Ukrainan konflikti/sota

Useampi on aiheellisesti huolissaan Donetskin alueesta, varsinkin Pokrovskin tilanteen takia mutta en silti sanoisi että "Donetskin alueen rajat eivät ole enää kaukana". Joku taisi aikaisemmin kommentoida että "Donetskin alue on valumassa ryssän käsiin", mikä on sekin toistaiseksi liioittelua:


Katso liite: 103382

Korostin punaisella DeepstateUA:n karttaan Donetskin ja Luhanskin alueiden rajat, ne joita kohti ryssä parhaillaan pyrkii (kartan LÄHDE).

Olen samaa mieltä että Pokrovskin tilanne on huolestuttava ja ryssän eteneminen ko. suunnalla nopeampaa kuin mihin on totuttu, mutta ei kannata vaipua vielä hysteriaan. Mikäli tosiaan tavoitteena on Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaaminen vuoden 2024 loppuun mennessä niin sanoisin että siihen on vielä matkaa ja paljon. Huomatkaa myös että ryssä ei ole vielä edes vallannut koko Luhanskin aluetta, vaikkei siitä olekaan suurta palasta Ukraina hallussa ("vaan onpahan palanen silti").

Moniko muistaa ryssän hyökkäyksen Severodonetskiin ja kaupungin valtaamisen? Sen jälkeen etelästä Popasnan suunnalta työntyi "uhkaava kärki" kohti pohjoista ja yrittivät samaan aikaan useita maihinnousuja Donets-joen yli (hyvin raskain tappioin)? Silloin pelättiin että Severodonetskin länsipuolella olevat Ukrainan joukot jäävät "mottiin" sinne pussin perukoille. Näkyy olevan kyseinen "motti" edelleen tekemättä ja "Popasnan suunnalta työntynyt uhkaava kärki" ei ole sekään paljoa liikkunut.

Yksi hyökkäys ei ole tietysti samanlainen kuin toinen, mutta toteanpa vain että vastaavanlaisia on nähty aikaisemminkin ja silloin ryssän voimat loppuivat jossain vaiheessa. Eteneminen siis pysäytettiin kunhan tappioita oli tuotettu riittävästi.

Ryssän puskulla on sama tilanne kuin Ukrainan puskulla Kurskin seudulla eli ei voida vain työntyä kapealla kärjellä 150-200km syvyyteen koska sivustat pitää varmistaa, mikä syö joukkoja. Toki voidaan kaivaa esiin vanhat kartat ja osoittaa niistä maailmanhistorian onnistuneimmat hyökkäykset joissa panssarikärjet työntyivät syvälle vihollisen alueelle, aiheuttaen sekasortoa ja edeten kymmeniä kilometrejä päivässä. Tässä ei ole kyseessä sellainen.

Se on tietysti selvää että Ukrainan tulisi löytää keinot tämän etenemisen pysäyttämiseksi. Enkä asettaisi toiveitani sille että syksyn huono keli ja "rospuuttokausi" pysäyttäisi sen. Tatarigami_UA kirjoitti tästä eilen ja totesi että aikaisempina syksyinä (tietyillä suunnilla) syksyn huono keli ei ole estänyt hyökkäyksiä tai niiden yrityksiä, vaikka toki osaksi vaikeuttaakin niitä.

En tiedä mitä karttaa olen katsonut, koska siinä rintamalinjat näyttivät mielestä aika lailla lähempänä Donetskin rajoja.

Mutta oikeassa olet. Se on Luhansk joka on melkein kokonaan Zenäjän hallussa .
Donetskin alueen rajoille on kyllä vielä matkaa Zenäjän joukkoilla ja hyvä niin.




Zelenskyi: Tilanne Pokrovskissa äärimmäisen vaikea​


”Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin mukaan tilanne Donetskin alueen Ukrainalle strategisesti merkittävässä Pokrovskin kaupungissa on nyt ”äärimmäisen vaikea”.”

”Zelenskyi kertoi asiasta iltaviestissään Telegram-kanavallaan. ”

”Venäjä on hyökännyt Donetskissa väsymättä kohti Pokrovskia. Ukrainalaissotilaat jatkavat puolustustaistelua, mutta kaupungin asukkaita on jo evakuoitu.”

”– Tilanne Pokrovskissa ja muissa paikoissa Donetskin alueella on äärimmäisen vaikea: Venäjä keskittää puhtinsa ja suurimmat joukkonsa sinne, Zelenskyi kertoi.”

