Lainasin aikaisemmassa viestissäni Tatarigami_UA kirjoitusta (
LINKKI) ja näen että sinulla on samanlaisia ajatuksia Yhdysvaltain tukipaketista eli se auttaa seuraavan 12 kuukauden ajan (yhdessä kaiken muun tuen lisäksi) mutta sen jälkeen pitää olla selvä ajatus siitä, mistä saadaan tukea sen jälkeen.
Eli kyseessä on merkittävä apu, mutta se ei kanna määräänsä pidemmäksi.
Tästä syystä EU-maiden ei ole syytä vetää henkeä vaan Ukraina tuen jatko tulee nähdä ja mitoittaa monivuotiseksi projektiksi. Muisteluni mukaan näin olisi jo pyrittykin tekemään, varsinkin kun Yhdysvaltain tuki roikkui löysässä hirressä yli puolen vuoden ajan.
Ukraina on painottanut erityisesti kolmea tekijää:
- tykistö ja tykistön laukaukset
- ilmatorjuntakalusto ja niiden ohjukset (ammusilmatorjuntaa unohtamatta)
- hävittäjät ja niiden aseistus
Näistä kaksi ensimmäistä ovat toistuneet jatkuvasti kaikkein tärkeimpinä, tuo kolmas auttaa toki myös mutta ei välttämättä suoraan siellä etulinjassa (toki ei sovi unohtaa ohjautuvia liitopommeja yms. ilmasta maahan aseistusta).
Eli yksi tärkeimmistä avuista on tykistön laukausten uustuotannon kapasiteetin kasvattaminen, mikä onkin ollut työn alla jo pidempään ja merkittävät tulokset pitäisi olla nähtävissä vuonna 2025. Toivottavasti tykistön ja SPG-kaluston varaosien ja tuliputkien uustuotanto on myös skaalattu vastaavalla tavalla, koska muuten niistä tulee seuraavaksi pula vaikka tykistön laukauksia olisi ns. tarpeeksi.
-
Kerchin sillan merkitystä on vaikea sanoa, koska toisten kirjoittajien mukaan ryssä olisi jatkanut sillan käyttöä yhtenä osana sotalogistiikkaansa ja toisten mukaan taas silta ei olisi ollut raskaan rahtiliikenteen käytössä hyvin pitkään aikaan. Eli sillan kapasiteetti olisi osittain korvattu lossien sekä rahtilaivojen käytöllä - mistä syystä Ukraina on iskenyt ahkerasti ryssän maihinnousualuksia vastaan, niitä on arvatenkin käytetty sotilasrahdin kuljettamiseen Krimille (mahdollisesti myös Krimiltä pois, varsinkin Kalibr-ohjukset joita on ollut varastoituna ainakin Sevastopolin seudulle).
Mutta jos kuitenkin oletetaan että jokin määrä rahtia viedään siltaa pitkin, niin sillan tuhoaminen tai vakava vaurioittaminen veisi tämän väylän pois. Ukraina on myös kunnostautunut maihinnousualusten upottamisessa ja/tai vaurioittamisessa, mikä vie pois toisen keinon rahdin kuljettamisesta. Näiden jälkeen jäljellä ovat Kerchin salmen yli operoivat lossit, mutta niitä ei ole kuin muutama ja niiden kapasiteetti on rajallinen. Lisäksi rahti voidaan viedä siviilialuksilla joko irtotavarana tai konteissa, mutta miten paljon tätä tapahtuu, vaikea sanoa.
JOS Ukraina onnistuisi kuristamaan pahasti Krimin rahtiliikennettä, ryssä olisi pakotettu tuomaan sen "eteläiselle rantaradalle" jota rakentavat parhaillaan. Näin se tulee alle 100km etäisyydelle etulinjasta eli selvästikin erilaisten rakettien kantomatkan sisälle. Jo kesällä 2023 varoiteltiin uskomasta siihen että tämä yksistään riittäisi ryssän "logistiikan tuhoamiseen" mutta kenties "logistiikan kuristaminen" riittää jos sitä kyetään tekemään riittävän kauan?
Minun silmissä Ukrainan iskut erityisesti Mustanmeren maihinnousualuksia vastaan ovat osa tätä suurempaa strategiaa jolla eliminoidaan yksi vaihtoehto kerrallaan ryssän logistiikan tukipilareita. Budanovin mukaan Kerchin silta voisi olla historiaa "vuoden 2024 aikana" tosin katsotaan miten käy.
"Eteläinen rantarata" tuo osittain helpostusta ryssän logistiikan haasteisiin mutta samalla se siirtää sen hyvin lähelle etulinjaa. Se ei olisi ollut välttämättä ongelma niin kauan kuin Ukrainalle ei toimiteta ATACMS-ballistisia ohjuksia mutta JOS niitä toimitetaan merkittävissä määrin, silloin kyseinen rata on auttamatta ja koko pituudeltaan näiden ulottuman sisällä. Liikkuvaan junaan tuskin tähdätään, mutta sen junan täytyy pysähtyä jossain jotta rahti saadaan purettua. Nämä pysähdykset kestävät väistämättä useamman tunnin, mikä antaa aikaa iskeä (varsinkin jos tiedustelu on ajantasalla). Lisäksi, kuten tuore esimerkki osoittaa, S-300 ja S-400 järjestelmät eivät kyenneet torjumaan ATACMS-ohjuksia vaan tulivat itse tuhotuiksi niiden toimesta. Oliko kyseessä rikkinäisen tutkan aiheuttama ongelma (kuten ryssäläiset lähteet väittivät) vai ilmatorjuntaohjusjärjestelmien yläpuolinen "tutkakatve" / sokea piste?
Olipa syy mikä tahansa, ballistiset ohjukset ovat vaikeasti torjuttavissa ja siihen edes teoriassa kykenevät järjestelmät harvinaisia ja vähälukuisia. Tästä syystä ryssän vaihtoehdot "eteläisen rantaradan" suojaamiseksi ovat huonoja: joko yritetään ja tuodaan alueella parasta mahdollista torjuntakalustoa (ja otetaan riski niiden menetyksestä) tai sitten jätetään torjunnan yritys puolitiehen, jolloin kärsitään tappiot iskuissa junia ja logistiikkakeskuksia vastaan (sekä näistä tappioista seuraavat vaikeudet).
Toki tässäkin suuri kysymysmerkki on se, missä määrin Yhdysvallat tulee toimittamaan ATACMS-ohjuksia Ukrainalle. Kenties niidenkin osalta ei sallita iskuja "varsinaisen Venäjän alueelle" mutta tällöin eteläinen miehitetty Ukrainan alue lienee täysin sallittu kohde? Jolloin "eteläinen rantarata" olisi myös sallittujen kohteiden listalla.