat on joka nurkalle tuhannen km rintamaa onnistuttu kaivamaan, taistelukosketusetäisyydelle. Konekaivuu lienee todennäköisin. En usko, että videon kaivantoja on lapioitu.
Mutta tuskin on niin, että ryssä ja Ukraina toteavat: '4h tauko: kaivetaan taisteluhaudat'.
Tietysti kun taistelutilanteen pakko, niin keinotkin löytyvät. Kunhan ihmettelen millaisella käytännön prosessilla taisteluhaudat lopulta löytävät paikkansa ja kaivautuvat muutaman sadan metrin päässä, mahdollisesti staattisesta mutta tulittavasta, vihollisesta.

- videosta tuli jostain syystä mieleen Saving Private Ryan. Se lienee yllättävän hyvä sodan todellisuuden ja mielettömyyden kuvaus. Pitänee katsoa, taas.

- evoluutio on kehittänyt ihmisen miessukupuolesta soturin ja taistelijan. Taistelussa lamaantuneet eivät jatkaneet sukua.
Me sivistyneet, mukavuudenhaluiset länsimaalaiset miehet, jotka jäävät pienen nuhakuumeen vuoksi saikulle -- meistä (lähes) jokaisesta todnäk kuoriutuu pienellä raaputuksella spartalainen soturi, jolla taistelukentällä tyynen keskittyneesti on vain tavoite kirkkaana mielessä. Vaikka kavereita putoaa viereltä paikattavaksi tai kalmistoon ja oma selviytyminen on sattuman varassa. Se kuolemanpelko ja pienten vaivojen valitus, mikä siviilimiehessä on, katoaa taistelussa. Tämän tulkitsen näidenkin, hetki sitten siviileinä olleiden, ukrainalaissoturien toiminnasta. Kuin myös meidän sotaveteraaneista. Hämmästyttävää ja kunnioitettavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mukavaa turinaa mielenkiintoisista aiheista, etenkin juoksuhaudoista. Tämä videohan oli juurikin Avdiikan auringonkukkien lantausoperaation alueelta. Siellä on vuosikausia vanhoja Ukrainalaisten asemia, ja asemien vara-asemia ja näidenkin vara-asemia. Pääosin noiden peltolohkojen välisten metsäsoirojen asemat on kaivettu käsin, se puusto mikä niissä on ollut, on antanut ainakin jonkinlaista suojaa tähystykseltä, ainakin kesäaikaan.

Useinhan nämä taisteluhaudat ovat lähteneet kasvamaan siitä ensimmäisestä sotilaan kaivamasta poterosta. Päivien, viikkojen, kuukausien ja lopulta vuosien jälkeen näissä on osassa viettänyt aikaansa lukematon määrä sotilaita. Eihän siellä kaiken aikaa ole verissä päin tapeltu DNR/LNR- joukkojen kanssa joten tylsyydestäkin kärsineet ajoittain. Kaivaminen ja rakentaminen usein noissa oloissa sitä parasta aktiviteettia.

Suomenkin sodassa jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä ja asemien vakiintuessa paikoilleen nähtiin samanlainen varsin luonnollinen ilmiö. Poterot yhdistyivät juoksuhaudoiksi ja -44 vuoteen mennessä etulinja ja takana oleva linja oli raskaasti linnoitettua saunoineen ja miehistökorsuineen.

Montakohan puuk*llia sotilaat ovatkaan ihmiskunnan historian aikana vastaavissa olosuhteissa vuolleet? satojatuhansia, miljoonia. Herra tietää...
 
Coffee Man kirjoitti:
Venäläisten on vaikea saada valtion lupaamia korvauksia läheisistään, jotka ovat kuolleet Ukrainan sodassa.

Monien venäläisten sotilaiden ruumiita ei ole tuotu rintamalta takaisin kotimaahan. Joidenkin ruumiit ovat tuhoutuneet sotatehtävissä täysin. Moni kertoo itsenäiselle venäläiselle julkaisulle Verstkalle, kuinka murskaavalta tuntuu, kun läheisen jäänteet jätetään lojumaan sotakentille.

Verstkan mukaan sotakentille kadonneet sotilaat asettavat venäläisiä oikeusistuimia uuden äärelle. Vastaavia tapauksia ei ole oikeusistuimissa aiemmin juuri käsitelty, joten oikeusistuimien kerrotaan pyytävän yhä uusia ja uusia dokumentteja todisteeksi sotilaan kuolemasta.

Verstkalle puhunut Elena kertoo, että hänen kuolleen poikansa jäänteitä ei ole palautettu Venäjälle. Pojan esihenkilö on kieltäytynyt auttamasta vedoten siihen, että ”ilman ruumista ei ole tapausta”. Äiti on vedonnut myös Venäjän puolustusministeriöön ja Leningradin aluekuvernööriin, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta.

Victoria taas kertoo, kuinka Venäjän armeijan komentaja oli poistanut hänen aviomiehensä armeijan aktiivisten henkilöiden joukosta vedoten miehen kuolemaan. Kun Victoria haki oikeudessa aviomiehensä kuoleman tunnustamista, syyttäjäntoimisto eväsi pyynnön ja merkitsi aviomiehen kadonneeksi.

Päätöksen myötä Victorialla on ollut vaikeuksia elättää itsensä ja lapsensa.

– Olen erittäin vihainen Venäjän federaatiolle, hitto soikoon, Victoria sanoo.

Monien muiden venäläisten tavoin Victoria selailee raakoja kuvia Ukrainan sotarintamilta etsien miestään.

– Entä, jos he eivät löydä (mieheni) ruumista? Kuinka minun on tarkoitus jatkaa elämää? Mikä olen? En ole leski, mutten ole vaimokaan.

IL
Klikkaa laajentaaksesi...
Venäläisen sotilaan esihenkilö. Ollaanpas ryssälässäkin pitkällä tuossa humpuukissa.
 
Ujoke kirjoitti:
Venäjän lentoteollisuus on "romahduksen partaalla" riittämättömien varaosien, sertifioimattomien korjauspalvelujen ja muiden sanktioiden aiheuttamien systeemisten huolto-ongelmien vuoksi Kremlin arkiston hakkeroinnin mukaan .

https://www.kyivpost.com/post/24531

mestari strategistin sanoin, pakotteet eivät vaikuta....
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä on ilomusiikkia korvilleni. En malta odottaa, että tämän vaikutus iskee ryssän Tu-95 ja Tu-160 - laivastoihin, joilla julmasti terrorisoivat ja murhaavat viattomia ukrainalaissiviilejä sotarikollisessa terrorikamppaniassaan.

Sitten, kun puutteellisen varaosan, huollon ja korjaussysteemin yhdistelmänä niitä alkaa pudota, pitää kyllä nostaa lasia, että sanktioiden avulla tolta väkivaltaiselta apinakansalta on jälleen kerran lähtenyt yksi terrorityökalu pakista pois, millä tehtailla silmitöntä kansanmurhaa ja julmuutta täysin viattomia pienempiä naapurikansoja kohtaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top