Ukrainan konflikti/sota

[jurppi]

Tämä on sitä mielipiteenmuokkausta jolla valmistellaan tulevia päätöksiä ja poliittisia linjauksia Eu:n, Suomen, pohjoismaat, balttia/itämeri, Nato (USA) ect suhteessa Venäjään.
No kyllä se pian nähdään millainen muutos on ja mitä ovat Eu:ssa sopineet Venäjän kanssa...?

Mutta aika selväksi on käynyt Suomen poliitikkojen asenne Venäjään. Vaikuttaa siltä että perinteinen "suomettuminen" on nyt vahvassa nousussa ja jota voisi nyt kutsua "uus-suomettumiseksi" hädän hetkellä...?

Tästä on ollut merkkejä jo pitkään. Ruotsi on muuttanut turvallisuuspolitiikkaansa ja painottaa nykyään kahdenkeskisiä sopimuksia (NATO)naapureidensa kanssa. Minkä lisäksi on korostettu suoria kahdenvälistä yhteistyötä USA:n kanssa. Ruotsi on myös jättäytynyt kokonaan pois Keski- ja Etelä-Euroopan NATO-maiden yhteisistä sotatoimista. Ilmeisesti svenssoneille on sanottu suoraan ettei NATO:on kannata juuri nyt jättää jäsenhakemuksia.

Suomi puolestaan koettaa olla hyvää pataa ruotsalaisten kanssa. Siitä ollaan Ruotsissa jopa hieman vaivaantuneitakin. Suomesta kun saattaa muodostua jonkinlainen riippakivi Ruotsin omille liittoutumishaaveille. Kun katsoo karttaa Euroopan NATO-maista ja Skandinavian (mihin Suomi ei oikeastaan kuulu) geopoliittista asemaa niin asian kyllä ymmärtää..

Mutta tottahan ruotsalaiset jaksavat vierailla täällä ja hymyillä iloisesti. Onhan lähiaikoina tulossa esille Suomen ilmavoimien uudistaminen ja erityisesti hävittäjien hankinta. Siksi naapurissa ollaan ymmärrettävästi aktiivisia.. Muutenhan siellä arvostettaisiin sitä että Ruotsin ja Venäjän väliin jäisi sopiva puskurivyöhyke..mikä tarkoittaisi mm. sitä ettei NATO ja Venäjä joutuisi ihan rajanaapureiksi.

Isommassa pelissä Suomen poliitikot ovat ottaneet vapaaehtoisesti "mustan pekan" kouraansa..Pahaa pelkään että meillä itketään vielä verisiä kyyneleistä sen vuoksi että Koivisto-Lipponen-Halonen-Tuomioja (lisättynä muutamilla YYA-henkisillä porvareilla) pitivät Suomen kiinni Venäjän etupiirissä.
Siinä vaiheessa kun Baltianmaat liittoutuvat NATO:on, meillä olisi ollut tilaisuutemme varmistaa Suomen sotilaallinen koskemattomuus ja itsenäisyytemme. Ikävä kyllä se juna katosi horisonttiin, eikä kukaan olekaan viime aikoina puhunut mitään NATO-oven raollaan pysymisesta.

Suomi elää tällä hetkellä sen toivon varassa että Venäjä/Putin ajautuu niin suureen umpikujaan sisäpoliittisesti että valta vaihtuu naapurissa. Mieluummin niin että Putinille kävisi kuin aikoinaan Ceaucesculle Romaniassa.

Tällaisessa tilanteessa voisi Suomelle avautua uusi mahdollisuus päästä hakeutumaan puolustusliiton jäsenyyteen.

 

[Bushmaster]

Tästä on ollut merkkejä jo pitkään. Ruotsi on muuttanut turvallisuuspolitiikkaansa ja painottaa nykyään kahdenkeskisiä sopimuksia (NATO)naapureidensa kanssa. Minkä lisäksi on korostettu suoria kahdenvälistä yhteistyötä USA:n kanssa. Ruotsi on myös jättäytynyt kokonaan pois Keski- ja Etelä-Euroopan NATO-maiden yhteisistä sotatoimista. Ilmeisesti svenssoneille on sanottu suoraan ettei NATO:on kannata juuri nyt jättää jäsenhakemuksia.

Suomi puolestaan koettaa olla hyvää pataa ruotsalaisten kanssa. Siitä ollaan Ruotsissa jopa hieman vaivaantuneitakin. Suomesta kun saattaa muodostua jonkinlainen riippakivi Ruotsin omille liittoutumishaaveille. Kun katsoo karttaa Euroopan NATO-maista ja Skandinavian (mihin Suomi ei oikeastaan kuulu) geopoliittista asemaa niin asian kyllä ymmärtää..

Mutta tottahan ruotsalaiset jaksavat vierailla täällä ja hymyillä iloisesti. Onhan lähiaikoina tulossa esille Suomen ilmavoimien uudistaminen ja erityisesti hävittäjien hankinta. Siksi naapurissa ollaan ymmärrettävästi aktiivisia.. Muutenhan siellä arvostettaisiin sitä että Ruotsin ja Venäjän väliin jäisi sopiva puskurivyöhyke..mikä tarkoittaisi mm. sitä ettei NATO ja Venäjä joutuisi ihan rajanaapureiksi.

Isommassa pelissä Suomen poliitikot ovat ottaneet vapaaehtoisesti "mustan pekan" kouraansa..Pahaa pelkään että meillä itketään vielä verisiä kyyneleistä sen vuoksi että Koivisto-Lipponen-Halonen-Tuomioja (lisättynä muutamilla YYA-henkisillä porvareilla) pitivät Suomen kiinni Venäjän etupiirissä.
Siinä vaiheessa kun Baltianmaat liittoutuvat NATO:on, meillä olisi ollut tilaisuutemme varmistaa Suomen sotilaallinen koskemattomuus ja itsenäisyytemme. Ikävä kyllä se juna katosi horisonttiin, eikä kukaan olekaan viime aikoina puhunut mitään NATO-oven raollaan pysymisesta.