”Zelenskyin mukaan hän oli saanut tietonsa Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyiltä. ”

”Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoo omassa tilannepäivityksessään Pokrovskin lähikylissä käytävän rankkoja taisteluita. Pääesikunnan mukaan venäläiset ovat tehneet päivän aikana 38 hyökkäystä Ukrainan asemiin ja taisteluiden jatkuvan tällä hetkellä 14 eri sijainnissa.”

”Lisäksi Zelenskyi kertoi Venäjän ilmaiskun Kryvyi Rihin kaupunkiin aiheuttaneen kuolonuhreja ja raunioiden purkamisen olevan edelleen käynnissä. ”

”Zelenskyi toisti iltaviestissään vaatimuksen siitä, että länsiliittolaiset antaisivat Ukrainan iskeä länsiaseilla syvemmälle Venäjälle.”


Lähde: AFP

Juttua päivitetty 28.8.2024 kello 20.55 Juttua päivitetty Ukrainan asevoimien pääesikunnan tilannetiedoilla.

………………………

Presidentti Zelenskyi on nyt todennut tilanteen olevan Ukrainan kannalta ”äärimmäisen vaikea”. Donetskissa.
Ja koska hän sen nyt on sanonut, niin ilmeisesti Zenäjän joukkojen ylivoima ja vyöry tällä alueella on tosi?

Minä en mitään tappio mielialaa Ukrainalle halua kylvää.
Mutta viime kesän 2023 Ukrainan vastahyökkäyksestä ja sen suoraan sanoen melkoisesta epäonnistumisesta lähtien olen päättänyt, että faktat faktoina.

Nyt Kun Ukrainan joukot saivat vallattua Zenäjän Kurskin alueelta maa-alaa niin oikein hyvä niin. Ja Toivottavsti saavat vallattua vielä lisää Zenäjän aluetta.
Mutta nyt en myöskään ala illakoida sillä, että Ukrainan armeijan hyökkäyskiilat pureutuisivat aina Moskovan porteille asti. Kun sitä matkaa on vielä esim. Kurskin ja Belgorodin kaupunkeihinkin.

Ja tämä sekä presidentti Zelenskyin toteamus Donbasin rintaman äärimmäisen vaikeasta tilanteensa on se mikä minua huolestuttaa.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että Ukraina valmistautuu Pokrovskin menetykseen jopa ihan lähiaikoina?
 
Viimeksi muokattu:
Nähtävästi yksi ukrainalainen F16 pilotti kuollut :( Epäselvää on missä on lentänyt ja millä koneella (tod näk MIG-29). Alunperin MIG-29 lentäjä, mutta selvästi ainakin osannut englantia ja ollut Tanskan koulutuksessa. Asiasta kertonut jonkin alueen pormestari alunperin. https://www.youtube.com/watch?v=QyP_eizMqi0&t=79s
Pidän erittäin epätodennäköisenä, että F-16-pilotteja laitettaisiin lentämään MiG-29:llä, kun nimenomaan ongelma on, että ei ole tarpeeksi F-16-pilotteja. Kolme vaihtoehtoa:
1) kaveri kävi F-16-koulutuksessa Tanskassa, mutta ei suorittanut sitä loppuun syystä tai toisesta ja palasi lentämään MiG-29:llä
2) isku tukikohtaan
3) F-16 tuhoutunut tehtävällä (sotasensuuri varmasti salaisi tämän niin pitkälle kuin mahdollista)
 
Mitenhän hyvin tuo mahtaisi edes toimia noin läheltä, kuin Ukrainasta lauottuja ballistisia vastaan?

Eiköhän koko järjestelmä ole suunniteltu mannertenvälisiä varten. Eri vasteaika on ihan eri.


A-135 on ballististen ohjusten torjuntajärjestelmä

Suunniteltu 80-luvulla ja saatu käyttövalmiiksi 1995

Ensisijainen tarkoitus on suojata suuria kaupunkeja (ensisijaisesti moskovaa) ydinsodassa

Torjuntaohjukset painavat 45 tonnia, pituus 20m ja halkaisia 2,5m. Kantama 900 km ylös ja sivulle, nopeus ilmakehän ulkopuolella mach 7. Taistelukärki T-5C 10kt ydinlataus.

Moskovan ympärillä on neljä ohjusten laukaisualustaa joissa jokaisessa 12 siiloa

Lisäksi ympäri venäjää on 68 siiloa joissa on 350km kantamalla olevia torjuntaohjuksia samalla 10kt taistelukärjellä.

