Saksalaispoliitikko: Putin on ymmärretty täysin väärin
Saksan ulkoasiainvaliokunnan jäsenen mukaan Euroopan pitää luopua illuusiosta.
”Me emme pilanneet suhteita, he sen tekivät” – Putin puhui propagandamaratonissaan 14. joulukuuta välien korjaamisesta lännen kanssa. RUSSIAN POOL, REUTERS
Marikki Nykänen
Tänään klo 10:28
Vaikutusvaltainen saksalaispoliitikko tyrmää kovasanaisesti joidenkin länsimaisten johtajien näkemykset Ukrainan sodasta. Saksan ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja entinen johtaja
Norbert Röttgen (CDU) sanoo
Foreign Affairs -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, että Venäjän presidentti
Vladimir Putin on ymmärretty täysin väärin, ja tilanne on vaarallinen niin Ukrainan kuin muunkin Euroopan kannalta.
Röttgenin mukaan useat länsimaiset poliitikot ja tutkijat ovat nyt sitä mieltä, että Ukrainan tukemisessa kannattaisi panostaa puolustukseen. Taustalla ovat lisääntyneet erimielisyydet Ukrainan tukemisen suhteen, joita näkyy esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Puolustusajattelussa Ukrainaa autettaisiin pitämään ne alueet, jotka sillä on nyt hallussaan. Kannattajien mukaan tämä vakauttaisi länsimaisen tuen ja näyttäisi Venäjälle, että se ei kestä pitkittynyttä sotaa. Ja lopulta Venäjän kanssa päästäisiin neuvottelupöytään.
Röttgenin mukaan tällainen ajattelu on erittäin vaarallista. Hänen viestinsä näyttää olevan suunnattu erityisesti Yhdysvaltoihin ja isoihin Euroopan maihin, kuten Saksaan.
– Puolustuksellinen strategia, joka perustuu ainoastaan dialogiin Venäjän kanssa, on perustavanlaatuisesti pielessä ja katastrofaalisen naiivi, hän tilittää.
Saksalaispoliitikon mukaan jotkut länsimaiset johtajat ovat tehneet virhearvion Venäjän presidentti Vladimir Putinista. EPA/AOP
Putin ymmärretty väärin
Röttgenin mukaan puolustusajattelun kannattajat ovat ymmärtäneet Putinin ja hänen ajattelunsa ”perustavanlaatuisesti” väärin. Mikä tahansa myönnytys ainoastaan rohkaisee Putinia sotimaan Ukrainassa kahta kauheammin.
– Putinin ei voida antaa uskoa, että hänen hirveässä hyökkäyssodassaan on saavutettavissa mitään etuja. Jos hän menestyy, sodat Euroopassa voivat hyvinkin tulla aiempaa tavallisemmiksi.
Vähin vaatimus sodan päättymisen suhteen ovat Röttgenin mukaan sotaa edeltäneet rajat.
– Putin on tehnyt selväksi, että hän ei halua neuvotella. Hän haluaa voittaa tämän sodan, mistä on tullut ehto hänen omalle poliittiselle ja henkilökohtaiselle selviytymiselleen. Sodalla on ollut Venäjälle mittava hinta, ja Putinilla pitää olla jotain, mitä tarjota.
Röttgenin mukaan monet poliitikot Saksan hallituksessa ja erityisesti USA:n presidentti
Joe Bidenin hallinnossa ajattelevat jokaista asetoimitusta Ukrainalle yhä siitä näkökulmasta, miten Venäjä reagoi. Eskalaation pelko siis rajoittaa Ukrainan saamaa apua.
Näin ei hänen mukaansa kannattaisi ajatella.
– Totuus on, että Venäjä on jo täysin eskaloinut sodan tavanomaisen sodankäynnin osalta, eikä ydinaseiden tie ole kovin todennäköinen. Ensinnäkin pelon takia, että USA tekisi vastahyökkäyksen, ja toiseksi, koska Venäjän korvaamaton liittolainen Kiina pitää sitä punaisena viivana.
Saksan ulkoasianvaliokunnan jäsen Norbert Röttgen vaatii Ukrainalle muun muassa saksalaisvalmisteisia Taurus-risteilyohjuksia. Kuvassa näkyy, kuinka niitä kiinnitetään F-15 -hävittäjään seremonian yhteydessä Etelä-Koreassa vuonna 2016. EPA/AOP
Jos Putinin kanssa aletaan neuvotella, Ukrainalta vietäisiin Röttgenin mukaan mahdollisuus liittyä koskaan Natoon. Vaikka rauha saataisiin aikaan väliaikaisesti, tulevaisuus olisi uhkaava.