Suomi elää tällä hetkellä sen toivon varassa että Venäjä/Putin ajautuu niin suureen umpikujaan sisäpoliittisesti että valta vaihtuu naapurissa. Mieluummin niin että Putinille kävisi kuin aikoinaan Ceaucesculle Romaniassa.

Tällaisessa tilanteessa voisi Suomelle avautua uusi mahdollisuus päästä hakeutumaan puolustusliiton jäsenyyteen.

Venäjän ajautuminen sisäiseen "kaaokseen" vallanperimys ongelmissa on Suomelle kuin muillekin Venäjän rajanaapureille vielä suurempi sekä arvaamattomampi uhka kuin nykyinen tilanne..

 

[DM]

Kyllä niillä menisi 5-15 vuotta valtataisteluihin eivätkä ehtisi sinä aikana miettiä naapurien maaperän valtaamista.

 

[jurppi]

Venäjän ajautuminen sisäiseen "kaaokseen" vallanperimys ongelmissa on Suomelle kuin muillekin Venäjän rajanaapureille vielä suurempi sekä arvaamattomampi uhka kuin nykyinen tilanne..

Totta..
Hyvässä tapauksessa menee kuin Neuvostoliiton loppuminen. Toisekseen jos menee samalla tavalla kuin Neuvostoliiton alkaminen, niin on vaarassa kuolla kymmeniä miljoonia ihmisiä.

 

[Maidan]

Avdeevka on täällä hetkellä kuumin piste, venäläiset tulittavat jatkuvasti, ihmisiä kuollut. On järkyttävä katsoa näitä ihmisiä, jotka eivät halunneet lähteä kotoa, taloihin osuu, ne korjavat niitä ja taas sama. Eli venäläiset taas aktivoituneet sielläkin suhteellisen harvan tulituksen jälkeen.
http://censor.net.ua/video_news/378...ki_ne_prekraschayut_obstrely_i_pehotnye_ataki
(Video)
Erutuslinja kutistuu, ukrainalaisille joukkoille on pakko vastata ryssäfasistien tulituksiin.

 

[Passi]

Totta..
Hyvässä tapauksessa menee kuin Neuvostoliiton loppuminen. Toisekseen jos menee samalla tavalla kuin Neuvostoliiton alkaminen, niin on vaarassa kuolla kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Heti ja jopa hiemän ennen Neuvostoliiton hajoamista käytiin verisiä sotia vähän jokapuolella entistä neuvostoliittoa.Suurimmassa osassa tilanne ei ole rauhoittunu vieläkään.

Vuoristo-Karabahin sota 1992 – 1994 En tiedä mikä tilanne nykyään
Transnistrian sota 1992-kiistat jatkuu
Etelä-Ossetian sota 1991-Kiistat jatkuu
Abhasian sota 1992-kiistat jatkuu
Tšetšenian sota 1994-ei taida tässäkään viimeistä niittiä lyöty

 

[artti]

Jos Rossijassa alkaa valtataistelu niin ei ulkovallat sitä sivusta seuraa. Operaatio menee siihen suuntaan, että Venäjän Federaatio hajoaa ja katoaa kartalta, ja kun Venäjän Federaatio on hajonnut voivat ulkovallat alkaa jakamaan puolustuskyvyttömäksi muuttuneen Rossijan alueita. Suomi haluaa karjalan, sallan ja petsamon, Kiina haluaa Siperian, Yhdysvallat haluaa Siperian, Eurooppa haluaa Rossijan länsiosat, Turkki haluaa turkkilaiset osat, ja sitten sekin sitten kuka saa Rossijan luonnonvarat. Kiina varmaan yrittää ottaa oman osansa ja vähän liikaakin, ties vaikka Kiina luulee saavansa stan-maat ja sitten Kiinan miljardiarmeija onkin aivan liian lähellä Lähi-idän öljykenttiä. Naton on vähän pakko laittaa voimaa stan-maihin, sillä saataisiin myös se, että Kreml joutuisi sitomaan joukkoja stan-maiden suunnalle. Tosin tietysti voi olla, että Kremlillä ei edes ole järjestäytyneitä joukkoja, jos Rossija on niin pahassa sisäpoliittisessa kaaoksessa. Jos olisin ydinasevallan johtaja räjäyttäisin maan päällisen ydinpommin uutena vuotena, että tulee kunnon sienipilvi, vittu minulla on isoin pommi. Laittaisi sotaintoilijoille jäitä hattuun, kun hornan ovia vähän löyhyttelisi ja viesti lähtisi etenkin minun alueen jakamisesta haaveileville kilpaileville diktaattoreille.

 

[Maidan]

Heti ja jopa hiemän ennen Neuvostoliiton hajoamista käytiin verisiä sotia vähän jokapuolella entistä neuvostoliittoa.Suurimmassa osassa tilanne ei ole rauhoittunu vieläkään.

Vuoristo-Karabahin sota 1992 – 1994 En tiedä mikä tilanne nykyään
Transnistrian sota 1992-kiistat jatkuu
Etelä-Ossetian sota 1991-Kiistat jatkuu
Abhasian sota 1992-kiistat jatkuu
Tšetšenian sota 1994-ei taida tässäkään viimeistä niittiä lyöty

Jos pikkasen otetaan enemmään jotta olisi kuvaavampi:
Afganistan 1979
Kazahstan 1986
Azerbaidzan 1988
Georgia 1989
Azerbaidzan 1990
Georgia 1991
Liettua 1991
Moldova 1992
Azerbaidzan 1992
Georgia 1992
Takzikistan 1992
Georgia ja Ingushetia 1992
Tsetsenia 1994
Dagestan 1994

Muuten agressio ennen ja jälkeen jatkunut yhtä tiheänä.

 

[YliKoo]

Kyllä niillä menisi 5-15 vuotta valtataisteluihin eivätkä ehtisi sinä aikana miettiä naapurien maaperän valtaamista.

Meidän lastenlapset ehtii juuri aktiivireserviin, hieno juttu. Kyllä näitä ehkä pitäisi miettiä vähän pitemmilläkin aikajänteillä.