Järjestelmä tukeutuu ennakkovaroitus, seuranta ja maalinosoitustutkiin joita on ympäri venäjää, osa neukkuperintöä ja osa uutta.

 
En minä sodasta ymmärrä paljoakaan. Mutta ne pakolaisten katseet 2022 porautuivat syvälle sieluun. Sen jälkeen ei ole luonto antanut periksi lopettaa 🇺🇦 tukemista

Hyvin tiivistit myös omat tuntemukseni.

Keväästä 2022 alkaen olen Ukrainaa ja Suomeen tulleita ukrainalaisia tukenut.

Koska Ukrainan asia on meidän asiamme.
Zenäjän osittainenkin voitto tulisi olemaan rajavaltioille vaarojen aikakausi (vaikka olemmekin Natossa, onneksi).

Slava UKRAINI - Herojam Slava 🇺🇦🇫🇮
 
Pokrovskin suunta on hyökkäysten määrässä ollut kuumin suunta. Alueella on saattanut olla 30 hyökkäystä päivässä.

Taktiikassa ei kai ole mitään eroa aikaisempaan. Kun jossain päätetään edetä, lähetetään uusi porukka toisensa perään ajelemaan tai hölköttämään. Etsitään joku piste, mihin pääsee. Se on sellaista koputtelua. Melko kevyt osasto etenee johonkin kohtaan, ja jos se jotakin länttiä saa, siihen tuodaan lisää. Suurin yksittäinen hyökkäysosasto toissapäivänä oli ilmeisesti kevyen iskupataljoonan luokkaa (noin 250-300 ukkoa) ja siitäkin puolet tuhoutui + muutama ajoneuvo.

Tämä pitää nähdä sitten isossa mittakaavassa aika isolla taistelualueella. Puhutaan toki armeijakuntakoon operaatiosta yhden ennen sotaa 60 000:n asukkaan hiilikaupungin suunnassa.

Ukrainan vahvistaa joukkojaan Pokrovskin suunnalla, kun se näyttää oikeasti kehittyvän painopistesuunnaksi.
 
Useampi on aiheellisesti huolissaan Donetskin alueesta, varsinkin Pokrovskin tilanteen takia mutta en silti sanoisi että "Donetskin alueen rajat eivät ole enää kaukana". Joku taisi aikaisemmin kommentoida että "Donetskin alue on valumassa ryssän käsiin", mikä on sekin toistaiseksi liioittelua:


Katso liite: 103382

Korostin punaisella DeepstateUA:n karttaan Donetskin ja Luhanskin alueiden rajat, ne joita kohti ryssä parhaillaan pyrkii (kartan LÄHDE).

Olen samaa mieltä että Pokrovskin tilanne on huolestuttava ja ryssän eteneminen ko. suunnalla nopeampaa kuin mihin on totuttu, mutta ei kannata vaipua vielä hysteriaan. Mikäli tosiaan tavoitteena on Donetskin ja Luhanskin alueiden valtaaminen vuoden 2024 loppuun mennessä niin sanoisin että siihen on vielä matkaa ja paljon. Huomatkaa myös että ryssä ei ole vielä edes vallannut koko Luhanskin aluetta, vaikkei siitä olekaan suurta palasta Ukraina hallussa ("vaan onpahan palanen silti").

Moniko muistaa ryssän hyökkäyksen Severodonetskiin ja kaupungin valtaamisen? Sen jälkeen etelästä Popasnan suunnalta työntyi "uhkaava kärki" kohti pohjoista ja yrittivät samaan aikaan useita maihinnousuja Donets-joen yli (hyvin raskain tappioin)? Silloin pelättiin että Severodonetskin länsipuolella olevat Ukrainan joukot jäävät "mottiin" sinne pussin perukoille. Näkyy olevan kyseinen "motti" edelleen tekemättä ja "Popasnan suunnalta työntynyt uhkaava kärki" ei ole sekään paljoa liikkunut.

Yksi hyökkäys ei ole tietysti samanlainen kuin toinen, mutta toteanpa vain että vastaavanlaisia on nähty aikaisemminkin ja silloin ryssän voimat loppuivat jossain vaiheessa. Eteneminen siis pysäytettiin kunhan tappioita oli tuotettu riittävästi.

