Ukrainan konflikti/sota

Linja näyttäisi olleen tarkoitettu pohjoisen suunnasta tulevien ballististen torjuntaan, suojamaan NL:n eteläisempiä osia.
Jäi mieleen, kun hesari aikoinaan kävi hiljattain vapautuneessa Virossa ja myös paikassa, missä olivat olleet ne kaksi Suomeen suunnattua ydinohjusta. Se ei muistaakseni käynyt ilmi, että olivatko nuo olleet vain Suomen kiusaksi vai oliko niillä tarkoitus torjua ICBM:iä.

Suomen yläpuolella avaruudessa ne jälkimmäisessäkin tapauksessa ilmeisesti olisivat sitten posahtaneet.

Vaikutus Suomeen ei ehkä olisi ollut huima. Laskeuma ehtisi laimentua ennen maan pinnalle ehtimistä, paineaaltoa ei vissiin tulisi ollenkaan ja ydinräjähdyksen säteilykin tulisi kaukaa, kaiketi satojen kilometrien korkeudesta. Mitä siinä tilanteessa tapahtuisi hyökkäävälle ydinkärjelle, onkin toinen juttu.
Mienkäs tämä korkeaalla mäjähtävän atomiaseen aikaansaama emp-vaikutus? Sori, OT jatkot muualla.
 
No ei tullut yllätyksenä.
 
Ydinasekortti kaivettu esiin.

Ydinasetriadi harjoittelee. Syksyn Zapadin julkisuuteen näkyneessä osassa ydinaseiden rooli oli kovin vähäinen. Sieltä on varmaan säästelty jotain kevääseen.

Tuohon Toverin twiittiin viitaten, on varmaankin jo Bidenin ja Trumpin välisissä keskusteluissa uhattu, koska Biden oli tästä TASS:in mukaan puhunutkin Putinin kanssa, että ydinsota ei saa alkaa tästä:
 
Tuohon Toverin twiittiin viitaten, on varmaankin jo Bidenin ja Trumpin välisissä keskusteluissa uhattu, koska Biden oli tästä TASS:in mukaan puhunutkin Putinin kanssa, että ydinsota ei saa alkaa tästä:
 
Eli ydinasevaltojen yhteinen vetoomus on, että:
Five global nuclear powers pledged Monday to prevent atomic weapons spreading and to avoid nuclear conflict, in a rare joint statement ahead of a review of a key nuclear treaty later this year.
..
"We believe strongly that the further spread of such weapons must be prevented," said permanent UN Security Council members China, France, Russia, the UK and United States, adding: "A nuclear war cannot be won and must never be fought."
 
Ei tässä ole enää epäselvää kuin a) koska se alkaa b) mihin kaikkialle toimet kohdistuu c) alkaako samanaikasesti paukkua muuallakin päin maailmaa
Tuohon Toverin twiittiin viitaten, on varmaankin jo Bidenin ja Trumpin välisissä keskusteluissa uhattu, koska Biden oli tästä TASS:in mukaan puhunutkin Putinin kanssa, että ydinsota ei saa alkaa tästä:
3 viikkoa sitten ennustelin noin, eikä valitettavasti näytä yhtään paremmalta, kun käytännössä ROE on sovittu.

Onko tarkempaa tietoa koska tuo venäjän ydinasejoukkojen harjoitus tarkemmin on? Varmasti nostavat ne vähintään täyteen valmiuteen ennen toimia ja kun se on saavutettu, niin alkaa rytinä.
 
Russia Doesn’t Have the Demographics for War

The 1990s collapse in birth rates still impacts Moscow’s ambitions.

By Brent Peabody, a current graduate student at the Harvard Kennedy School, where he studies energy and trans-Atlantic policy.

JANUARY 3, 2022, 12:30 PM
As Russia spent much of 2021 amassing troops on its Ukrainian border, an important headline almost escaped notice. While Russian President Vladimir Putin threatened Ukraine, Russia suffered its largest natural population decline since World War II, losing 997,000 people in the yearlong period between October 2020 and September 2021. Although coronavirus casualties in Russia were severe—and probably highly underreported—this wasn’t a one-time anomaly. Instead, it was the opening shot of a longer-term trend that will manifest in earnest over the next decade. Russia is about to enter a prolonged and painful period of demographic decline at home—complicating its expansionist ambitions abroad.