 

[Bushmaster]

Meidän lastenlapset ehtii juuri aktiivireserviin, hieno juttu. Kyllä näitä ehkä pitäisi miettiä vähän pitemmilläkin aikajänteillä.

No oma poikani sai kutsuntapaperit eilen...niin se aika vaan lentää. Itse olin saapumiserä II/85...

 

[DM]

Meidän lastenlapset ehtii juuri aktiivireserviin, hieno juttu. Kyllä näitä ehkä pitäisi miettiä vähän pitemmilläkin aikajänteillä.

Niin eihän sitä varsin valitettavaa hiippakunnan vaihtoa ole vielä tapahtunut...

 

[jurppi]

Jos Rossijassa alkaa valtataistelu niin ei ulkovallat sitä sivusta seuraa. Operaatio menee siihen suuntaan, että Venäjän Federaatio hajoaa ja katoaa kartalta, ja kun Venäjän Federaatio on hajonnut voivat ulkovallat alkaa jakamaan puolustuskyvyttömäksi muuttuneen Rossijan alueita. Suomi haluaa karjalan, sallan ja petsamon, Kiina haluaa Siperian, Yhdysvallat haluaa Siperian, Eurooppa haluaa Rossijan länsiosat, Turkki haluaa turkkilaiset osat, ja sitten sekin sitten kuka saa Rossijan luonnonvarat. Kiina varmaan yrittää ottaa oman osansa ja vähän liikaakin, ties vaikka Kiina luulee saavansa stan-maat ja sitten Kiinan miljardiarmeija onkin aivan liian lähellä Lähi-idän öljykenttiä. Naton on vähän pakko laittaa voimaa stan-maihin, sillä saataisiin myös se, että Kreml joutuisi sitomaan joukkoja stan-maiden suunnalle. Tosin tietysti voi olla, että Kremlillä ei edes ole järjestäytyneitä joukkoja, jos Rossija on niin pahassa sisäpoliittisessa kaaoksessa. Jos olisin ydinasevallan johtaja räjäyttäisin maan päällisen ydinpommin uutena vuotena, että tulee kunnon sienipilvi, vittu minulla on isoin pommi. Laittaisi sotaintoilijoille jäitä hattuun, kun hornan ovia vähän löyhyttelisi ja viesti lähtisi etenkin minun alueen jakamisesta haaveileville kilpaileville diktaattoreille.

Niin, tai sitten käy samalla tavalla kuin Neuvostoliiton jälkeen..

Osa Venäjään liitto-/osavaltioista ja alueista jotka eivät syystä tai toisesta tohtineet itsenäistyä 1991 hakeutuvat itsenäiseksi uuden tilaisuuden koittaessa..Sitä pitäisin jopa todennäköisenä. Suurin osa Venäjästä kuitenkin säilyisi ennallaan. Onhan siellä 140 miljoonaa asukasta. Eiköhän he pidä huolta omasta elintilastaan.

Ulkopuolisten hyökkääminen jakamaan Venäjää ei ole ihan helppo rasti. Siinä olisi niin monta mutkaa matkassa etten usko sellaista edes tapahtuvan.

Odotellaan nyt rauhassa vaikka 3-4 vuotta niin nähdään miten asiat lutviutuu..

 

[Guderian]

Suomi puolestaan koettaa olla hyvää pataa ruotsalaisten kanssa. Siitä ollaan Ruotsissa jopa hieman vaivaantuneitakin. Suomesta kun saattaa muodostua jonkinlainen riippakivi Ruotsin omille liittoutumishaaveille

En tiedä miksi Ruotsi olisi jotenkin vaivaantunut Suomesta koska se on myös Ruotsin etujen mukaista tehdä yhteistyötä Suomen kanssa. Vai onko sinulla jotain sisäpiirin tietoa asiasta.
Ruotsille on tärkeää että Suomi tekee yhteistyötä koska myös Ruotsi on pieni valtio jolla on pieni armeija ja. Tiedustelu yhteistyö on toiminut jo vuosikymmeniä yhdessä Naton ja Suomen kanssa. Samoin on todennäköisesti salaisesti sovittu jo kylmän sodan aikana jonkin asteisesta sotilas yhteistyöstä sodan aikana vaikkakin ehkä vain sotilaiden kesken. Jälkimmäinen on siis oma mielipiteeni eikä perustu faktaan. Ei se ole Suomalaisten poliitikkojen helppoa sovitella sanojaan koska ei hallitus voi nykyaikana toimia kuin Unkarissa tai Kreikassa ja alkaa kiukuttelemaan ja päätä aukomaan. Sama koskee myös Ruotsia. Ruotsalaiset sen enempää pullistele vaan pitävät pään kylmänä oli vallassa mikä puolue vaan. Miksi aina pitää hävetä Suomea ja vähätellä Armeijamme osaamista vaan miksei meilläkin voisi olla annettavaa sekä Ruotsille että Natomaille. Ovathan Suomen sotilaat jo toisen maailmansodan jälkeen vastanneet Usan talvitaistelu koulutuksesta (Marttisen miehet).
Suomalainen puolustusteollisuus, viestintä ja elektroniikka ala, varsinkin ohjelmointi ja tietoturva systeemit ovat varmasti kovaa valuuttaa lännessäkin.

 

[Maidan]

Nadezhdan viimeinen puhevuoro venäläisessä farssioikeudessa. Puhe on rauta!

Onko sitä jo käännetty suomen kielelle missään tiedotusvälineissä? Englanniksi?

