vlad
Respected Leader
Täsmennetään nyt sen verran, että termi kansalaiskeskustelu ei suinkaan tarkoita pelkästään kansalaisten välistä keskustelua vaan yleistä yhteiskunnallista keskustelua jota harjoitetaan kaikilla tasoilla - myös valtiollisella tasolla käytävää keskustelua, joka sitten etenee laajaksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi.
Tiukan rajauksen mukaan kansalaiskeskustelu on seuraavaa:
"Mikä on KANSALAISKESKUSTELU?
KANSALAISKESKUSTELU muistuttaa esimerkiksi Tanskassa demokraattisen päätöksenteon tukena käytettävää konsensuskonferenssia ja Yhdysvalloissa käytettävää kansalaisjuryä. Suomessa ei toistaiseksi ole järjestetty vastaavaa kokeilua. KANSALAISKESKUSTELU on luonteeltaan ennen kaikkea tieteellinen koe, eikä sillä ole yhteyttä varsinaiseen ydinvoimapäätösprosessiin. Tilaisuuteen kutsutaan myös tiedotusvälineiden edustajia." (lainaus: Åbo Akademi).
Ja pidän tätäkin taustaa vasten varsin negatiivisena sitä millaisen signaalin mahdollisesti voimaan tuleva laki voi antaa etenkin länsimaissa, eli sillä ilmansuunnalla jonne kohtalainen osa ukrainalaisista haluaa suunnata katseensa ja integroitua.
Ja juuri siksi, jotta Ukraina ei lännessä leimautuisi samaan joukkoon mitä Venäjä, mitään keskustelua ei pidä kategorisesti lähteä kieltämään (tietyissä tapauksissa voidaan lakiteknisiä rajauksia tehdä vaimentamatta itse keskustelua). Ja juuri avoimen keskustelun avulla ukrainalaiset vetävät maton pois Venäjän ja sen harjoittaman valtiollisen propagandan jalkojen alta ja juuri siksi mikä tahansa laki joka suitsii avoimmuutta on pelaamista Venäjän pussiin, koska juuri siellä - Moskovassa - niistä se suurin numero tehdään.
Jokainen tietää millainen Venäjä on, jokaisen luulisi tietävän kuinka suhtautuminen Staliniin on muuttunut Putinin kauden aikana ja tässä se ongelma piileekin, jos/kun Ukrainassa lähdetään keskustelun vaimentamisen tielle se vertautuu juuri Venäjään ja minä nyt vähiten toivon sitä, että Ukraina vertautuu Venäjään, että sitä pidetään samana "sakkina" Venäjän kanssa.
Sitä ei voi kieltää etteikö Ukraina ole tehnyt monessa erityisen hyviä päätöksiä, näistä myös venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin historiantutkija Nikita Petrov on muistuttanut, esim. 9. huhtikuuta Ukrainan parlamentti (Verh'ovna Rada) päätti avata Ukrainassa olevat N:liiton eri turvallisuusorganisaatioiden arkistot vuosilta 1917-1991. Tällaisia päätöksiä lisää!
YLE: http://yle.fi/uutiset/venalaishisto...oksia_ukraina_lahti_avoimuuden_tielle/7946610
Harmillista vaan, että nämä päätökset ja teot saavat Suomessa suhteellisen vähän näkyvyyttä, vaikka YLE nyt aiheesta onkin välillisesti uutisoinut.
***
Aiempaan viestiini liittyen (jossa lyhyelti kirjoitin OUN-B:sät, OUN-M:stä ja UPA:sta) olisi toki pitänyt painottaen lisätä se, että esim. UPA:n riveissä taisteli hyvinkin monikansallista porukkaa (jopa venäläisiä) ja että ryhmissä taisteli väkeä kautta Ukrainan ei siis yksin länsiukrainalaisia, vaikka he enemmistön muodostivatkin. Ja huomionarvoista on se, jonka toit esille eli etenkin UPA:n puolelta ei juutalaisiin kohdistunut kollektiivista vainoa - jos vainoa kohdistui, tekijöinä oli yksittäiset taistelijat.
Ryhmien harjoittamasta siviileihin kohdistuneesta vainosta huomattava osa kohdistui lähinnä puolalaisperäiseen väestönosaan pääasiassa Galician ja Volhynian alueella eli heihin joita pidettiin valloittajina ja jotka vastaavasti omin ryhmin sotivat ukrainalaisia vastaan. Ukrainan läntisille kolkille oli tuttua se, että nekin olivat olleet milloin minkäkin tahon (valtakunnan) valvonnassa ja että kansallisia konflikteja kyti alueella kohtuudella ja ajoittain ne sitten putkahtivat väkivallan muodossa ilmoille ja toinen maailmansota antoi oivan kehyksen tällaiseen toimintaan. Ja kun vihollisten joukossa oli myös puolalaisia kommunistisia ryhmittymiä löysi neuvostohistoria yhden linkin lisää, minkä tähden erityisesti korottaa nämä nationalistiset ukrainalaisryhmät aivan toiseen asemaan - samalla on kuitenkin unohdettu se vaino mitä nämä kommunistit harjoittivat sodan aikana (puolalaisalueilla) ja mitä tapahtui sodan jälkeen, jolloin esim. Operation Vistulassa (pol. Akcja "Wisła") ja sen jälkimainingeissa yli satojatuhansia ukrainalaismielisiä pakkosiirrettiin pois kotoa (myös L:n sukua, jolloin hänen äidin isänsä suku menetti omaisuutensa ja heitä kyyditettiin itään).
kyivpost.com: Ukrainian Insurgent Army: Myths and facts.
Pikaisen lukeman perusteella kyivpost.com:in artikkeli tarjoaa yhden näkökulman UPA:n historiaan. Artikkelissa mainitaan myös ne sodanjälkeiset seikat joiden tähden neuvostohistoria kirjoitti erityisen leimallisesti näistä nationalistisista järjestöistä ja retoriikassa ne oli helppo yhdistää natseihin ja fasismiin vaikka - etenkin UPA:n kohdalla - tärkeintä oli itsenäisyystaistelu ja kolonialismin vastustaminen. Saman kohtelun saivat Eestissä metsäveljet (eest. metsavennad) ja on muistettava, että jos Suomi olisi tullut miehitetyksi, myös suomalaiset asekätkennän kautta vastarintaan osallistuneet ja heidän tukijansa olisi leimattu neuvostohistoriassa samalla tapaa. Heistäkin olisi tehty rikollisempia mitä he loppujen lopuksi olivatkaan.
vlad.
