Ukrainan sota kiihtyy myös mantereella: ”Tulitaukoa rikotaan 1500 kertaa päivässä”
Tilanne kiristyi, kun Venäjä tulitti laivastoa Mustallamerellä. Itä-Ukrainassa ei ole enää kyse pelkästä ammuskelusta, sanoo Etyjin pääsihteeri Thomas Greminger Suomen Kuvalehdelle.
EUROOPPA 26.11.2018 11:20
TEPPO TIILIKAINEN
Ukrainan armeijan joukkoja Itä-Ukrainassa maanantaina 26. marraskuuta 2018.© ALEXANDER SHULMAN / AP / LEHTIKUVA
ITÄ-UKRAINAN sota
kiihtyi sunnuntaina 25. marraskuuta uusille kierroksille, kun Venäjä kaappasi kolme Ukrainan laivaston alusta Mustallamerellä Krimin niemimaan edustalla. Tilannetta edelsi tulitaistelu, jossa haavoittui kuusi ukrainalaisalusten miehistön jäsentä.
Välikohtaus sattui Kertšinsalmella Venäjän valtaaman Krimin niemimaan edustalla.
Venäjän laivasto esti Ukrainan aluksilta pääsyn Mustaltamereltä Krimin itäpuolella sijaitsevalle Asovanmerelle siirtämällä suuren konttialuksen kapean Kertšinsalmen yli rakennetun sillan alle. Venäläiset sotilashelikopterit ja hävittäjät partioivat alueen ilmatilassa.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB väittää, että ukrainalaisalukset olivat rikkoneet maiden välistä aluevesirajaa. Alukset
olivat matkalla Odessasta Mariupoliin. Molemmat kaupungit kuuluvat Ukrainaan.
Ukrainan sisäministeriön välikohtauksesta julkaisema video on katsottavissa
täällä.
Ukrainan presidentti
Petro Porošenko on ehdottanut, että maahan julistettaisiin poikkeustila Venäjän toimien takia. Ukrainan parlamentti pohtii tilannetta tänään maanantaina. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on kutsuttu koolle.
”Siellä käytetään raskaita aseita kuten kranaatinheittimiä. Päivittäin kuullaan 150–300 räjähdystä.”
TILANNE Mustallamerellä kiristyi jo aiemmin syksyllä, kun Venäjä ryhtyi vaikeuttamaan kauppa-alusten liikennöintiä Kertšinsalmen kautta Mariupoliin ja muihin ukrainalaisiin satamiin. Myös ukrainalaisten kalastusalusten toimintaa on häiritty.
Venäjä toi jo aiemmin Asovanmerelle kymmenkunta sota-alusta. Ukrainan johto pelkää, että se pyrkii ottamaan koko lahden haltuunsa.
Yhdysvallat on tuominnut Venäjän toimet ja lisännyt tukeaan Ukrainan puolustusvoimille. Yhdysvaltain rannikkovartiosto
on luovuttanut Ukrainalle kaksi konekiväärein ja tykein varustettua Island-luokan kutteria.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pääsihteeri
Thomas Gremingeron huolissaan tilanteesta. Hän pelkää, että Minskin
tulitaukosopimus jää lopullisesti pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi.
Itä-Ukrainan sota on kiihtynyt syksyn mittaan itäisessä Ukrainassa niin sanotulla tulitaukolinjalla, joka erottaa Ukrainan armeijan ja kapinallisten joukot toisistaan.
Venäjän tukemat kapinalliset
ovat tuoneet alueelle lisää raskasta aseistusta, ja tulitaukosopimusta rikotaan keskimäärin 1 500 kertaa vuorokaudessa.
”Kysymys ei ole pelkästä ammuskelusta”,
Greminger sanoo. ”Siellä käytetään raskaita aseita kuten kranaatinheittimiä. Päivittäin kuullaan 150–300 räjähdystä.”
Gremingerin mukaan tilanne on vaikein Mariupolin satamakaupungin ja Donetskin tuhoutuneen lentokentän ympäristössä. Hän vertaa taisteluja ensimmäiseen maailmansotaan – Ukrainan armeijan ja kapinallisten joukot ovat tulitaukolinjalla monin paikoin vain 100–200 metrin päässä toisistaan.
Siviiliväestön kannalta tilanne on kestämätön. Kapinallisten hallitsemilla alueilla asuu edelleen 3,5 miljoonaa ihmistä. Kymmenettuhannet kulkevat päivittäin rajan yli nostaakseen eläkkeitään ja käteistä rahaa Ukrainan hallituksen joukkojen hallitsemalta alueelta.