 

[jurppi]

En tiedä miksi Ruotsi olisi jotenkin vaivaantunut Suomesta koska se on myös Ruotsin etujen mukaista tehdä yhteistyötä Suomen kanssa. Vai onko sinulla jotain sisäpiirin tietoa asiasta.
Ruotsille on tärkeää että Suomi tekee yhteistyötä koska myös Ruotsi on pieni valtio jolla on pieni armeija ja. Tiedustelu yhteistyö on toiminut jo vuosikymmeniä yhdessä Naton ja Suomen kanssa. Samoin on todennäköisesti salaisesti sovittu jo kylmän sodan aikana jonkin asteisesta sotilas yhteistyöstä sodan aikana vaikkakin ehkä vain sotilaiden kesken. Jälkimmäinen on siis oma mielipiteeni eikä perustu faktaan. Ei se ole Suomalaisten poliitikkojen helppoa sovitella sanojaan koska ei hallitus voi nykyaikana toimia kuin Unkarissa tai Kreikassa ja alkaa kiukuttelemaan ja päätä aukomaan. Sama koskee myös Ruotsia. Ruotsalaiset sen enempää pullistele vaan pitävät pään kylmänä oli vallassa mikä puolue vaan. Miksi aina pitää hävetä Suomea ja vähätellä Armeijamme osaamista vaan miksei meilläkin voisi olla annettavaa sekä Ruotsille että Natomaille. Ovathan Suomen sotilaat jo toisen maailmansodan jälkeen vastanneet Usan talvitaistelu koulutuksesta (Marttisen miehet).
Suomalainen puolustusteollisuus, viestintä ja elektroniikka ala, varsinkin ohjelmointi ja tietoturva systeemit ovat varmasti kovaa valuuttaa lännessäkin.

Ruotsi on kautta aikojen pitänyt Suomea puskurina Venäjää vastaan. Jo, silloinkin kun olimme itäisenä osana Ruotsin valtakuntaa. Tämä on ollut Ruotsin virallinen turvallisuuspoliittinen linjaus myös Suomen itsenäisyyden aikaisten sotien osalta. Eikä tämä tietenkään sulje sitä että olemme saaneet Ruotsista ikään kuin epävirallisesti ja vapaaehtoisuuden kautta huomattavasti sotilaallista apua, niin materiaalia kuin taisteluihin osaa ottavaa miehistöäkin. Vapaaehtoisesti Suomeen lähteneet sotilaat ja upseerit joutuivat kuitenkin eroamaan Ruotsin asevoimista ennen Suomeen lähtöään.

Varmasti edelleenkin on olemassa epävirallista yhteistyötä Ruotsin kanssa monenlaisissa turvallisuus/sotilaallisissa asioissa. Ruotsi on kuitenkin ollut tarkkana siitä mihin se sitoutuu valtiona, virallisissa poliittisissa linjauksissaan. Tämä on fiksua ja ymmärrettävää politiikkaa. Jokainen valtio varjelee tietenkin ensisijaisesti omia etujaan.

Mahdollinen liittyminen NATO:n puolustusliittoon on jo lähtökohtaisesti monella tavalla erilainen asia Ruotsille kuin Suomelle. Turvallisuuspolitiikan suhteen maat ovat huomattavasti erilaisessa asemassa niin geopoliittisesti kuin historiallisesti.

Ruotsille (maan perinteisen turvallisuuspolitiikan mukaisesti) ei ole samantekevää hakeeko se jäsenyyttä yksinään vaiko yhdessä ja samanaikaisesti Suomen kanssa. Varsinkaan juuri tällä historiallisella hetkellä kun sen ainoa mahdollinen vihollinen (Venäjä) on ryhtynyt painostamaan poliittisesti ja sotilaallisesti itsenäisiä naapurivaltioitaan. Tähän liittyy monia vaihtoehtoja niin liittymishakemuksen osalta kuin mahdollisen jäsenyyden aikaisia kysymyksiä:
- olisiko jotkut nykyisistä NATO:n jäsenmaista suopeampia yksinomaan Ruotsin jäsenhakemukselle? Ajatellen että Suomi jäisi edelleenkin ikään kuin puskurimaaksi, jolloin NATO ei myöskään laajenisi suoraan Venäjän rajanaapuriksi?
- olisiko Ruotsille edullisinta pysytellä nykyisissä turvallisuuspoliittisissa asetelmissa NATO:n ulkopuolella, vaikkapa lisättynä erillisillä sopimuksilla naapureidensa ja USA:n kanssa?
- Suomi tuskin yksinään hakeutuisi puolustusliiton jäseneksi ja mitä se sitten aiheuttaisi Ruotsille vaikka Suomi olisikin NATO:n jäsenmaa?
- olisiko ruotsalaisille jopa hyötyä siitä että Suomi liittyisi NATO:on ja Ruotsi pysyttelisi sen ulkopuolella.
- onko kummankaan maan jäsenyys mahdollinen juuri tällä hetkellä?
- Varsinkin kun USA:n presidentti ja monen EU-johtajista ovat ehkä taipuvaisia hyväksymään Venäjälle oman etupiirin?
- onko Suomelle (Venäjän painostuksen johdosta) enää mahdollista hakea NATO:n jäsenyyttä edes yhtä aikaa Ruotsin kanssa?

Jos tuo viimeinen vaihtoehto on validi niin Ruotsi joutuu hakeutumaan puolustusliiton jäseneksi yksinään. Olettaen että se haluaa jäsenyyttä.

Meillä Suomessa poliitikot ja lehdistö esittelevät kilvan vaihtoehtoa jossa Suomi ja Ruotsi sopivat keskenään yhteisestä sotilaallisesta puolustautumisesta. Esimerkiksi erilaisista yhteisistä aselajeista ja yksiköistä jne. Mitenkähän vahvalla pohjalla tällaiset kaavailut ovat? Ettei vaan kävisi kuin NORDEK'ille aikoinaan. Suomi tuskin voi päättää tällaisesta Ruotsi-Suomen sotilasliitosta ilman Venäjän hyväksyntää..tiedä sitten riittäisikö tällainen liitto ruotsalaisille turvallisuustakuiksi.

Mutta, näitä asioita mietitään niin Suomessa kuin Ruotsissakin..ja tiedän että Ruotsissa asioita katsotaan erilaisesta näkökulmasta kuin meillä. Ja, kannattaa ehkä muistaa sellainenkin pieni episodi joka sattui EU-jäsenhakemuksen yhteydessä, kun Ruotsi (varmastikin täysin vahingossa) unohti kertoa suomalaisille Ruotsin jäsenhakemuksesta. Vaikka oltiin sovittu kertoa asioista puolin ja toisin. Ruotsalaiset ovat vain joskus niin hajamielisiä...

