Donetskin asukkaat Ylen kirjeenvaihtajalle: "Sisällissota ei lähellä, vaan jo alkanut"
Marja Mannisen mukaan Donetskissa tulee koko ajan uutta tietoa rakennusten valtauksista sekä ihmisten sieppauksista ja pahoinpitelyistä. Eilen vallattu televisioasema puolestaan saa jatkaa toimintaansa separatisteille annettua mediatilaa vastaan.
Ylen kirjeenvaihtaja Marja Manninen kertoo Itä-Ukrainan Donetskista, että tilanne oli aamulla kaupungissa rauhallinen. Tietoja uusista yhteenotoista viikonlopun jännittyneen tilanteen jälkeen ei ole kuulunut.
Manninen sanoo kuitenkin, että tunnelma muuttuu koko ajan epävarmempaan suuntaan; asukkaiden mukaan sisällissota on jo alkanut.
– Paikalliset puhuvat, että sisällissota ei ole lähellä, vaan se on jo alkanut, vaikka se ei jokapäiväisessä elämässä näy. Jatkuvasti tulee uutta tietoa erilaisten tilojen valtauksista sekä ihmisten sieppauksista ja pahoinpitelyistä. On hyvin vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei.
Venäjä-mieliset separatistit valtasivat eilen Donetsikissa televisiorakennuksen. Manninen kertoo, että valtakunnallisen kanavan paikallistoimitus saa jatkaa toimintaansa kapinallisille ja heidän asialleen luvattua julkisuutta vastaan.
– Kyseessä on Ukrainan valtakunnallisen 24-kanavan pieni paikallistoimitus. Se sai luvan jatkaa toimintaa sillä ehdolla, että se antaa nykyistä enemmän tilaa tulevan kansanäänestyksen kannattajille ja Donetskin "kansantasavallan" edustajille. Valtauksen takana on se, että Ukrainan valtamedia ei anna kapinallisille juuri minkäänlaista mediatilaa. Se toimii samalla tavoin kuin vastapuoli eli Venäjän media, joka ei anna tilaa Kiovan nykyhallinnon näkemyksille.
Itä-Ukrainassa on ahdisteltu ja siepattu toimittajia. Manninen kertoo, että hänellä on ollut hyvin vähän ikäviä kokemuksia, vaikka tilanteen kiristyminen näkyy mielialassa.
– Tilanne on aivan erilainen, kuin vaikka kolme viikkoa sitten, kun olin täällä viimeksi. Se, että sanon olevani suomalainen on eräänlainen rauhanomainen aloitus keskustelulle. Suomi tunnetaan ja meitä ei yllättäen selkeästi liitetä EU:hun. Suomessa ymmärretään asiat. Olen myös yrittänyt antaa tasapuolisen kuvan Ukrainan tilanteesta, ja se tuntuu myös kelpaavan kapinallisille.
Donetskissa järjestetään 11. toukokuuta kansanäänestys Ukrainasta irtaantumisesta. Mannisen mukaan Ukrainan kahtiajakautumista kuvaa hyvin se, että paikalliset eivät aio äänestää Ukrainan 25. toukokuuta järjestettävissä presidentinvaaleissa. He kertovat osallistuvansa vain omaan parin viikon päässä olevaan kansanäänestykseen.
– Sinä ihmisiltä kysytään vain yksi kysymys: Kannattavatko he itsenäistä Donetskin "kansantasavaltaa" vai eivät ?
Ukrainan nykyhallinto sanoo äänestyksen olevan laiton." Kansantasavallan" johto on luvannut kunnioittaa kaupunkilaisten päätöstä kallistuu se sitten kumpaan suuntaan, kertoo Manninen.
Tutkija: Venäjä haluaa estää Ukrainan presidentinvaalit
Hanna Smithin mukaan ETYj-tarkkailijoiden sieppaus Itä-Ukrainassa kertoo separatistien olevan epävarmoja Venäjän tuesta. Tarkoitus oli myös pysäyttää Ukrainan armeija eteneminen Slovjanskissa. Smith ei pidä sieppausta Venäjän edun mukaisena.
Hanna Smith Kuva: Yle
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smithin mukaan Venäjä pyrkii toimillaan estämään Ukrainan toukokuisten presidentinvaalien toteutumisen. Venäjä haluaa saada Itä-Ukrainaan sisällissotaa muistuttavan tilan.
