Jos Kiina valtaa Siperian joskus tulevaisuudessa Venäjän heikkouden hetkillä, niin se on osingoille tulemista. Se on ihan yhtä tuomittavaa kuin Venäjän Krimin valtaus. Sitä ei voi verrata johonkin Viron tms. uudelleenitsenäistymiseen Neuvostoliitosta. Eivät suomalaiset tehneet maihinnousua, eivät amerikkalaiset ilmarynnäkköä, vaan virolaiset ottivat kohtalonsa omiin käsiinsä. PLA:n tankkien ajaminen Siperiaan on täysin eri asia.
Osa varmasti haikailee takaisin neuvostoaikojen tasaista kurjuutta, mutta suurin osa ihmisistä onneksi ymmärtää oman parhaansa eikä kadehdi naapuriaan. Enää kukaan ei ole kiinnostunut ulkomaisten turistien mukanaan tuomista sukkahousuista ja farkuista, 80-luvulla olivat kaikki. Kaupan hyllyistä löytyy tavaraa paikallisellekin eikä enää puhuta jonkun byrokraatin kiintiösinkkiämpäreistä. Autoakaan ei tarvitse enää odottaa kymmentä vuotta ja myös ulkomaisen auton voi ostaa.
Maailmanpankin ostovoimakorjattu BKT per capita ei näytä pahalta, kun elintasoa mittaillaan.
Free and open access to global development data
data.worldbank.org
Absoluuttisissa dollareissakin on kolminkertaistuttu Neuvostoliiton loppuajoilta.
Free and open access to global development data
data.worldbank.org
Onko Venäjän yhteiskunnassa epätasaista tulonjakoa? On. Eipä tosin ole hääviä muuallakaan. Yhdysvallat, tuo demokratian, vaurauden ja globaalin turvallisuuden tyyssija, on vielä ikävämpi paikka tässä suhteessa. Jos käyt lääkiksen, niin satojen tuhansien dollarien vuosipalkka odottaa. Jos taas olet synnynnäisesti sokea, kehitysvammainen, halvaantunut tms., niin se on voi voi. Onko Yhdysvallat hajoamassa tähän rikkaiden ja köyhien väliseen railoon?
Ilmapiiriltään Venäjä ei tietenkään ole länsimaa, mutta silti kehitys on huimaa verrattuna entiseen. Nykyään on muitakin kuin valtion medioita ja lisäksi tietysti myös internet. Rajan ylikin pääsee. Ei entisaikaan tultu Suomeen turistimatkalle omalla autolla tuosta noin vain. Ryhmämatkalle saattoi päästä, jos oli käynyt riittävän ahkerasti puolueen tilaisuuksissa ylistämässä aatetta. Sittenkin perhe jäi aina rajan taakse panttivangiksi, jottei tule houkutusta loikata, ja ryhmässä tutustuttiin tietysti vain neuvostokansalaiselle sopiviin asioihin neuvostoliittolaisesta perspektiivistä.
Ei Venäjällä ole helppoa haastaa järjestelmää, kyllä minä sen voin myöntää. Ei etenkään oppositiopoliitikkona. Joka tapauksessa duumassa on heitäkin toisin kuin aikanaan. Keskivertokansalaisellakin on enemmän poliittista liikkumavapautta. Neuvostoaikoina sotilaan äiti, joka olisi epäillyt poikansa kuolleen Afganistanin sodassa eikä harjoitusonnettomuudessa, olisi kärrätty mielisairaalaan hiipivään skitsofreniaan sairastuneena. Nykyäänkin voi tulla yllättäviä hankaluuksia eläkkeenmaksussa, jos organisoi suurmielenosoituksen Ukrainassa tapatetun poikansa puolesta, mutta nykyään ei sentään tarvitse samalla tavalla miettiä, että entä jos ystävä onkin salaa KGB:n tiedottaja.
Venäjä ei edelleenkään ole länsimaa, mutta Venäjä ei myöskään ole enää Neuvostoliitto. Kaikkine puutteineenkin keskivertokansalaisen arki on huomattavasti miellyttävämpää kuin Neuvostoliitossa ja siksi en erityisen kärkkäästi ennusta valtion hajoamista.
Luin alapuolisen brittimedian jutun tavallisten venäläisten näkemyksistä. Ei se ihan siltä vaikuttanut, että hallinto vaihdettaisiin hetkenä minä hyvänsä. Kaikki ei ole niin hyvin kuin voisi olla, mutta toisaalta viinakaupan jonosta ei vielä vaihdeta jonoon, jossa jonotetaan pääsyä tappamaan Putin.
One hundred years on from the revolution, six Russians give their views on Vladimir Putin and their country’s place in the world today
www.theguardian.com