 

[vlad]

Eihän tämä sinänsä yllätys ole, mutta eikö tämä ole jo avoin haaskalle kutsu... Mitäköhän muita Venäjän naapurimaita kuuluu Obaman mielestä Venäjän etupiiriin?

Obama: Natoon kuulumaton Ukraina pysyy Venäjän etupiirissä
Yhdysvaltain presidentti avasi ulkopoliittisia näkemyksiään The Atlantic -lehden laajassa haastattelussa.
KEVIN LAMARQUE / Reuters

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama valottaa tuoreessa haastattelussa näkemyksiään Ukrainan kriisistä sekä Yhdysvaltain intresseistä Venäjän naapurimaissa.

Laatulehti The Atlanticissa torstaina julkaistussa laajassa haastattelussa Obama perustelee sitä, miksi Yhdysvallat ei hänen hallintokaudellaan ole lähtenyt voimakkaammin vastustamaan Venäjän aggressiivista politiikkaa Ukrainassa.

Obaman mielestä Ukraina tulee Venäjän naapurimaana ja entisenä Neuvostoliiton alueena merkitsemään Venäjälle aina enemmän kuin mitä se merkitsee Yhdysvalloille.

”On tosiasia, että Ukraina, joka ei ole Nato-maa, on altis Venäjän sotilaalliselle hallinnalle riippumatta siitä, mitä me teemme”, Obama sanoo haastattelussa.

The Atlanticin mukaan Obama näkee Ukrainan Venäjälle tärkeänä etupiirinä, mitä se ei taas Yhdysvalloille ole. Obaman mukaan hänen näkemyksensä Ukrainan asemasta on ”realistinen”, ei kohtaloon alistuva.

”Tämä on esimerkki siitä, kuinka meidän täytyy olla hyvin selvillä siitä, mitkä ydinintressimme ovat ja minkä puolesta olemme valmiita lähtemään sotimaan”, Obama sanoo Ukrainasta.

Laajassa haastattelussa Obama puhuu myös muista ulkopolitiikan osa-alueista, erityisesti Lähi-idästä.

Hän neuvoo Yhdysvaltojen tärkeää Lähi-idän liittolaista Saudi-Arabiaa opettelemaan, miten ”jakaa” Lähi-itä arkkivihollisensa Iranin kanssa. Hän syyttää Saudi-Arabiaa ja Irania sijaissotien käymisestä Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.

Hän arvostelee myös Ranskaa ja Britanniaa ”vapaamatkustajiksi” viittaamalla epäonnistuneeseen Nato-operaatioon Libyassa.

Obama kuvailee haastattelussa virheeksi sitä, että hän tuki Naton pommituksia Libyassa. Hän sanoo virheen johtuneen siitä, että hän luuli Britannian ja Ranskan ottavan enemmän vastuuta operaatiosta.

Nato-joukot auttoivat pommituksillaan kukistamaan Libyan diktaattorin Muammar Gaddafin 2011. Tämän jälkeen Libya on kuitenkin ajautunut sekasortoon. Jihadistijärjestö Isis on onnistunut pesiytymään maahan.

Obama myös puolustaa sitä, että hän on pidättäytynyt kovista otteista Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia vastaan.

Hän kertoo harvinaisen suorasukaisesti, kuinka Yhdysvallat on hänen hallintokaudellaan pyrkinyt irrottautumaan Lähi-idän väkivaltaisuuksien suosta, jotta Yhdysvallat voisi keskittyä enemmän lupaavampiin ja nopeammin kehittyviin maanosiin kuten Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

Obama vertaa Lähi-itää Batman-elokuvista tuttuun Gotham Cityyn, korruptoituneeseen kaupunkiin, jota rikollisliigat hallitsevat. Jihadistijärjestö Isisiä Obama vertaa samasta elokuvasta ja sarjakuvasta tuttuun Jokeri-hahmoon.

”Jokeri tulee ja sytyttää koko kaupungin tuleen”, Obama sanoo haastattelussa. ”Isil on se Jokeri”, hän lisää kutsuen jihadistijärjestöä sen toisella akronyymillä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457589647446

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola ruoti FB-päivityksessään hiukan tätä Obaman lausuntoa: https://www.facebook.com/mika.aaltola/posts/10153623384629615

Obama ei puhunut etupiirien hyväksymisestä. Hän puhui sääntöperäisen maailmanjärjestyksen kärsivällisestä turvaamisesta

Muutama huomio Obaman TheAtlantic haastattelusta koskien Ukrainaa, Suomea, Venäjää ja Obaman "realismia"

Perintöä muodostava haastattelu oli suora ja jopa hieman ärsyyntynyt. Se keskeinen teema oli, että 'Liittolaiset ja kumppanit! Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja ryhdistäytykää'. Obama ei keskity niinkään potentiaalisiin vihollisiin ja käyttänyt yhtenäisyyttä korostavaa juhlaretoriikkaa. Venäjä laitetaan kategoriaan 'itseään jalkaanampuva maa', joka nationalismin kiihottamana uhittelee naapureilleen, ja Kiina nähdään kuitenkin maailmanjärjestykseen sitoutuneena maana. Suorin kritiikki kohdistuu kuitenkin läntisiin liittolaisiin ja kotimaisiin kriitikoihin, jotka eivät ymmärrä Obaman haluttomuutta sotkeutua muiden päättämättömyydestä ja vihollisten aggressiivisuudesta aiheutuviin sotkuihin.