Ryssän puskulla on sama tilanne kuin Ukrainan puskulla Kurskin seudulla eli ei voida vain työntyä kapealla kärjellä 150-200km syvyyteen koska sivustat pitää varmistaa, mikä syö joukkoja. Toki voidaan kaivaa esiin vanhat kartat ja osoittaa niistä maailmanhistorian onnistuneimmat hyökkäykset joissa panssarikärjet työntyivät syvälle vihollisen alueelle, aiheuttaen sekasortoa ja edeten kymmeniä kilometrejä päivässä. Tässä ei ole kyseessä sellainen.

Se on tietysti selvää että Ukrainan tulisi löytää keinot tämän etenemisen pysäyttämiseksi. Enkä asettaisi toiveitani sille että syksyn huono keli ja "rospuuttokausi" pysäyttäisi sen. Tatarigami_UA kirjoitti tästä eilen ja totesi että aikaisempina syksyinä (tietyillä suunnilla) syksyn huono keli ei ole estänyt hyökkäyksiä tai niiden yrityksiä, vaikka toki osaksi vaikeuttaakin niitä.

Jos eteneminen ja koko L/D alueiden valtaus ei ole onnistumassa ryssältä, siihen pitää olla jokin syy. Mikä se syy on?

Tämä kaava on toistunut liian monta kertaa sodan aikana.

Sillä ei ole mitään merkitystä kenellekään onnistuuko valtaus 2024 loppuun mennessä, huhtikuussa 2025 tai tammikuussa 2026. Toki sitten voi täällä taas laskeskella naureskellen kuinka hitaasti ja kuinka monta mobikkia ja vankilasta tuotua örkkiä se on maksanut, samalla kun venäjä saavuttaa tavoitteensa sodassa.

Jos nyt pitäisi arvata, ryssä pyrkii saamaan päätavoitteensa sodassa sekä hieman ylimääräistä sieltä täältä, joista voi "vastentahtoisesti" luopua neuvotteluissa siitä hyvästä, että saa mm. Krimin, rantakaistaleen, L ja D alueet luonnonvaroineen ja teollisuuksineen itselleen. Ryssä tapansa mukaan antaa myös neuvotteluissa merkityksettömiä lupauksia, joita ei ole mitään aikomusta koskaan noudattaa. Samalla kaavalla kuin ryssä on vuosia neuvotellut lännen kanssa. Kreml antaa itselleen ilmaisia tyhjiä lupauksia, ja saa vastineeksi konkreettista hyötyä.
 
Venäjällä ei ole isoa varastokapasiteettia koska lähteistä saa lisää, jalostamot tuottavat kaksinkertaisesti (?) kotimaisen kulutuksen ja ylimääräisen voi aina myydä markkinoille tai pitää putkissa ja laivoissa.

Toki nyt tilanne on muuttunut. Putinin mahtikäskyn jälkeen 2022 suunniteltiin isoja öljyvarastoja itäsiberiassa oleviin suljettuihin suolakaivoksiin ja 2024 alussa tästä järjestettiin kilpailutus. 100 miljoonaa barrelia kapasiteetti (raakaöljyä, n.20% yhden vuoden tuotannosta) ja valmista joskus 2030.

US strategisen reservin koko on julkinen. Petroleum viittaa ensisijaisesti tisleeseen (bensa/diesel jne) ei raakaöljyyn:
"U.S. Strategic Petroleum Reserve of 568.3 million barrels as of the end of March."

Vuoden 2018 kartassa on seuraavat varastot:

Ust-Luga
Primorsk
Vitino
Novorossiysk
Tuapse
Nizhnekamsk
Nakhodka
Vanino
Kholmsk


Katso liite: 103392
.
Ryssältä ei öljy lopu, eli raakaöljyn varastokapasiteetti ei ole kovin kiinnostava. Jalosteet pitää varastoida omiin paineen kestäviin varastoihinsa, joten kiinnostus bensiinin, dieselin ja kerosiinin varastoihin on suuri.

Tässä ryssän T-72 tankki lähtee kertalaakista dronella suoraan liikkeestä. Tämä siis Kurskin Kremyanoe:n suunnalla.

 
Jos eteneminen ja koko L/D alueiden valtaus ei ole onnistumassa ryssältä, siihen pitää olla jokin syy. Mikä se syy on?

Tämä kaava on toistunut liian monta kertaa sodan aikana.