SAKSA, Ranska ja Venäjä solmivat Minskin tulitaukosopimuksen Donetskin ja Luhanskin kapinallisten kanssa helmikuussa 2015, muta sitä ei ole saatu käytännössä voimaan.
Viime kesä sujui melko rauhallisesti, mutta tilanne kiristyi jälleen syyskuussa sen jälkeen, kun Donetskin kapinatasavallan pääministeri
Aleksandr Zahartšenko oli murhattu kahvilaan tehdyssä pommi-iskussa.
Venäjä syytti iskusta Ukrainaa. Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) mukaan pommi-isku liittyi kuitenkin kapinallisryhmien keskinäisiin bisnes- ja reviirikiistoihin.
Ukrainan mediassa on nostettu esiin erityisesti Ukrainan syrjäytetyn Venäjä-mielisen presidentin
Viktor Janukovytšin liikekumppanin
Serhiy Kurtšenkon nimi.
Murhan jälkeen Zahartšenkon seuraajaksi valittiin Kremlin tukema
Denis Pušilin, joka toimi sodan alkuvaiheessa ”Donetskin kansantasavallan korkeimman neuvoston” puheenjohtajana.
Osallistuin Pušilinin tiedotustilaisuuteen toukokuussa 2014 Donetskin entisen lääninhallituksen rakennuksessa, johon kapinalliset olivat perustaneet päämajansa. Hän kertoi tuolloin käynnistäneensä neuvottelut Donetskin liittämiseksi Venäjään.
Pušilin oli siihen aikaan Donetskin siviiliväestölle täysin tuntematon suuruus ja hän liikkui kaupungilla vahvasti aseistettujen turvamiesten seurassa.
Hänen taustastaan tiedettiin sen verran, että hän oli entinen karamellikauppias ja turvallisuusvartija. Hän oli 1990-luvulla mukana venäläisessä MMM-pyramidirahastossa, jossa kymmenet tuhannet ihmiset menettivät säästönsä.
Pušilinia vastaan tehtiin vielä samana kesänä kaksi murhayritystä, joista hän selvisi hengissä.
Sota on jatkunut jo neljä ja puoli vuotta. Sen aikana on kuollut yli 10 300 ihmistä.
Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk
Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk
TILAA NYT
PUŠILININ nimitys uudeksi pääministeriksi vahvistettiin marraskuun alkupuolella Donetskin ”vaaleissa”.
Luhanskin kapinallistasavallan johtoon valittiin samaan aikaan
Leonid Pasetšnik, joka
työskenteli aikoinaan Ukrainan turvallisuuspalvelussa SBU:ssa, mutta siirtyi sodan puhjetessa kapinallisten puolelle. Pasetšnikin edeltäjä
Igor Plotniski on paennut Venäjälle.
Länsimaat ja Ukraina ovat
arvostelleet Donetskin ja Luhanskin vaaleja voimakkaasti.
”Nämä niin sanotut vaalit rikkovat Minskin sopimusta ja sen henkeä”, Greminger sanoo.
Venäjä on perustellut vaaleja sillä, että Zahartšenkon murha loi alueelle valtatyhjiön. Gremingerin mukaan ne ovat vaikeuttaneet Ukrainan, Venäjän ja Etyjin edustajien muodostaman kontaktiryhmän työtä.
Venäjän kommunistisen puolueen johtaja
Gennadi Zjyuganov ehdotti hiljattain, että Donetsk ja Luhansk liitettäisiin Venäjään, jotta sota saataisiin loppumaan. Gremingerin mukaan Zjuganovin näkemys ei edusta Kremlin virallista linjaa.
Hän ei usko, että Minskin sopimuksen toimeenpanossa edistyttäisiin lähiaikoina. Venäjän toimet Asovanmerellä, ja Ukrainan lähestyvät presidentinvaalit lisäävät jännitystä alueella.
”Siitä huolimatta Minskin sopimuksesta on pidettävä kiinni. Meillä ei ole mitään muuta”, Greminger sanoo.
”Pitemmän päälle tämäkin konflikti on ratkaistavissa. Se edellyttää kuitenkin molemmilta osapuolilta poliittista tahtoa.”
Venäjän ylläpitämä Itä-Ukrainan sota on jatkunut jo neljä ja puoli vuotta. Sen aikana on kuollut yli 10 300 ihmistä.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ul...-kertaa-paivassa/?shared=1051149-e5240d02-500