No, teoriassa kun asiaa tarkastellaan niin kyky operoida yhtymätasolla vaatii useamman vuoden koulutuksen jatkokoulutuksineen + harjaantumisvaiheet sinne väliin. Lisäksi vaaditaan joka tasolle komentajista päälliköihin ihmiset, joilla on riittävä osaaminen vähintään yhtä, mieluiten kahta porrasta ylemmän tason toiminnasta. Lisäksi tarvitaan liuta erilaisia erikoisalojen osaajia (aselajiupseereita) eri johtoportaisiin. Heitäkään ei synny, vaan heidät pitää kouluttaa ja harjaannuttaa tehtäviensä tasalle.
Vaikka asiaa tarkasteltaisiin aivan minimivaatomusten tasolla olosuhteet huomioiden, niin minusta on äärimmäisen haasteellista saada tämän sodan aikana tuota kykyä nostettua.
Kävin joskus Mariupolin kohdalla ajatusleikkinä läpi kuviota jossa menisin alueelle ja saisin tarvittavat joukot paikanpäällä käyttööni. Pyörittelin asiaa ja päädyin siihen että vaikka minulla olikin selkeä käsitys siitä miten tilanne olisi nopeasti ratkaistavissa luomalla pari herkullista mottia, niin tuskin olisi mahdollista kuvioita toteuttaa. Minimissään olisin tarvinnut mukaani Suomesta kymmenkunta kaveria eri avaintehtäviin, jotta realistisesti ajatellen homman olisi voinut hoitaa. Ja nyt puhutaan vielä pienehköstä kuviosta, ei koko sodan ratkaisuista.
Eli: minusta tilanne vaatisi suurehkon määrän koulutettuja ammattilaisia ulkomailta suunnittelemaan, koordinoimaan, johtamaan ja toteuttamaan operaatioita. Pitää nimittäin muistaa että vastapuolelta ne ammattilaiset löytyvät komppaniatasolta ylöspäin.
Eipä Ukrainan asevoimien haasteellista tilannetta juuri tämän paremmin voi pukea sanoiksi.
Yksilö, ryhmä ja joukkuetasolla ja tietyissä tapauksissa komppaniatasollakin osaamista on vähintään kohtuullisesti mutta jokainen asioita hiukankaan ymmärtävä tiedostaa sen, että tällainen osaaminen ei missään nimessä riitä jotta voidaan suorittaa laajempia useamman aselajin yhteisiä operaatioita menestyksekkäästi. Eikä sitä osaamista kaikissa tapauksissa ole riittävästi edes joukkuetasollakaan, osaamista on voinut kehittyä kokemuksen kautta puolustustaisteluun tms. mutta muuten osaaminen voi olla rajoittunutta/puutteellista, ja ongelmana on sitten vielä se, että kommunikointi/tiedonkulku pitää sisällään suuren suuria ongelmia eri osastojen välillä (eivätkä kaikki vapaaehtoisjoukot edes ole valmiit toimimaan kaikkien joukko-osastojen kanssa yhteistyössä vaan kilpailuakin on ilmennyt).
Ja kuten viittasit, yhtymätasolla toiminta vaatii vuosien koulutuksen ja sodan aikana ongelmaksi voi muodostua ja Ukrainan tapauksessa oletettavasti muodostuukin se, että upseereita on jouduttu korvaamaan niin paljon Janukovitshin kauden (ja aiempien virheiden tähden), että nyt monissa tapauksissa asetelma voi olla (ja on) sellainen, että tilanteesta johtuen upseeristolla ei välttämättä ole kuin miniosaaminen omalta osaamialueeltaan - suurempia kokonaisuuksia ei välttämättä hahmoteta kunnolla, jos lainkaan. Eli jo nyt upseeristo joutuu työskentelemään usein oman minimaalisen osaamisensa äärirajoilla, mikä sekin näkyy tuloksessa.
On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että Ukraina tulee saamaan ulkomailta kokeneita osaavia ammattilaisia suunnittelemaan, koordinoimaan ja johtamaan että toteuttamaan operaatioita, mutta jo siitä olisi apua, että Ukraina saisi riittävästi ulkomaalaisia ammattilaisia kouluttamaan parhaimpia/kyvykkäimpiä nuoria upseereita, joista muodostettaisi Ukrainan asevoimien runko ja ydin tulevaisuudessa ja jotka välittäisivät tietotaitoa eteenpäin. Sama pätee tietty miehistönkin suhteen, eli lisää ulkomaalaisia kouluttajia Ukrainaan!
Järkevää Ukrainan kannalta olisi se, että sodan ollessa käynnissä ymmärrettäisi myös panostaa tulevaan ja huomioida se, että edessä on pitkäjänteinen kehitys- ja uudistustyö, jota on suoritettava sodasta huolimatta. Eli tietyissä tapauksissa voi olla Ukrainan kannalta järkevää se, että pyritään minimoimaan tappioita ja vältetään operaatioita joihin oma osaaminen ei kunnolla riitä ja sen sijaan kartutetaan rauhassa omaa osaamista, jotta tulevaisuudessa asevoimat on entistä valmiimpi eteen tuleviin haasteisiin. Tällä hetkellä Ukraina ei kuitenkaan kykene sotilaallisesti ratkaisemaan tilannetta, mutta jos/kun Venäjä heikkenee tilanne voi olla toinen ja tuolloin on ensiarvoisen tärkeää, että asevoimien runko alkaa olla nykyistä olennaisesti paremmassa kuosissa (ja lojaalia hallinnolle että motivoitunutta puolustamaan maataan). Toivottavasti tämän sodan myötä trendi muuttuu ja asevoimat alkaa kiinnostaa entistä enemmän Ukrainan ukrainalaismielistä väestöä - kuten näyttää käyneen, ennen EuroMaidania ja vallan vaihtumista niin upseeristosta kuin myös miehistöstä suhteessa huomattavan suuri osa oli etniseltä taustaltaan venäläisiä - mikä näkyi välittömästi Krimin miehityksen yhteydessä ja separatismin alettua idässä.
vlad.