Sillä ei ole mitään merkitystä kenellekään onnistuuko valtaus 2024 loppuun mennessä, huhtikuussa 2025 tai tammikuussa 2026. Toki sitten voi täällä taas laskeskella naureskellen kuinka hitaasti ja kuinka monta mobikkia ja vankilasta tuotua örkkiä se on maksanut, samalla kun venäjä saavuttaa tavoitteensa sodassa.

Jos nyt pitäisi arvata, ryssä pyrkii saamaan päätavoitteensa sodassa sekä hieman ylimääräistä sieltä täältä, joista voi "vastentahtoisesti" luopua neuvotteluissa siitä hyvästä, että saa mm. Krimin, rantakaistaleen, L ja D alueet luonnonvaroineen ja teollisuuksineen itselleen. Ryssä tapansa mukaan antaa myös neuvotteluissa merkityksettömiä lupauksia, joita ei ole mitään aikomusta koskaan noudattaa. Samalla kaavalla kuin ryssä on vuosia neuvotellut lännen kanssa. Kreml antaa itselleen ilmaisia tyhjiä lupauksia, ja saa vastineeksi konkreettista hyötyä.
Näitä se tavoittelee, mutta mikäli kukaan ei niitä ryssille luovuta niin taisteluhan jatkuu. Ei Venäjä pystynyt pitämään Afganistanissakaan "valtaamiaan" alueita kun se alkoi tulla liian kalliiksi ja kotiryssälässä oli talous viimeisen päälle kuralla. Samoja latuja se menee nytkin kunnes on saanut tarpeeksi köniinsä.

Taaksepäin katsominen ja sieltä poimien onnistumisia (Herson unohtuu, Kiova unohtuu, Harkova unohtuu... ilmeisen tarkoituksellisesti) ei takaa, että niitä tulee jatkossa, eikä varsinkaan sitä että Venäjä pystyisi miehityshallintoa pitämään onnistuneesti sekä nostamaan esimerkiksi teollisuutta vallatuilla alueilla jaloilleen. Ei se Krimistä ole mitään taloudellista hyötyä nyt saanut eikä myöskään suuremmista merialueista, vähemmän siellä on nyt toimintaa kuin ennen sotaa (mikä koskee myös Venäjän omia lähialueita) ja Venäjä joutuu mm. tukemaan Krimiä miljoonilla päivässä, koska siellä ei esimerkiksi veden puutteen vuoksi kasva enää oikein mitään. Se on valtava rahareikä vain Venäjälle eikä kuvia maalailemalla muuksi muutu.
 
Pidän erittäin epätodennäköisenä, että F-16-pilotteja laitettaisiin lentämään MiG-29:llä, kun nimenomaan ongelma on, että ei ole tarpeeksi F-16-pilotteja. Kolme vaihtoehtoa:
1) kaveri kävi F-16-koulutuksessa Tanskassa, mutta ei suorittanut sitä loppuun syystä tai toisesta ja palasi lentämään MiG-29:llä
2) isku tukikohtaan
3) F-16 tuhoutunut tehtävällä (sotasensuuri varmasti salaisi tämän niin pitkälle kuin mahdollista)
Yksi kohta lisää:
4) tapettu maassa ryssän kätyrien toimesta
Ukraina saa jatkuvasti kiinni näitä ryssän vakoilu/sabotaasiryhmiä mikä kertoo siitä että niitä on kokoajan. F-16 pilotit ovat taatusti korkean prioriteetin kohteita ryssän listoilla eli tähän poltetaan ruplia ja työvoimaa. Uhka on Suomessakin tunnettu, eli kuuluu ryssän vakiotoimiin. Eli siis nämä "taulukauppiaat" jotka kierti kummasti juuri hävittäjälentäjien osoitteissa kaupustelemassa. Turhaa siis olettaa että samaa ei tapahtuisi Ukrainassa.
 
Venäjällä ei ole isoa varastokapasiteettia koska lähteistä saa lisää, jalostamot tuottavat kaksinkertaisesti (?) kotimaisen kulutuksen ja ylimääräisen voi aina myydä markkinoille tai pitää putkissa ja laivoissa.

Toki nyt tilanne on muuttunut. Putinin mahtikäskyn jälkeen 2022 suunniteltiin isoja öljyvarastoja itäsiberiassa oleviin suljettuihin suolakaivoksiin ja 2024 alussa tästä järjestettiin kilpailutus. 100 miljoonaa barrelia kapasiteetti (raakaöljyä, n.20% yhden vuoden tuotannosta) ja valmista joskus 2030.

