Johtaisiko lännen vahvempi sotilaallinen tuki (USAn Javelinit) Ukrainalle siihen että Venäjä saisi tarvitsemansa syyn avoimeen tukeen kapinallisille?
Samalla kun miettii että Venäjän talouden taantumisessa ja turhautumisessa saattaa piileä sotilaallisen uhan ainekset, mutta edellä mainituin perustein ei olla toimitettu PST-ohjuksia. Nyt kun tuli vielä uudet pakotteet, niin alkaako Putin pian tarvitsemaan Ukrainan ja Krimin kaltaisia sotia/kriisejä sisäpoliittisista syistä?
Nykyaikaisen sodan keskeisin peruselementti on ilmavoimat. Venäläiskoneet eivät kuitenkaan kykene lentelemään Ukrainan ilmatilassa. Ukrainan ilmatorjuntaohjukset estävät ilmavoimien käytön. Siksi mitkään muutkaan Venäjän sotatoimet eivät ole järkeviä Ukrainan alueella. Mahdollinen hyökkäys loppuisi omaan mahdottomuuteensa, samalla tavalla kuin Luhanskin ja Donetskin alueella, tykin kantaman päässä rajalta.
Tavanomaisin asein (maavoimat, panssarit, tykit jne.) käytävässä hyökkäyssodassa puolustuksella on aina merkittäviä etuja puolellaan. Puolustava osapuoli voi valita edullisimmat puolustusasemat, varustautua/suojautua, kun toisaalta hyökkääjä joutuu aina toimimaan epäedullisissa asemissa ilman suojaa, ilman kunnollisia huoltoyhteyksiä jne. Hyökkäävän osapuolen on mahdotonta edetä vihollisen alueella ilman suuria tappioita.
Vielä toistaiseksi venäläisten toiminta on ollut ns. "peiteltyä sodankäyntiä". Siis virallisesti Venäjä ei ole toistaiseksi hyökännyt Ukrainaan. Jopa eräät suomalaiset lehdet/toimittajat pitävät tämänhetkistä tilannetta Ukrainan sisällissotana.
Siinä vaiheessa kun Venäjä hyökkää avoimesti omilla sotavoimillaan itsenäisen Ukrainan valtion alueelle, tilanne muuttuu myös poliittisella tasolla erilaiseksi. Sillä on vaikutuksensa myös koko muun maailman suhtautumiseen Venäjää kohtaan. Sotilaallinen tukeutuminen naapurimaahan tekee Venäjästä rikollisen myös itsensä allekirjoittamia sitoumuksia (YK:n peruskirja jne.) vastaan. Kaikki Ukrainaa puolustavat vastatoimet sekä uudet, nykyisiä paljon pidemmälle menevät, pakotteet Venäjää kohtaan saavat täyden kansainvälisen oikeutuksensa. Ukrainan avustaminen myös sotilaallisesti saa samalla YK:n peruskirjan oikeutuksen ja hyväksynnän.
Aloittamalla avoimen hyökkäyssodan kansainvälisesti tunnustettua, suvereenia itsenäistä valtiota vastaan Venäjä asettaa samalla oman yhteiskuntansa erittäin suureen vaaraan. Mahdollinen tappio sodassa, pidempiaikainen sitoutuminen hyökkäyssotaan, suuret tappiot - sotilaallinen heikentyminen jne. voivat johtaa koko nykyisen Venäjän valtakunnan sisäiseen sekä ulkoiseen hajoamiseen. Venäjän sisältä että ulkopuolelta löytyy toimijoita(aluehallintoja, kansoja, valtioita) jotka vain odottavat sopivaa tilaisuutta Venäjän imperiumin alueelliseen hajottamiseen. Putinin hallinnon kukistuminen olisi heille erinomaisen hyvä uutinen.
Kun rintamalta alkaa tulla uutisia tuhansien ja kymmenien tuhansien kaatuneiden tappioluvuista sillä on väistämättä vaikutuksia myös sisäisesti venäläiseen yhteiskuntaan. Kansalaisten mielipiteet muuttuvat helposti.. ja väkivalloin sekä poliittisia vastustajiaan murhaamalla vallan anastaneelta Putinin diktatuurilta ei löydy helppoja vastauksia kansalaisille:
Esimerkiksi:
- miten Venäjää hyödyttää sotatoimet entistä ystävällistä naapuriaan/kumppaniaan kohtaan?
- millä tavoin ja kuka hyötyy tuhansien ja tuhansien ukrainalaisten murhaamisesta?
- miksi pitää uhrata kymmenin tuhansin sotilaita hyökkäämällä omaa läheistä sukulaiskansaa vastaan?
Sota on helppo aloittaa mutta tunnetusti erittäin vaikea lopettaa. Kaikki tietävät ettei Venäjällä todellakaan ole taloudellisia resursseja sodankäyntiin. Jo nykyisen kaltainen varsin rajoitettu asevoimien käyttö on johtanut Venäjän yhteiskunnan konkurssin partaalle. Yli neljänkymmenen miljoonan asukkaan kokoisen Ukrainan valtaaminen ei onnistu Venäjän resursseilla. Se olisi pala johon Putin tukehtuu.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Mahdollisen Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan mukanaan tuomat muutokset poliittisesti ja hallinnollisesti tulisivat olemaan Venäjän osalta paljon pidemmälle yhteiskunnalliseen rakenteeseen meneviä kuin aikoinaan Neuvostoliiton hajoaminen.
Venäjä on osoittanut, että siihen on täysin luottaminen sopimuskumppanina. Kyllähän yrityksille raha kelpaa ja kauppaa tekisivät varmaan mieluusti, mutta riski joutua pakotteiden kohteeksi, jos niiden tuotteita päätyy Krimille, painanee entistä enemmän vaakakupissa.