Se ei sinällään sisällä mitään uutta esimerkiksi vuoden 2015 Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden strategiaan verrattuna. Mutta se tuo esiin mielenkiintoisia kontrasteja. Erityisesti mielenkiintoista on, miten tarkasti editoidussa haastattelussa kuvataan eroja H. Clintoniin - mahdolliseen seuraavaan presidentiin. Selkeästi Obama korostaa Clintonin politiikan ongelmia ja tuo esiin oman koservatiivisemman version amerikkalaisesta realismista, joka eroaa Eurooppalaisesta. Monia päällekkäisyyksiä on Obaman ja eurooppalaisen realismin väilillä - esimerkiksi keskeiset teoreetikot. Keskeisin ero realismeissa on se, että Amerikkalainen version painottaa merellistä geopoliittista ymmärrystä ja samalla myös pragmatistista ymmärrystä Yhdysvaltalaisesta ulkopolitiittisesta toimijuudesta, jota sitoo myös maan sisäpoliittiset demokraattiset ominaispiirteet.

Eurooppalainen realismi, jonka alle myös Saksasta maahantuotu suomalainen pienvaltiorealismi kuuluu, tähdentää mantereista sydänmaa näkökulmaa tai rannikollista rim-land -ajattelua. Samoin etupiirit korostuvat. Esimerkiksi Suomessa joko pelätään, varautdutaan tai jopa toivotaan etupiirien paluuta (sitä pidetään YYA-kulta-aikana jolloin Suomi oli jotenkin tärkeä). Tästä Obama ei puhu. Hän mainitsee Venäjän menneisyyshakuisen ja harhaisen politiikan tuovan uhkia naapureille. Tuottavan naapurustossa ja erityisesti Post-Soviet alueella väliaikaisia regressioita ja korruptoituneita palauta vanhaan. Venäjä kykenee lyhyellä aikavälillä palauttamaan sotilallisin keinoin valtaansa. Mutta Obama korostaa ettei kannettu vesi kaivossa pysy, jos alueen maat ottavat itseään niskasta kiinni. Taustatukea annetaan halukkaille. Sanoma korostaa kärsivällisyyden ja sisukkuuden merkitystä.

Eurooppalaisesta näkökulmasta Obaman "realismi" saattaa kuulostaa isolationismilta, koska siitä puuttuu mantereinen syvyys. Mutta kannattaa pitää mielessä merellisen realismin ulottuvuudet esimerkiksi välimerelle, persianlahdelle tai vaikkapa itämerelle. Mustallamerelläkin on merkityksensä. Samoin pullonkauloilla kuten Tanskansalmilla. Merellinen näkemys korostuu myös Yhdysvaltojen kyberstrategiassa tai vaikkapa digitalisoituvan maailman "virtojen" käyttämisessä painostuskeinoina (esim. finanssisanktiot). Obama on jo pitkään nähnyt internetin Yhdysvaltojen turvaamana "merialueena". Se vastustaa kyberin kansallistamisia, joka on leviävä trendi maailmalla. Nämä sfäärit mereltä kyberiin ovat myös Obaman peräänkuuluttaman sääntöperäisen maailmanjärjestyksen ydintä, kansainvälisen talouden päävaltimoita.

Obaman tarjoama resepti ei keskity niinkään turvallisuuteen tai geopoliittisten haasteiden vääjäämättömyyteen. Hän korostaa sääntöperäisessä maailmanjärjestyksessä pysyttäytymisen ja sen aktiivisen tukemisen viimekädessä - mutta aina tietyllä viiveellä ratkaisevan - turvallisuuteen liittyvät geopoliittiset haasteet. Yhdysvaltojen täytyy käyttäytyä harkiten ja pidättäytyä sotilaallisesta toiminnasta, jota pienistä tai vähän isommista ongelmista ei tule suurempia. Aika on maailmanjärjestyksen puolella. Strategista kärsivällisyyttä tarvitaan itsetuhoisen Venäjän suhteen. Se ei millään tavalla tarkoita Venäjän etupiirin hyväksymistä vaan ongemien patoamista ja esimerkiksi Ukrainan saamista kestävällä tavalla pois Venäjän kasaantuvien haasteiden - ja taantumisen nationalismiin ja etupiiriajatteluun - alta. Obama tukee varsin erilaista maailmanjärjestystä kuin etupiirien tunnustaminen perustuisi.

Obamalle meret ovat selkeitä Yhdysvaltojen vallan aluetta. Mitä pidemmälle edetään rannikolta, sitä sotkuisempia asiat ovat ja sitä enemmän tarvitaan liittolaisia sekä muita kuin sotilaallisia keinoja (kuten Ukrainan tapauksessa on tehty). Clinton puolestaan painottaa enemmän demokrattisen rauhan mallia vakauttavana voimana. Demokratian tukeminen ja levittäminen on Yhdysvaltojen erityisessä intressissä, koska se vakauttaa muuten herkkiä rajapintoja epädemokraattisten ja illiberaalien tahojen kanssa. Obaman visio on piirua synkempi. Hänen kansallisen turvallisuuden strategiansa korostaa kyllä demokratiaa vakauttava ja tuettavana elementtinä, mutta se rooli on passiivisempi ja vähittäisempi kuin Clintonilla.

Obamalle liittolaissuhteet ovat keskeinen kansallinen resurssi ja intressi. Mutta ne eivät saa sallia vapaamatkustamista. Muuten ne ovat enemmän painolasti kuin resurssi. Liittolaisuus on siis todennettavissa pragmaattisilla teoilla, jossa liittolaisen ovat turvallisuuden tuottajia eivätkä vain kuluta Yhdysvaltojen resursseja. Viime päivinä Yhdysvaltojen hallinto on korostanut esimerkiksi Viroa esimerkkillisenä NATO-maana, koska se on sitoutunut 2% tavoitteeseen BKTstä.