– Ilman Naton pelotetta Putin voisi vapaasti palautua, järjestää joukot uudelleen ja lopulta hyökätä jälleen. Eikä Ukraina olisi ainoa maa, johon uuden hyökkäyksen riski kohdistuisi. Myös muut maat, kuten Moldova tai Baltian maat, olisivat jatkuvan uhan alla.
– Eurooppa voi estää tämän painajaisskenaarion ainoastaan luopumalla illuusioista ja sitoutumalla Ukrainan puolustamiseen täydellä sydämellä.
Puolustusajattelun kannattajiksi Röttgen nimeää yhdysvaltalaisdiplomaatti
Richard Haassin ja yhdysvaltalaisprofessori
Charles Kupchanin. Heidän
kirjoituksiaan on julkaistu samassa
Foreign Affairs -lehdessä.
Kova kritiikki Saksalle
Röttgen esittää kovaa kritiikkiä erityisesti saksalaisille poliitikoille. Aiemmin pasifismiin taipuvaisen Saksan sotilaallinen tuki Ukrainalle on ollut Röttgenin mukaan historiallista, mutta ei silti riittävää.
– Saksan pitää lunastaa lupauksensa johtajana. Saksan tulee toimia sillanrakentajana itäeurooppalaisten välillä, jotka hyvin ymmärtävät Venäjän uhkan lähellä rajojaan, ja länsieurooppalaisten, jotka tuntevat olonsa suhteellisen turvallisiksi kodeissaan kaukana rintamalta.
– Vaikka arvokasta aikaa on menetetty, Saksan liittokansleri
Olaf Scholzin ei vielä ole myöhäistä toimia päättäväisesti.
Röttgenin mukaan Ukraina tarvitsee Saksalta muun muassa Taurus-järjestelmän kaltaisia risteilyohjuksia, joilla Ukraina voisi iskeä kauas rintamalinjojen taakse. Saksa on vedonnut teknisiin syihin kieltäytyessään niiden toimituksista.
– Todellinen, erittäin kyyninen syy on, että ne ovat äärimmäisen tehokkaita, ja Scholz pelkää, että niiden onnistunut käyttö johtaisi eskalaatioon Venäjän suunnalta.
Saksan ulkoasianvaliokunnan ex-puheenjohtaja Norbert Röttgen. EPA/AOP
Röttgenin mukaan monet Venäjän tuottamat asejärjestelmät, kuten risteilyohjukset, tuotetaan USA:n ja Saksan valmistamien koneiden avulla. Venäjä on onnistunut kiertämään pakotteita tuomalla niitä kolmansien maiden, kuten Kirgisian kautta. Tämä taas johtuu Röttgenin mukaan siitä, että Saksa ei ole valvonut eurooppalaisia pakotteita riittävän tehokkaasti.
Kirgisiassa tuonnit Saksasta kasvoivat Röttgenin mukaan räjähdysmäisesti Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022.
Kunnollinen hyökkäyssota
Käytännössä USA:n ja Euroopan johtajien tulisi Röttgenin mukaan siirtyä puolivillaisesta sodankäynnistä todelliseen offensiiviin, jossa Ukrainalle annetaan kaikki tarvittavat aseet, ja Ukrainan onnistuu työntää Venäjän joukot pois alueiltaan.
– Vain silloin, kun Venäjä on alakynnessä, neuvottelut voivat olla mahdollisia.
Lisäksi USA:n ja Euroopan pitäisi tehdä enemmän Venäjän asetoimittajien, kuten Pohjois-Korean ja Iranin eristämiseksi. Irania kohdellaan Röttgenin mukaan liian silkkihansikkain, koska länsimaiset johtajat elättelevät toiveita uudesta sopimuksesta ydinaseiden suhteen. USA:n silloinen presidentti
Donald Trump irtisanoi sopimuksen vuonna 2018.
Röttgen kritisoi myös, miten huonosti Euroopassa on varauduttu sotilaallisesti. Jos Trump valitaan uudelleen USA:n presidentiksi, Eurooppa voi Röttgenin mukaan joutua huolehtimaan Ukrainan tukemisesta yksin. Eikä kyse ole valinnasta, koska Ukrainan puolustaminen on samalla eurooppalaisen demokratian puolustamista. Toisin kuin Yhdysvaltojen suhteen, valtameri ei erota meitä Ukrainasta.
– Eurooppalaisina emme pääse pakoon maanosamme maantiedettä.
Löytyyhän sitä telamiinaa meiltä edelleen liki joka portaasta, mutta puhun nyt myös ihan laajoista reilusti etukäteen valmisteltavista ps-miinoituksista mallia ylijohdon pioneerijoukot... kyllä Ukrainassa kaikenlaiset passiiviset ja vahvasti ennalta hyökkääjän tiedossakin olevat miinoitetut alueet ovat näyttäneet todella terävät kyntensä yhä edelleen!