Nimenomaan tarvitsee olla aukoton ympärivuotinen partiointi. Se on koko ydinohjus sukellusveneiden tarkoitus, eli pysyä piilossa valmiina valmiina vastaamaan vihollisen iskuun. Siitä ei ole mitään iloa jos veneet istuvat laiturissa, koska siellä ne ovat kohteena vihollisen ensi-iskulle jonka tarkoitus on estää iskettyä vastaamasta iskuun.
Pääsin vähän myöhässä mukaan tähän atomiholokaustiosioon - ei sillä, että mitenkään haluaisin tällä asialla fantasioida. Pahoittelen kuitenkin että vielä jatkan - ihan vähäsen.
Tämä ei varsinaisesti ole kommentti yo. lainaukseen, mutta yleisesti tuohon ohjusveneiden partiointiin. Siis, koko ohjusveneiden ideahan on, että ne ovat piilossa ja tavoittamattomissa eikä niiden liikkeitä ja olinpaikkaa voida ennakoida. Niinpä, kuten veli
@Suutari tuossa lausuukin, jatkuva aukoton partiointi on koko aselajin olemassaolon lähtökohta.
Laiturissa oleminen on kaikkea sitä, mihin ydinkäyttöisiä ohjussukellusveneitä ei todellakaan kannata rakentaa, ylläpitää, eikä missään nimessä niitä siellä säilyttää.
Kuten
@inscout hyvin maalaili, kyseessä on aivan hirvittävä ase, ja senpä vuoksi (sitä edelleenkään ei pitä jättää laituriin tuhottavaksi - koska siihen se tuhotaan täysin vuorenvarmasti - koska se on oikeaan paikkaan päästessään on juurikin niin hirveä kapine) myös sen tuottaman uhan eliminoimiseen käytetään valtava määrä resursseja. Esimerkiksi Virginia, Seawolf ja LA luokan hyökkäyssuksellusveneitä (53 kpl), höystettynä vaikkapa brittien 3+3 Trafalgar ja Astute luokalla sekä Ranskan vastaavalla kuudella veneellä. Näiden saaliina on 11-12, pääosin ikääntynyttä, venäläistä ohjusvenettä, sekä 7 vanhaan neukkukonseptiin perustuvaa kiinalaissisartaan.
Kun Kylmän sodan aikana, jolloin NL:lla oli ohjusveneitä huomattavasti enemmän, USN pystyi pitämään jokaisen partioreisulla olevan neukkuveneen varjona yhden hyökkäyssukellusveneen ... kuinka olisi mahdollista, että tuo nykyinen huomattava ylivoima ei tällä hetkellä pystyisi samaan - ja toimisi samoin tai vastaavasti.
Tuolloin, 80-luvun alussa, Neuvostoliitto kuvitteli voivansa laukaista kostoiskun (tai ensi-iskun) ohjusveneillään. Sittemmin heille selvisi, ettei todennäköisesti yksikään partioalueella ollut ohjusvene olisi ehtinyt laukaista ainoatakaan ohjustaan, sillä näkymättömänä seuralaisena ollut jenkkivene piti käytännössä jatkuvasti ladattua asetta sen ohimolla (anteeksi kielikuva). Ajoittain veneet ajoivat myös yhteen, jonka slobot tuolloin tulkitsivat onnettomuuksiksi ... toki aika ahdastahan siellä merellä oli kun kaksi ydinsukellusvenettä kolhii toisiaan.
Mm. Kurskin painuessa Barentsin meren pohjaan, venäläiset esittivät epäilyjä siitä, että se olisi törmännyt länsiveneeseen. Tälle oli aivan hyvät perusteet. Partioon lähteneet neukkuveneet saivat juurikin tällä tavoin seuralaisensa, siellä jossain Barentsin meren syvyyksissä. Ja törmäyksiäkin oli tapahtunut.
Kylmän sodan aikana maailman valtamerien pinnan alla käytiin niin kuumaa sotaa, että on suorastaan ihme, ettei siinä käynyt todella huonosti.
... se on varmaan nyt kuitenkin loppunut ... ?