SUNNUNTAIN
tapahtumista Kertšinsalmellaon kaksi versiota, Venäjän ja Ukrainan näkemys. Mutta siitä ei ole epäilystä, kuka tilannetta hallitsee.
Sotilasprofessori Jyri Raitasalo. (KUVA: TUOMAS SELÄNNE)
”Jos Venäjä haluaa estää Ukrainan aluksilta pääsyn Asovanmerelle, Venäjä pystyy sen tekemään”, sotilasprofessori
Jyri RaitasaloMaanpuolustuskorkeakoulusta sanoo.
Venäjän rajavartijat avasivat tulen ja valtasivat kolme Ukrainan alusta Mustallamerellä sunnuntai-iltana. Välikohtauksessa näkyi Raitasalon mukaan maiden välisten voimasuhteiden ero. Ukrainan alukset olivat kaksi tykkivenettä ja hinaaja, joiden on vaikea kuvitella edustavan suurta sotilaallista uhkaa.
Ukraina on ollut altavastaajan asemassa jo pitkään, Raitasalo sanoo. Maa menetti merkittävän osan laivastostaan vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä.
KERTŠINSALMI on väylä Mustaltamereltä Asovanmerelle eli itäisen Ukrainan satamiin. Raitasalon termein se on strateginen kapeikko, jota Venäjän on helppo kontrolloida jopa ilman laivaston osallistumista.
”Venäjällä on käsi Ukrainan kurkussa, ja se pystyy määrittämään, kuinka paljon kuristetaan. Venäjä on tässä se, joka pystyy hallitsemaan pelin säännöt ja miten peli etenee.”
Tämä on Raitasalon mukaan yksi mahdollinen syy sille, miksi Venäjä valtasi alukset sunnuntaina. Välikohtaus olisi pelikortti, jolla Venäjä näyttää, että se pääsee tarvittaessa niskan päälle.
Tähän liittyy se, että Ukrainan kriisi on kestänyt jo 4,5 vuotta ja maksaa myös Venäjälle koko ajan.
”Pitääkö käyttää lisää voimaa, että saadaan neuvottelutulos Ukrainan kanssa?”
Mahdollista lienee myös se, että Venäjän virallinen versio tapahtumista pitää paikkansa ja Ukrainan alukset olisivat tulleet Venäjän aluevesille ilman lupaa ja jättäneet pysähtymiskäskyt huomioimatta.
”Meillä ei ole mitään käytännön mahdollisuutta pystyä varmistamaan sitä”, Raitasalo sanoo.
VENÄJÄ ei ole tunnustanut olevansa osapuoli Itä-Ukrainan sodassa. Kertšinsalmella tulituksesta vastasi kuitenkin turvallisuuspalvelu FSB:n alainen rajavartiosto, siis virallinen Venäjä.
Raitasalon mukaan tämä ei kuitenkaan ollut merkittävä käänne aiempaan verrattuna, koska Venäjä on tunnustanut Krimin niemimaan haltuunoton.
”Venäjä toimii eri tavalla suhteessa Krimiin kuin Donbassin alueeseen Itä-Ukrainassa.”
VENÄJÄ ja Ukraina ovat syytelleet jo kuukausia toisiaan ongelmista Asovanmerelle pääsyssä. Meren rannalla sijaitsee esimerkiksi ukrainalainen Mariupolin teollisuus- ja satamakaupunki.
Jos Venäjä estäisi Ukrainaa käyttämästä Asovanmerta, se olisi iso asia. Raitasalo puhuu ”merellisestä kaappauksesta”.
”Sinänsä voimakas reaktio jo tähän välikohtaukseen on ihan ymmärrettävä.”
Länsimailta Raitasalo odottaa lähinnä erilaisia julkilausumia. YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjän ja länsimaiden näkemykset jakautuvat. Neuvoston on määrä kokoontua maanantaina. Naton jäsenmaiden taas ei ole helppo keksiä konkreettista, sotilaallista tukea Ukrainalle.
”Natolla on muita murheita tällä hetkellä. Sitoutuminen sotilaallisesti ei tule kysymykseen.”
RAITASALO ei silti pidä todennäköisenä sitä, että Venäjä toden teolla hyökkäisi Ukrainaa vastaan. Se pystyisi siihen sotilaallisesti, mutta poliittinen hyöty jäisi pieneksi. Vastareaktio maailmalla olisi niin kova.
”Venäjä on jo saanut sen, mikä on mielekkäällä tavalla saavutettavissa.”
Itä-Ukrainan kriisi estää jo Ukrainan lähentymisen länteen.
”Toki Venäjä maksaa siitä hintaa. Se kärsii pakotteista ja siitä, ettei kukaan suostu poliittisiin avauksiin sen kanssa”, Raitasalo sanoo.
”Strateginen hinta on kohtuullisen kova.”
[/QUOTE]