The roots of this demographic decline rest in the 1990s and the chaos wrought by Russia’s post-Soviet transition from a centrally planned economy to a capitalist, market-based one. The transition was characterized by economic turmoil, mass unemployment, and alcoholism, all of which combined to briefly give Russia one of the world’s lowest male life expectancies..
The most lasting impact, however, was the concurrent collapse in birthrates. From 1993 to 2007, the fertility rate (defined as the number of children a woman can be expected to have over the course of her lifetime) fell below 1.5, far below the 2.1 replacement rate needed to hold a population steady.

The effects of this dramatic and prolonged collapse in birthrates are now becoming apparent. A brief glance at Russia’s population pyramid illustrates this knock-on effect. There are around 12.5 million Russians between the ages of 30 and 34 who were born around or just before the collapse of the Soviet Union. But there are around 6.5 million people between the ages of 20 and 24 who were born during the chaos of the late 1990s. This smaller base of people able to bear children means the birthrate is almost destined to decline. And that is exactly what has happened; after a brief period of natural population growth in the mid-2010s, Russia’s population once again began to contract in 2019. It will continue to do so well into the foreseeable future.

This bleak demographic forecast became even more dire with the arrival of COVID-19. The Kremlin’s initial dismissal of COVID-19 and efforts to spread vaccine disinformation across the West appear to have backfired on its own population, resulting in a vaccination rate that ranks as one of the lowest in the developed world. Low vaccination uptake, coupled with a laissez faire approach to COVID-19 and weak health care system, have contributed to one of the world’s highest COVID-19 fatality rates. Russia’s government counts around 300,000 deaths, but a more reliable estimate from the Economist puts the figure at 1 million, giving Russia the dubious distinction of having more COVID-10 deaths per capita than any other country except Bulgaria. Russia’s recent population decline predates COVID-19, but the pandemic has done much to exacerbate it.


It is possible that immigration will make this demographic outlook less dismal. Russia has long relied on immigration from ex-Soviet republics to compensate for natural population loss at home, and in recent years, it has stepped up its efforts by encouraging ethnic Russians everywhere—from Ukraine to Uruguay—to immigrate. But even here, there is limited future upside. COVID-19 has kept many would-be migrants grounded at home. Russia’s stagnant economy has sent others searching for economic opportunities elsewhere. And most simply, many of the people likeliest to immigrate already have. Boosting immigration (itself improbable) could mitigate Russia’s demographic decline, but it cannot stop it.

This demographic reality is perhaps the greatest limiting factor for Putin’s expansionist ambitions in Ukraine for two reasons. Any invasion of Ukraine would take a serious cost in Russian life, with Ukrainians prepared and motivated to resist Russian occupation in a way they were not when Russia annexed Crimea in 2014. Ukrainian Defense Minister Oleksii Reznikov has made this explicit, saying while Ukraine would no doubt suffer in the event of war, it would also “not mourn alone.” And most Russian casualties would be soldiers in their 20s—members of the same small generation born during the 1990s whom Russia can scarcely afford to sacrifice.

The second limiting factor relates to the West’s response to any Russian move on Ukraine. Scholars debate the utility of sanctions in changing behavior, but their economic impact has been clear. Russia’s economy is still smaller than it was in 2014, when Western sanctions in response to Crimea’s occupation helped reduce GDP by more than a quarter. And the West still has a lot more economic pain to inflict, from freezing Russia out of SWIFT (the system through which international banks make transfers) to canceling Nord Stream 2 (the pipeline delivering natural gas from Russia to Germany). These sanctions would trigger capital outflows and economic turmoil to an extent not seen since the 1990s—depressing Russia’s birthrate at the moment it most needs it to rise.

