-TripleX-
Respected Leader
Itse olen nähnyt enemmän turhautumista, etenkin Yhdysvaltain kongressin päätöksentekoon. Realistista keskustelua on ollut myös Euroopan tuotannosta. Pojat haluavat vauhtia masiinaan.
Tietenkin mielialamielessä perinteinen propaganda tyyliin motivoitunut maanpuolustaja (jota Eurooppa yhtenäisenä avokätisesti tukee) vastaan ryysyläismobikki, joka juoksee isoisän isän aikaisen Sotkan rinnalla hyökkäykseen, on välillä paikallaan.
Yksittäisillä voitoilla on sijansa. "Tolvajärvi" nostaa aina uskoa. Myös aluemenetyksillä on sijansa, vaikka nyt Avdijiivkassa oikeastaan vain rintama lyheni.
Tänä vuonna ratkeaa matematiikka aivan kuin se ratkesi 1942-1943. Syksyyn mennessä. Kyse on siitä, kumpi kykenee korvaamaan menetetyn kaluston ja tappiot. Se ei ole mielipidekysymys. Se on aritmetiikkaa. Demokratian puolella olevilla mailla on enemmän, mutta ne eivät ole avoimessa sodassa. Vielä. Niiden olisi syytä jatkaa tukeaan tai vuosikymmenen sisällä ne ovat.
Turhautuminen ei hirveästi auta asiaa.
Ulkopuolinen apu on vielä tarpeen, jotta mm. nämä alla olevat ovat mahdollisia. Mutta kuten Antares aiemmin totesi niin sen varaan ei voi täysin rakentaa vaan pitää olla muitakin suunnitelmia.
Mutta isommassa kuvassa minun mieltä lämmittää eniten se, että Eurooppa ja erityisesti itäinen osa Keski-Eurooppaa on alkanut tuottaa kasvavassa määrin sitä millä pitkät sodat voitetaan. Matkaa kuitenkin on vielä ja vauhdin soisi kasvavan loppua kohti.