– Silloin tilanne on epätasapainossa ja hallitsematon. Kiovan hallitus näyttää huonolta ja laittomalta. Sillä voidaan saada estetyksi presidentinvaalit. Vaikutta siltä, että Venäjä ei ole tyytyväinen aikatauluun, vaan pyrkii siihen, että presidentin- tai parlamenttivaalit olisivat vasta syksyllä. Ensin olisi äänestyksiä alueiden uudesta statuksesta tai perustuslaista. Tämä on yksi motiivi tässä takana, totesi Smith Ylen aamu-tv:ssä.
Smith painotti, että Venäjä ei halua käyttää Itä-Ukrainassa ensisijaisesti sotavoimia.
– Ehkä se, miten helposti Krim saatiin haltuun antoi vähän vääränlaisen kuvan venäläisille ja liikaa itsetuntoa, että Itä-Ukrainassa selvittäisiin ilman aseellista väliintuloa.
Smithin mukaan Venäjä pelaa yleisesti ulko-ja turvallisuuspolitiikassaan kaksilla korteilla. Venäjä tukee samaan aikaan sekä kriisin liennyttämistä sopimusteitse että Itä-Ukrainan separatistien pyrkimyksiä.
– Haetaan perinteistä diplomaattista ratkaisua sopimusten kautta. Toisaalta ei noudateta perinteisiä diplomaattisia polkuja ollenkaan, ja käytetään omia menetelmiä, joilla vahvistetaan Venäjän neuvotteluasemaa.
Geneven sovusta puuttui konkreettiset toimet
Smithin mielestä Genevessä Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi solmitun sopimuksen romuttumisesta ei voida puhua, koska sopu ei käytännössä ole toteutunut ollenkaan.
– Se oli kuitenkin tärkeä kohta siinä vaiheessa. Jännite on konfliktin aikana noussut ja hiukan laskenut, ja siinä vaiheessa se laski jännitettä, jotta päästiin pääsiäisen yli.
Smithin mukaan sopimuksen toteutumisen mahdollisuudet olivat alunperinkin heikot, koska siitä puuttuivat toimenpiteiden yksityiskohdat ja aikarajat. Esimerkiksi miten ja milloin vallatut hallintorakennukset vapautetaan. Itä-Ukrainan Venäjä-mieliset ilmoittivat myös heti, etteivät he hyväksy koko sopimusta.
Venäjä on syyttänyt Ukrainan nykyhallintoa sopimuksen hengen rikkomisesta, kun Kiova lähetti sotilaita riisumaan Itä-Ukrainan kapinalliset aseista. Smith painotti, että kyseessä on Venäjän omasta tulkinnasta, josta se pitää tiukasti kiinni, luki paperissa mitä tahansa.
Etyjiläisten sieppaus kertoo separatistien epävarmuudesta
Smith sanoi, että ETYj-tarkkailijoiden sieppausta ja eilistä esittelyä tiedotusvälineille ei voida pitää Venäjän edun mukaisena. Hän katsoo, että tapaus kertoo hermostuneisuudesta ja epätietoisuudesta Venäjä-mielisten separatistien joukossa.
– Sielläkin on pieni epävarmuus, mitä Venäjä tässä tilanteessa haluaa, ja tuleeko se tukemaan heitä. Separatistien ilmoittama tarkkailijoiden vaihto Kiovan pidättämiin taistelijoihin on yksi motiiveista. Halutaan myös näyttää, että kotrolloimme tilannetta ja pystymme tällaiseen. Pelättiin myös hiukan sitä, mitä Ukrainan armeija tekee Slovjanskissa. Tämä taas kerran pysäytti Ukrainan armeijan.
Venäjä on uhannut lähettävänsä "rauhanturvaajia" Itä-Ukrainaan, mikäli sen intressejä uhataan. Venäjä katsoo, että sillä on tähän oikeus kansainvälisen lain mukaan. Smith sanoi, että sotilaiden lähettämisessä olisi kyse miehityksestä, tulkitsee Venäjä lakia miten tahansa.
Smith arvioi, että tässäkään tilanteessa länsi ei olisi valmis lähettämään sotilaita Ukrainaan.
– Nato suojaa toki omat rajansa, mutta ei lähde sotatoimiin. Ukrainan armeija taas on osoittanut päättämättömyyttä.
Ukrainan kriisi on jatkunut jo kuukausikaupalla, ja se tunnu kehittyvän mihinkään suuntaan. Smith totesi tämän johtuvan siitä, että kaikki osapuolet pyrkivät siihen, ettei sotilaallista konfliktia synny Venäjän ja Ukrainan välillä.
– Jännite nousee ja jossain kohdassa se purkautuu. Aseellinen konflikti on ollut niin lähellä, että yksikin laukaus voi saada sen aikaan. Tämä on määrittänyt tätä kriisiä ja tulee määrittämään sitä myös tulevina kuukausina.