Rather than being purely a limiting factor, it’s possible to argue Russia’s weak demographic hand has made it even more dangerous. After all, Russia’s need for more people is no doubt a motivating consideration for its current aggressive posture toward Ukraine, and Putin has said the thought of a depopulated Russia haunts him most—even if the idea that Ukrainians would sign up to be good Russians is largely delusional. But Russia’s demography and the long shadow of the 1990s severely inhibit what the Kremlin can do now. Russia’s future ambitions are still weighed down by its recent past.

 
Viimeksi muokattu:
Muutama ajatus, lehtiä lukiessa. Tilanne elää jatkuvasti ja mieliin pyritään vaikuttamaan.

Markkinoiden negatiiviset reaktiot.

Toistaiseksi ollaan vielä hybridivaikuttamisessa ja diplomaattisen ratkaisun polulla. Vastakkainasettelu ei näy toistaiseksi ruplan kurssissa.
Öljy (Brent) noin 70 dollaria tynnyriltä.
-maakaasun hinta ennätyskorkealla.

Ruplan odotetaan vahvistuvan vuonna 2022, vaikka alkuvuosi saattaakin olla hermostunut.
-Muistetaan Venäjän ruplan epävakaus Krimin anastuksen aikoihin.

Negatiivinen geopoliittinen skenaario -> tällainen ennuste tuskin toteutuu, toistaiseksi arvioidaan tällaisten tapahtumien todennäköisyys erittäin alhaiseksi.

Kahdeksan vuotta on Ukrainalla ollut aikaa varautua ja varustautua.

Nyt neuvotellaan aseenpiippu ohimolla.

Putinin toive on hajottaa Nato.

Venäjä vaatii kirjallisia turvallisuustakuita, sopimuksia, joilla se itse tarvittaessa pyyhkii takalistonsa.
-Venäjä on jo allekirjoittanut vuoden 1999 Etyjin peruskirjan, joka myöntää "jokaiselle osallistujavaltiolle luontaisen oikeuden valita tai muuttaa turvallisuusjärjestelyjään, mukaan lukien liittoumasopimukset, niiden kehittyessä".

Täysin pöyristyttävät ehdotukset tulevat mieheltä joka haluaa rauhaa.
-Putin on taitava luomaan kriisejä vain sammuttaakseen ne myöhemmin, kuten palomies, joka yrittää tukahduttaa oman tuhopolttohyökkäyksensä.
-vastineeksi rauhasta, Moskova haluaa vaikutusvallan entisissä Neuvostoliiton maissa.

Venäjä lietsoo varjosotia / konflikteja ja pitää niitä yllä liekkiä vuorotellen lisäämällä ja laskemalla.

Tällä hetkellä Putin pyrkii toimimaan Naton laajentumisen ovenvartijana.

Mikäli Venäjä hyökkää uudelleen laajemmin tai näkyvämmin Ukrainaan, niin sille tulee olemaan karmaiseva hinta. Raskaat talouspakotteet, lännen sotilasmateriaalinen tuki Ukrainalle ja rupla tulee syöksymään alas kuin kissan häntä, samalla Venäjän talous tulee lamaantumaan.

Ukrainalaiset voivat tarvittaessa käydä vuosia kestävää sissisotaa, jossa raskaalta verenvuodatukselta ei voida välttyä.

Täytyy muistaa että ketään ei ole hyökkäämässä Venäjälle ja sen takia Moskovan herrojen aggressiivinen käytös olisi syytä muuttua.
 
En kyllä usko että edes Putler olisi niin hullu että uhkaisi edes taktisilla ydinaseilla. Siinä kohtaa leikittäisiin niin hullua diktaattoria että edes Kiina ei suostuisi enää yhteistyöhön. Ja toisaalta länsi ei voi mitenkään ydinaseuhkailuun suostua, koska sen jälkeen Venäjä voisi yrittää vaatia mitä tahansa saman syyn nojalla, ja jossain kohtaa lopulta jouduttaisiin sanomaan ei ja katsomaan kortit.