US strategisen reservin koko on julkinen. Petroleum viittaa ensisijaisesti tisleeseen (bensa/diesel jne) ei raakaöljyyn:
"U.S. Strategic Petroleum Reserve of 568.3 million barrels as of the end of March."

Vuoden 2018 kartassa on seuraavat varastot:

Ust-Luga
Primorsk
Vitino
Novorossiysk
Tuapse
Nizhnekamsk
Nakhodka
Vanino
Kholmsk


Katso liite: 103392
.
Toivottavasti meidän viranomaisilla on reilusti öljypuomeja reservissä jos nuo Primorsk ja Ust-Luga sattuu vaikka saamaan droneista jonka seurauksena Suomenlahdella voi kellua pinnalla kaikkea ei sinne toivottua. Onneksi vallitseva tuuli on lännestä niin todennäköisimmin epäpuhtaudet leijuu & kelluu Pietarin ja Viipurin riesaksi
 
Kuulin ensikertaa Savolasta, mutta enemmän tuo sai uskottavuutta tällä lehtijutulla itselleen kuin pyllistävä Sanna 4 vuodessa 😆

Leikki sikseen, hyvä teksti ja hyvät nostot. Näitä soisi jenkkien, erityisesti kantaansa pohtivan R siiven tekevän myös.. Ehkä siellä voisi silmät aueta, tai sitten ei..
 
Päivän luvut:
457136251_858251773154569_3039569065635328930_n.jpg
 
Tällainen taisi koitua sen ryssän Pulla-Uazin vänkärin kohtaloksi, joka kävi niitä telamiinoja siirtelemään tingattuaan ensin tovin kuljettajan kanssa. Pimeässä tuota ei pura itse perkelekään jos ei tasan tarkkaan tilanteeseen tullessaan osaa odottaa ansoitusta ja ole niitä ennenkin purkanut. Tästä samasta syystä meidänkin pitää heivata se Ottawan sopimus, jotta voidaan miinoitteet suojata kuten ne kuuluukin, paljon tätäkin viritystä monipuolisemmin.


Krimillä oudot räjähdykset raiteilla vaikeuttavat ryssän huoltoa.

 
Tällainen taisi koitua sen ryssän Pulla-Uazin vänkärin kohtaloksi, joka kävi niitä telamiinoja siirtelemään tingattuaan ensin tovin kuljettajan kanssa. Pimeässä tuota ei pura itse perkelekään jos ei tasan tarkkaan tilanteeseen tullessaan osaa odottaa ansoitusta ja ole niitä ennenkin purkanut. Tästä samasta syystä meidänkin pitää heivata se Ottawan sopimus, jotta voidaan miinoitteet suojata kuten ne kuuluukin, paljon tätäkin viritystä monipuolisemmin.


Krimillä oudot räjähdykset raiteilla vaikeuttavat ryssän huoltoa.

No onhan meilläkin silti vielä viuhkaräjähdepanoksia, jotka sopivat tuollaisten suojaamiseen sakaramiinoja paremmin. En silti kiellä etteikö Ottavan sopimus olisi huono Suomelle.
 
Yksi kohta lisää:
4) tapettu maassa ryssän kätyrien toimesta
Ukraina saa jatkuvasti kiinni näitä ryssän vakoilu/sabotaasiryhmiä mikä kertoo siitä että niitä on kokoajan. F-16 pilotit ovat taatusti korkean prioriteetin kohteita ryssän listoilla eli tähän poltetaan ruplia ja työvoimaa. Uhka on Suomessakin tunnettu, eli kuuluu ryssän vakiotoimiin. Eli siis nämä "taulukauppiaat" jotka kierti kummasti juuri hävittäjälentäjien osoitteissa kaupustelemassa. Turhaa siis olettaa että samaa ei tapahtuisi Ukrainassa.

Näitä taulukauppiaita kummasti alkanut pyöriä myös muiden alansa huippuosaajien luona parina viime vuonna. On esimerkkejä että ainut talo jossa käydään kadulla on osaaja X.
 
A-135 on ballististen ohjusten torjuntajärjestelmä

Suunniteltu 80-luvulla ja saatu käyttövalmiiksi 1995

Ensisijainen tarkoitus on suojata suuria kaupunkeja (ensisijaisesti moskovaa) ydinsodassa

Torjuntaohjukset painavat 45 tonnia, pituus 20m ja halkaisia 2,5m. Kantama 900 km ylös ja sivulle, nopeus ilmakehän ulkopuolella mach 7. Taistelukärki T-5C 10kt ydinlataus.

