Selitän perusteellisemmin, miksi Ukrainan pitäisi sulkea korvansa eurooppalaisten neuvoille. Ja kohta he tekevätkin sen.
Ukrainan varovaisuuteen on varmasti ollut syynä eurooppalaisten tälläkin palstalla esiintynyt invaasiopelko. Skenaariossa ajatellaan, että jos vastatoimia olisi tehty tehokkaasti, Venäjän asevoimat tulevat pelikentälle. Oma ajatteluni taas lähtee siitä, että Venäjä on tasan tarkkaan tiennyt, että sapelin kalistelu rajalla riittää. He pääsevät tavoitteeseen aiheuttamalla hajaannusta, käyttämällä paikallisia toimijoita, kyber- ja propagandasotaa. Mikäli Kiova aktivoituu, pari ärjähdystä riittää ja "viisaat" realistit määräävät Turtsynovin vetäytymään esinahkaansa.
Baltit olivat aikanaan viisaita ja myöntyväisiä ja pyyhkivät valtionsa peräjälkeen maailmakartalta viideksikymmeneksi vuodeksi. Viro, Latvia ja Liettua olivat realisteja. Vain Suomi oli tyhmä, ja se pelasti tämän maan. Sillä kerralla. Oletteko huomanneet, miten paljon ärhäkämpiä baltit ovat olleet kommenteissaan verrattuna Mistralien myyjiin ja kaasun ostajiin?
Ehkä on parempi perustellusti kertoa, miksi pidän Eurooppaa ennen kaikkea poliittisesti surkeana "neuvonantajana". Ja tämän seikan Kiova panee pikkuhiljaa merkille menetettyään Itä-Ukrainankin.
Toimittaja Juha-Pekka Tikka kirjoittaa kiovalaisten käsityksistä aika hyvin. Hän selostaa, miten nykymaailmassa Venäjän ja sen liittolaismaiden johtajat ovat usein miljardöörejä. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton Leonid Brezhnev ja Itä-Saksan Edith Honecker eivät laittaneet rahojaan läntisiin pankkeihin ja veroparatiiseihin, mutta nykyiset itäjohtajat ja heidän hovinsa toimivat kansainvälisesti.
Tämä on yksi syistä, jonka vuoksi Ukrainan kriisin myötä on asetettu nykyaikaistettuja pakotteita. USA:n valtiovarainministeriön sanktiot ovat modernia sotaa, joka tähtää Venäjän johdon lähipiirin kukkaroihin.
Samaan aikaan kuitenkin itäisten maiden rahojen siirtyminen läntisiin pankkeihin on syönyt lännen mainetta ja sädekehää. Itä-Euroopassa katsotaan, että Eurooppa toimii idästä miljardeja varastaneiden rikoskumppanina. Länsi on menettänyt itäsijoitusten vaalimisen vuoksi kylmän sodan aikaisen "pehmeän voimansa". Ulkomaiset sijoitukset tarkoittavat usein entisissä neuvostomaissa omalta kansalta varastettua tulevaisuutta.
Maailman yli 50 veroparatiisissa arvellaan olevan yli 20 biljoonaa dollaria. Yksistään Britannian veroparatiiseissa on yli seitsemän biljoonaa. Venäjältä on arveltu "kadonneen" 211 miljardia dollaria 1994-2011 välisenä aikana. Itä-Euroopan korruption vastaiset taistelijat huomaavat, että länsimaiden ulkomaisten sijoituksien järjestelmä on mahdollistanut heidän omien maidensa voimavarojen valtavan varkauden. Venäjän opposition ja Ukrainan Maidanin pinnan alla kuplii uusi lännen halveksunta.
"Tajusimme, että Ukrainassa varastettu raha meni Britannian ja Euroopan veroparatiiseihin ja se salattiin pöytälaatikkoyrityksillä EU:ssa. Tämä oli hyvin epämiellyttävää havaita", kiovalaisen antikorruptiojärjestön Daria Kalenjuk sanoo.
Kiovan pormestariksi pyrkivä Lesja Orobets, Maidanin sankareita, sanoo lännen veroparatiisien johtaneen kuolemiin Ukrainassa. HIV:n vastaisen taistelun rahat varastettiin ja kätkettiin Britanniaan.
Venäjällä oppositio on vielä enemmän raivoissaan. Maan televisio näyttää usein venäläisoligarkkien elämäntyyliä Lontoossa, jota sanotaan Venäjän korruption pääkaupungiksi.
Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalny on halunnut ulkomaille menneet sijoitukset takaisin maahan. "Miten he voivat olla niin tyhmiä? Ajattelevatko he tosiaan että se on nimetöntä rahaa? Eivätkö he tajua että se on Venäjän budjetista varastettua rahaa?", Navalny kysyy Euroopalta.
Lontoo on Moskovassa ja Maidanilla nyt malliesimerkki korruptiosta. Luxemburg, Kypros, Sveitsi, Andorra ja jopa Hollanti ovat synonyymeja varkaudelle.
Nyt Ukraina on toiminut kiltisti käsikirjoituksen mukaan ja menettänyt paljon eikä kleptokratia joudu maksamaan mitään hintaa, koska Eurooppa ei oikeasti halua maksaa. Ukraina maksaa Euroopan neuvot perseellään. Suomikin miettii vain, ketkä ovat "sen rinnalla" puolustettaessa pakotepöydissä omia kansallisia taloudellisia etuja. Mikäs siinä, se on pelin henki. Mutta nämä jutut nokitaan vielä, sillä mitään ei voi lykätä tuonnemmaksi.
Lenin papereissa on havaittu tiettyjä juridisia epäselvyyksiä. Näihin palataan myöhemmin. Pistäkää muistiin tämän viestini päivämäärä ja kellonaika.