Pitää muistaa että Putin lopulta pelaa poliittisen voiton maksimointia - kovaa peliä, mutta kuitenkin. Jos pienellä voitolla on valtava hinta, ei siihen kannata lähteä suoraan, vaan kannattaa jatkaa keplottelua muilla tavoin. Operaatiot Georgiassa ja Ukrainassa ovat olleet tätä linjaa, eli vaikka niissä on tehty härskejä temppuja niin laajuus on lopulta ollut hyvin tarkkaan laskettu sellaiseksi että se ei ylitä kansanvälistä punaista viivaa.
 
Viimeksi muokattu:
En kyllä usko että edes Putler olisi niin hullu että uhkaisi edes taktisilla ydinaseilla. Siinä kohtaa leikittäisiin niin hullua diktaattoria että edes Kiina ei suostuisi enää yhteistyöhön. Ja toisaalta länsi ei voi mitenkään ydinaseuhkailuun suostua, koska sen jälkeen Venäjä voisi yrittää vaatia mitä tahansa saman syyn nojalla, ja jossain kohtaa lopulta jouduttaisiin sanomaan ei ja katsomaan kortit.

Kiina on jo uhannut Japania ydinaseiskulla.



Tässä erikseen Kiinan video.

 
Russia Doesn’t Have the Demographics for War

The 1990s collapse in birth rates still impacts Moscow’s ambitions.

By Brent Peabody, a current graduate student at the Harvard Kennedy School, where he studies energy and trans-Atlantic policy.

JANUARY 3, 2022, 12:30 PM
As Russia spent much of 2021 amassing troops on its Ukrainian border, an important headline almost escaped notice. While Russian President Vladimir Putin threatened Ukraine, Russia suffered its largest natural population decline since World War II, losing 997,000 people in the yearlong period between October 2020 and September 2021. Although coronavirus casualties in Russia were severe—and probably highly underreported—this wasn’t a one-time anomaly. Instead, it was the opening shot of a longer-term trend that will manifest in earnest over the next decade. Russia is about to enter a prolonged and painful period of demographic decline at home—complicating its expansionist ambitions abroad.

The roots of this demographic decline rest in the 1990s and the chaos wrought by Russia’s post-Soviet transition from a centrally planned economy to a capitalist, market-based one. The transition was characterized by economic turmoil, mass unemployment, and alcoholism, all of which combined to briefly give Russia one of the world’s lowest male life expectancies.. The most lasting impact, however, was the concurrent collapse in birthrates. From 1993 to 2007, the fertility rate (defined as the number of children a woman can be expected to have over the course of her lifetime) fell below 1.5, far below the 2.1 replacement rate needed to hold a population steady.

The effects of this dramatic and prolonged collapse in birthrates are now becoming apparent. A brief glance at Russia’s population pyramid illustrates this knock-on effect. There are around 12.5 million Russians between the ages of 30 and 34 who were born around or just before the collapse of the Soviet Union. But there are around 6.5 million people between the ages of 20 and 24 who were born during the chaos of the late 1990s. This smaller base of people able to bear children means the birthrate is almost destined to decline. And that is exactly what has happened; after a brief period of natural population growth in the mid-2010s, Russia’s population once again began to contract in 2019. It will continue to do so well into the foreseeable future.

This bleak demographic forecast became even more dire with the arrival of COVID-19. The Kremlin’s initial dismissal of COVID-19 and efforts to spread vaccine disinformation across the West appear to have backfired on its own population, resulting in a vaccination rate that ranks as one of the lowest in the developed world. Low vaccination uptake, coupled with a laissez faire approach to COVID-19 and weak health care system, have contributed to one of the world’s highest COVID-19 fatality rates. Russia’s government counts around 300,000 deaths, but a more reliable estimate from the Economist puts the figure at 1 million, giving Russia the dubious distinction of having more COVID-10 deaths per capita than any other country except Bulgaria. Russia’s recent population decline predates COVID-19, but the pandemic has done much to exacerbate it.