Viesti Ukrainan suhteen oli seuraava: Yhdysvallat tukee, rahoittaa ja varustaa Ukrainaa, mutta ei ole valmis sotaan Ukrainan puolesta. Tämä oli tiedossa. Viesti Venäjälle oli se, että Yhdysvallat pitää sen toimintaa illegitiiminä ja katsoo aggression olevan tuhoisaa sille itselleen pitkällä tähtäimellä. Yhdysvallat ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, mutta ainoa keino Ukrainalle päästä ulos pinteestä on reformoidan maa läntiseen kuntoon ja päästä eroon Venäjän korruptoivasta vaikutuksesta. Yhdysvallat tulee käyttämään muuta kuin sotilaallista keinovalikoimaan Venäjän ehdollistamiseksi. Se myös odottaa liittolaistensa olevan mukana Ukrainan demokratian tukemisessa ja Venäjän ehdollistamisessa. Ponnettomuus tässä suhteessa on enemmän Euroopan kuin Yhdysvaltojen ongelma.

Viesti ei-Natomaille oli se, että NATO-jäsenyydellä on merkitystä. NATOn ulkopuolella altistuu Venäjän aggressiiviselle eskaloivalle paineelle. Tämähän tuntuu jo esimerkiksi Suomessa. Yhdysvallat kokee omassa intressissään olevan vastaeskalaation vain liittolaistensa tukemiseksi. Mutta, asiahan ei ole näin yksinkertainen. Jotta vastaeskaloiva paine saadaan aikaiseksi, tarvitaan laajempia kyvykkyyksia ja tukea. Näin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin roolit ovat merkittäviä. Keskeinen viesti on käyttäytyä vastuullisesti, tuottaa turvallisuutta ja pysyttäytyä vakaasti liberaalin maailmanjärjestyksen piirissä.

Ukrainaa koskettaa seuraava:

"Viesti Ukrainan suhteen oli seuraava: Yhdysvallat tukee, rahoittaa ja varustaa Ukrainaa, mutta ei ole valmis sotaan Ukrainan puolesta. Tämä oli tiedossa. Viesti Venäjälle oli se, että Yhdysvallat pitää sen toimintaa illegitiiminä ja katsoo aggression olevan tuhoisaa sille itselleen pitkällä tähtäimellä. Yhdysvallat ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, mutta ainoa keino Ukrainalle päästä ulos pinteestä on reformoidan maa läntiseen kuntoon ja päästä eroon Venäjän korruptoivasta vaikutuksesta. Yhdysvallat tulee käyttämään muuta kuin sotilaallista keinovalikoimaan Venäjän ehdollistamiseksi. Se myös odottaa liittolaistensa olevan mukana Ukrainan demokratian tukemisessa ja Venäjän ehdollistamisessa. Ponnettomuus tässä suhteessa on enemmän Euroopan kuin Yhdysvaltojen ongelma."

Mikä sikäli pitää paikkansa, että Ukrainan ainoa keino tilanteesta ulospääsemiseksi on reformoida maa läntiseen kuntoon ja päästä siten eroon Venäjän korruptoivasta vaikutuksesta. Obama asettaa odotuksia myös liittolaisilleen Ukrainan demokratian tukemisessa että Venäjän ehdollistamisessa.

Suomea koskettaa erityisesti seuraava:

"Viesti ei-Natomaille oli se, että NATO-jäsenyydellä on merkitystä. NATOn ulkopuolella altistuu Venäjän aggressiiviselle eskaloivalle paineelle. Tämähän tuntuu jo esimerkiksi Suomessa. Yhdysvallat kokee omassa intressissään olevan vastaeskalaation vain liittolaistensa tukemiseksi. Mutta, asiahan ei ole näin yksinkertainen. Jotta vastaeskaloiva paine saadaan aikaiseksi, tarvitaan laajempia kyvykkyyksia ja tukea. Näin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin roolit ovat merkittäviä. Keskeinen viesti on käyttäytyä vastuullisesti, tuottaa turvallisuutta ja pysyttäytyä vakaasti liberaalin maailmanjärjestyksen piirissä."

Ydin on hyvin yksinkertainen: vain NATO-jäsenyydellä on merkitystä.

vlad

 

[JR49]

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola ruoti FB-päivityksessään hiukan tätä Obaman lausuntoa: https://www.facebook.com/mika.aaltola/posts/10153623384629615



Ukrainaa koskettaa seuraava:

"Viesti Ukrainan suhteen oli seuraava: Yhdysvallat tukee, rahoittaa ja varustaa Ukrainaa, mutta ei ole valmis sotaan Ukrainan puolesta. Tämä oli tiedossa. Viesti Venäjälle oli se, että Yhdysvallat pitää sen toimintaa illegitiiminä ja katsoo aggression olevan tuhoisaa sille itselleen pitkällä tähtäimellä. Yhdysvallat ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, mutta ainoa keino Ukrainalle päästä ulos pinteestä on reformoidan maa läntiseen kuntoon ja päästä eroon Venäjän korruptoivasta vaikutuksesta. Yhdysvallat tulee käyttämään muuta kuin sotilaallista keinovalikoimaan Venäjän ehdollistamiseksi. Se myös odottaa liittolaistensa olevan mukana Ukrainan demokratian tukemisessa ja Venäjän ehdollistamisessa. Ponnettomuus tässä suhteessa on enemmän Euroopan kuin Yhdysvaltojen ongelma."

Mikä sikäli pitää paikkansa, että Ukrainan ainoa keino tilanteesta ulospääsemiseksi on reformoida maa läntiseen kuntoon ja päästä siten eroon Venäjän korruptoivasta vaikutuksesta. Obama asettaa odotuksia myös liittolaisilleen Ukrainan demokratian tukemisessa että Venäjän ehdollistamisessa.

Suomea koskettaa erityisesti seuraava:

"Viesti ei-Natomaille oli se, että NATO-jäsenyydellä on merkitystä. NATOn ulkopuolella altistuu Venäjän aggressiiviselle eskaloivalle paineelle. Tämähän tuntuu jo esimerkiksi Suomessa. Yhdysvallat kokee omassa intressissään olevan vastaeskalaation vain liittolaistensa tukemiseksi. Mutta, asiahan ei ole näin yksinkertainen. Jotta vastaeskaloiva paine saadaan aikaiseksi, tarvitaan laajempia kyvykkyyksia ja tukea. Näin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin roolit ovat merkittäviä. Keskeinen viesti on käyttäytyä vastuullisesti, tuottaa turvallisuutta ja pysyttäytyä vakaasti liberaalin maailmanjärjestyksen piirissä."

