Uskon että tuo roskasakki kumartaa suht pientäkin rahamäärää.. Eiköhän tuotantolaitokset pysy Venäjän näpeissä.
Lueskelin joskus jostain että Itä-Ukrainassa olisi liuskekaasuvarantoja. Onkohan merkittättaviäkin määriä? Voisikohan uusi valtio saada huomattaviakin tuloja kaasusta tulevaisuudessa? Siirtoputketkin jo valmiina. Olisihan se huvittavaa jos Itä menestyisi taloudellisesti länttä paremmin
Toisaalta uskon edelleen että Herra Putinin tavoitteena on saada koko Ukraina peukalonsa alle, ei pelkästään Krimiä ja Itä-Ukrainaa. Oi Odessa! Jo nimikin sanoo sen että Venäjälle se kuuluu(siis on aina kuulunut
)
Jokaisella on huvinsa, mutta en näe mitään huvittavaa siinä, että toinen maa kaappaa itsenäiseltä maalta alueen, varsinkin jos osoittautuu, että taustalla on ollut taloudellinen vallanhimo. Sinun mielipiteesi ovat niin outoja, etten niitä ymmärrä, mutta outoudet johtunevat alkuperäisen mielipiteen käännöstyössä tulevista epätarkkuuksista.
Mitä lauluun tulee, kyseessä tosiaan lienee alkujaan venäläinen laulu. Tosin sanoissa ei sanota mitään kuulumisesta Venäjään tai Neuvostoliittoon (jonka aikana laulu on tehty).
Kirjastot.fi
"Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja."
(Säv. trad., san. Martti Jäppilä - Leena Jäppilä)
Kun päivä laskee, hämärä jo kohta maille saa
ja Mustanmeren rantaan kuu hohtaa hopeaa.
Niin jälkeen päivän sinen
on iltas’ ihmeellinen.
Odessa jälleen lumoihisi jään.
Oi, Odessa, sä helmi Mustanmeren.
Oi, Odessa, sun rantaas’ käyskentelen.
Oi, Odessa, sä hurmasit mun niin.
Niin, Odessa, jään unelmiin.
Yön varjot tummuu, hiljaisuus käy yli Odessan.
Ain’ majakka se näyttää tietä laivan saapuvan.
Sen kylkiin valos’ hohtaa,
kun laiturin se kohtaa.
Nään tumman miehen rantaan astuvan.
Oi, Odessa, sä kukka meren lahden.
Oi, Odessa, sun yöhös’ käymme kahden.
Oi, Odessa, hän miks’ ei kauempaa
oi, Odessa, nyt jäädä saa.
Vain kolmen päivän päästä laiva lähtee uudelleen.
Vie miehen muihin kaupunkeihin taakse tumman veen.
Hän luulee, ettei palaa.
Ei tiedä, että salaa
on Odessan hän taikaan joutunut.
Oi, Odessa, ei jätä miehen mieltä.
Niin, Odessaan hän kerran palaa sieltä.
On Odessa kuin velho, tiedä tää:
Ken Odessaan käy, sinne jää.