Moskovan ympärillä on neljä ohjusten laukaisualustaa joissa jokaisessa 12 siiloa

Lisäksi ympäri venäjää on 68 siiloa joissa on 350km kantamalla olevia torjuntaohjuksia samalla 10kt taistelukärjellä.

Järjestelmä tukeutuu ennakkovaroitus, seuranta ja maalinosoitustutkiin joita on ympäri venäjää, osa neukkuperintöä ja osa uutta.

Nyt kun asiaa uudelleen mietin, niin tuskinpa tuota käytettäisiin, jos järjestelmä havaitsisi lyhyen kantaman ballistisen ohjuksen tulevan Ukrainasta päin. Yksi tuollainen torjuntaohjus maksaa varmasti moninkertaisesti sen, mitä Ukraina omistaan maksaa. Lisäksi jos niitä on vain ja ainoastaan ydinkärjillä varustettuna, niin tuollaisen räjäyttäminen vaikkakin ilmakehän yläpuolella rikkoisi kyllä osaltaan ydintabua, jonka etenkin Kiina haluaa pysyvän tiukasti paikoillaan.

Tosin tässä tullaan sitten siihen, että Venäjän ydinasedoktriini sisältää sen, että ydinasetta voidaan käyttää silloin, kun valtion olemassaolo on uhattuna. Toisin kuin ne jokapäiväiset Medvedevin sekoilut, se, että valtion johtoon on suunnattu isku (siis jos nyt puhutaan ohjusiskusta Kremliin), voisi oikeasti täyttääkin tämän kriteerin. Ja ihan vakavasti, jos ohjus osuisi Kremliin ja tappaisi Putinin, niin siitä voisi oikeasti seurata valtakamppailu ja jopa maan hajoaminen, koska hän on niin tiukasti sitonut kaikki valtion johtoon liittyvät langat itseensä.

Voisi se sittenkin olla jännä veto ampua yksittäinen ohjus sinne. Siinä sitten joutuisivat pohtimaan muutaman minuutin aikana, miten siihen dilemmaan reagoidaan. Jos ammutaan A-135, se ehkä saadaan torjuttua ihan vain siksi, että kyse on ydinräjähdyksestä, jossa riittää olla vähän sinne päin. Mutta siihen liittyy nuo yllä kuvaamani negatiiviset puolet. Jos luotetaan, että joku S-400 siihen osuu, niin sitten voi käydä niin kuin tähän asti muissakin ryssän aseissa, eli toimivat paperilla, eivät käytännössä. Jos ohjuksen annetaan osua, niin se tuskin Putinia tappaisi ja saisi siitä varmasti jotain propaganda-apua "barbaarisista" ukrainalaisista. Olisi se silti oman kansan silmissä hirvittävä nöyryytys, jos Kremlissä joku talo tuhoutuisi. Jos Venäjän asevoimat ei pysty edes suojelemaan Kremliä, niin miten ne pystyisi kenenkään omaa kotia?
 
No onhan meilläkin silti vielä viuhkaräjähdepanoksia, jotka sopivat tuollaisten suojaamiseen sakaramiinoja paremmin. En silti kiellä etteikö Ottavan sopimus olisi huono Suomelle.
Sakaramiinojen käyttämistä suurempi ongelma Ottawan sopimuksessa on se, että se kieltää kaikki jalkaväkeä vastaan kohdistuvien aseiden passiivisen käyttämisen. Eli esimerkiksi noita viuhkapanoksia Suomi ei saa käyttää passiivisesti laukeavasti (esim. tuollaisilla lankaviritelmillä), mikä kyllä sitoo ikävästi meidän toimintamahdollisuuksia ja siitä me maksetaan verellä sotatilanteessa.
 
2S22 Bohdanan esittelyä tykkiryhmän toimesta. Toistakymmentä tällaista kokoavat kuukaudessa.


Tässä taas kerrotaan, että Ukraina suunnittelee ja on jo kokeillut pienessä mittakaavassa mm. Hyasinth-B:n modifiointia Bohdanan putkella 155 mm kaliiperiin ja muitakin tykkilavetteja saatetaan muuttaa 130 tai 152 --> 155 mm, mainitaan D-20 sekä M-46. Eli putkia ja ammuksia tuohon väljyyteen alkaa olemaan siihen malliin, että ammusten yhtenäisyyttä sekä kantaman parantamista voi lähteä näin tavoittelemaan sekä luonnollisesti tykeille pidempää elinkaarta. Bohdanahan on suunniteltu niin, että siihen käy lähes kaikki 155 mm laukausyhdistelmät.