Ydin on hyvin yksinkertainen: vain NATO-jäsenyydellä on merkitystä.

vlad

Taustatukea annetaan halukkaille ja aika on maailmanjärjestyksen puolella. Joo. Varmasti näin. Mutta lyhyellä tähtäimellä Venäjää ei varmasti hillitse varma tieto siitä, että USA ei lähde sotimaan Ukrainan puolesta. Tai minkään muunkaan ei-NATO-maan puolesta. Miten käy esimerkiksi Valko-Venäjän tämän viestin valossa?
Joten jos NATOon emme mene, täytyy varustautua rankasti. Tämän suuntaistahan jo teemme. Tähän liittyen pelkää kuitenkin, että omat lakikiemuramme ampuvat meitä jalkaa. Kuten nyt tämä 25.000 reserviläisen piilo-LKP-lain kanssa näyttäisi käyvän.

 

[Bushmaster]

Taustatukea annetaan halukkaille ja aika on maailmanjärjestyksen puolella. Joo. Varmasti näin. Mutta lyhyellä tähtäimellä Venäjää ei varmasti hillitse varma tieto siitä, että USA ei lähde sotimaan Ukrainan puolesta. Tai minkään muunkaan ei-NATO-maan puolesta. Miten käy esimerkiksi Valko-Venäjän tämän viestin valossa?
Joten jos NATOon emme mene, täytyy varustautua rankasti. Tämän suuntaistahan jo teemme. Tähän liittyen pelkää kuitenkin, että omat lakikiemuramme ampuvat meitä jalkaa. Kuten nyt tämä 25.000 reserviläisen piilo-LKP-lain kanssa näyttäisi käyvän.

Lakikiemurat ovat viidennenkolonnan aikaansaannosta...

 

[StepanRudanskij]

Nadezhdan viimeinen puhevuoro venäläisessä farssioikeudessa. Puhe on rauta!

Onko sitä jo käännetty suomen kielelle missään tiedotusvälineissä? Englanniksi?

Tuota live-esitystä en löytänyt käännettynä, mutta hiukan ontuva englannnikielinen käännös konseptista löytyi Radio Free Europe'n sivuilta. Samoja asioita.

The text of the last word, which had intended to speak today Hope Savchenko during a session of the Donetsk City Court granted sister Vera Savchenko Ukrainian troops.

Radio Liberty publishes the full text:

"I do not admit any guilt or a sentence or a Russian court in the case of a guilty verdict -.. The appeal will not be I want the whole democratic civilized world has realized that Russia - a third world country with a totalitarian regime and the dictator-tyrant, in which spit on human rights and international law.

The absurdity of a situation where those who kidnap people - subjected to torture, then another, and pretend to have the right to judge them! What kind of a fair trial there may be a question ?! In Russia, there is no trial! There is a farce puppet Kremlin puppets. And I think it is absolutely a waste of time of his life on it to take part in it!

Therefore, the appeal will not, and will be as follows: after the sentence I still hunger for another ten days, until the sentence comes into force, and this regardless of the translation into the Ukrainian language, because they are also able to pull a very long time. Ten days later, I declare a hunger strike, and whereas Russia has no more than ten days to bring me back to Ukraine, where kidnapped! And I do not care how they will justify it! I heard pretty good abilities Peter Poroshenko in diplomacy. I hope that his diplomatic skills will be enough to agree to Russia with one idiot, because he had promised my mother that I had to be home holidays in May 2015.

And while for me to be a bargain, my life I will leave Russia and I still return to Ukraine - dead or alive, but will return!

And all these ten days under the jail gates day and night will be my sister, and wait - release me or will make. And if you plant it, in its place will come and my mother, she was 77 years old, and you plant it? Then in its place will be my friend, my friend, and behind them a Ukrainian for Ukrainian! And remember - all you here is not to push! In the meantime, my fellow countrymen will stand, simple, honest and decent Russians to nearby houses will they bring hot tea, sandwiches and blankets, because each of them knows that tomorrow in my place might be a child of each of them in this prison all peoples called Russia!

But since starting Maidana! And you need it ?! You're afraid of this like the plague! Therefore it is better to return to the Kremlin me in Ukraine sooner and live !!!

A worldwide democratic values better time to learn the lessons of history and remember that at one time Europe was tolerant with Hitler, and America was not strong enough and that led to the Second World War. Putin - is a tyrant with the imperial habits, complexes of Napoleon and Hitler combined! A bear does not understand human language, he understands only the language of force. Therefore, if we become more determined and not just define priorities right, we will soon have a World War III!

And I now have as a politician does not shake hands with Russia in the political arena. It is not from the hand to shake hands with someone who kept you in handcuffs, and your people in shackles. But taking his every political decision, I will always think of how it will be displayed on the common people, both in Ukraine and in Russia. Because in Russia, in spite of everything, there are still a lot of honest, good and decent people. "

 

[Vonka]

Asiantuntevan tahon mukaan kolme päivää sitten:

305. KtPr joutui ukrainalaisten tykistökeskityksen alle Avdiivkassa. Tappiot olivat todella suuret: 16 kaatunutta, 28 haavoittunutta ja 2 kadonnutta. Varakomentaja kaatui ja komentaja on kadoksissa.

Joukossa syntyi pakokauhu. MVD:n DzerzhinskyD:n ODON-yksiköt ovat pysäyttäneet 305. KtPr:n pakokauhuisia taistelijoita. ODON-yksiköiden tappiot olivat yksi haavoittunut. Pakokauhuisessa tykistöjoukossa on aloitettu kurinpalautus.

Samana päivänä 25. SpetsnazR kärsi taistelussa Luhanskin alueella 3 kaatuneen, 8 haavoittuneen ja 1 kadonneen tappiot.

33. MlP/ 108. KaartMlR/ 7. KaartMlD oli taistelussa Granitnoen alueella, 1 kaatui ja 6 haavoittui.