Täytyy palauttaa mieliin, että vielä reilu vuosi sitten Venäjällä oli 1:7-1:10 ylivoima tykistön ampumien laukausten määrässä ja nyt näkee arvioita 1:3-1:5. Oma osansa on raskailla tappioilla ryssien tykistössä sekä siinä, että ammusten osalta NL varastot ovat lähes loppu, varmaan vielä jotain kunnostettavaa löytyy, minkä myötä lähes koko vuoden ovat sotineet uustuotannon sekä Pohjois-Korean varastojen avulla. Niidenkin osalta jossain vaiheessa tulee pää vetävän käteen ja jäljellä on enää uustuotanto omine rajoitteineen. Tykkien kantaman sekä keskimääräisen tulinopeuden osalta Ukraina menee parempaan suuntaan ja Venäjä menee huonompaan suuntaan kun suht modernien telatykkien tilalle tulee Korean sodan aikaisia vedettäviä tai vähäisessä määrin vanhoja 130 mm, joissa putkien kunto on enemmän kuin arvoitus. Uusien tykinputkien tuotantokin on toistaiseksi saatavilla olevien tietojen mukaan vain satoja kun tarve olisi tuhansia vuodessa.

Samaan aikaan lännessä ja Ukrainassa tuotanto nousee sekä tykkien että ammusten osalta, ollaan siis molemmista suunnista katsoen matkalla kohti 1:1. Onnistuuko silloin ryssäarmeijan lihahyökkäykset kun tykistön tuki on paljon vaatimattomampaa tai sitä ei välttämättä kyetä järjestämään ollenkaan?

Liitopommituksilla korvataan jo nyt painopisteissä tykistön puutteita, mutta kun Ukraina saa enemmän hävittäjiä sekä ilmatorjuntaa ja ryssien koneet vähenevät niin miten se vaikuttaa tilanteeseen? Kurskin hyökkäystä on arvosteltu, että se ei vaikuta Donetskin tilanteeseen, mutta vaikutti suuresti Harkovan ja Sumyn tilanteisiin, noissa liitopommitukset vähenivät joidenkin raporttien mukaan jopa 90 % ja Sumyyn eivät enää taida edes tykeillä tai raketinheittimillä yltää, kaksi suurta kaupunkia asukkaineen on siis merkittävästi pienemmän uhan alla.

Vaikka ryssä yrittää samoilla menetelmillä kuin 2022 loppuvuodesta, 2023 ja Avdiivkasta alkaen tänä vuonna niin sillä vähenee ne välineet sekä erityisesti mahdollisuus paikalliseenkaan ylivoimaan yllä mainituista syistä. Miehistö ylivoiman se varmasti pystyy saamaan minne tahansa haluaa, mutta onko siitä mitään hyötyä ilman noita muita elementtejä joita se on käyttänyt sekä tarvinnut edetäkseen.

Ukrainan rakettimoottorikäyttöiset droonit sekä uudet ohjukset tekevät myös polttoaineiden sekä ammusten jakelun ryssien rintamajoukoille paljon aikaisempaa vaikeammaksi ja pienempi osa jatkuvasti pienentyvästä kokonaismäärästä pääsee käyttöön saakka. Sekin täytyy kokonaisuutta hahmottaessa ottaa huomioon, 5000 t joka räjähtää Voronezhissa ei auta ryssiä yhtään.
 
Tällainen taisi koitua sen ryssän Pulla-Uazin vänkärin kohtaloksi, joka kävi niitä telamiinoja siirtelemään tingattuaan ensin tovin kuljettajan kanssa. Pimeässä tuota ei pura itse perkelekään jos ei tasan tarkkaan tilanteeseen tullessaan osaa odottaa ansoitusta ja ole niitä ennenkin purkanut. Tästä samasta syystä meidänkin pitää heivata se Ottawan sopimus, jotta voidaan miinoitteet suojata kuten ne kuuluukin, paljon tätäkin viritystä monipuolisemmin.


Krimillä oudot räjähdykset raiteilla vaikeuttavat ryssän huoltoa.

Varmaan maaperästä purkautunut kaasua ja kiskon kipinästä syttynyt 🤭.
 
Back
Top