It is possible that immigration will make this demographic outlook less dismal. Russia has long relied on immigration from ex-Soviet republics to compensate for natural population loss at home, and in recent years, it has stepped up its efforts by encouraging ethnic Russians everywhere—from Ukraine to Uruguay—to immigrate. But even here, there is limited future upside. COVID-19 has kept many would-be migrants grounded at home. Russia’s stagnant economy has sent others searching for economic opportunities elsewhere. And most simply, many of the people likeliest to immigrate already have. Boosting immigration (itself improbable) could mitigate Russia’s demographic decline, but it cannot stop it.

This demographic reality is perhaps the greatest limiting factor for Putin’s expansionist ambitions in Ukraine for two reasons. Any invasion of Ukraine would take a serious cost in Russian life, with Ukrainians prepared and motivated to resist Russian occupation in a way they were not when Russia annexed Crimea in 2014. Ukrainian Defense Minister Oleksii Reznikov has made this explicit, saying while Ukraine would no doubt suffer in the event of war, it would also “not mourn alone.” And most Russian casualties would be soldiers in their 20s—members of the same small generation born during the 1990s whom Russia can scarcely afford to sacrifice.

The second limiting factor relates to the West’s response to any Russian move on Ukraine. Scholars debate the utility of sanctions in changing behavior, but their economic impact has been clear. Russia’s economy is still smaller than it was in 2014, when Western sanctions in response to Crimea’s occupation helped reduce GDP by more than a quarter. And the West still has a lot more economic pain to inflict, from freezing Russia out of SWIFT (the system through which international banks make transfers) to canceling Nord Stream 2 (the pipeline delivering natural gas from Russia to Germany). These sanctions would trigger capital outflows and economic turmoil to an extent not seen since the 1990s—depressing Russia’s birthrate at the moment it most needs it to rise.

Rather than being purely a limiting factor, it’s possible to argue Russia’s weak demographic hand has made it even more dangerous. After all, Russia’s need for more people is no doubt a motivating consideration for its current aggressive posture toward Ukraine, and Putin has said the thought of a depopulated Russia haunts him most—even if the idea that Ukrainians would sign up to be good Russians is largely delusional. But Russia’s demography and the long shadow of the 1990s severely inhibit what the Kremlin can do now. Russia’s future ambitions are still weighed down by its recent past.

Paljonkohan nuoria miehiä sitten kuolisi tai vammautuisi pahasti sodassa Ukrainaa vastaan? Putler ehkä laskee, että kymmeniätuhansia menetetään.
Putlerin rettelöinnillä on todennäköisesti vaikutus myös venäläisten nuorten tulevaisuudenuskoon ja haluun hankkia lapsia.

Taas uusia syitä ajatella, että Ukrainaan ei edes aiota hyökätä.

Ei kai tämä sitten liity Kiinan Taiwan-suunnitelmiin? Mitähän siellä päin nyt tapahtuu?
 
Kiina on jo uhannut Japania ydinaseiskulla.



Tässä erikseen Kiinan video.


Kiinalaistuotteiden globaali boikotti tekisi :poop:namia ccp:n kannatukselle. Talouskasvun pudotus sinne 5 %:n tasolle, niin Kiinan maaseutu kapinoi :giggle:
 
Liian vähälle huomiolle on jäänyt ne selkeät perussyyt jotka ovat aina kaikkien sotien taustalla...ja niistä ylivoimaisesti keskeisin on taloudellinen hyöty = raha..
- sen pohjalta on helppo ymmärtää myös monelaiset aiheeseen liittyvät operaatiot.
- toisekseen Ukrainan tilanteeseen on sekoitettu ihan tarkoituksella monia asiakokonaisuuksia.

Ehkä tärkein syy sodanuhkan ylläpidolle on kuitenkin Venäjän oma taloudellinen tilanne. Siinä lähinna se mistä Venäjä saa pääasialliset tulonsa/tuottonsa.
- siis hiilivetyjen (maakaasu, öljy jne.) myynnistä..joiden ylivoimaisesti suurimpana asiakkaan on eurooppalaiset valtiot ja yhtiöt (EU-maat)
- näistä ulkomaanvientituloista (= dollareista) hyvin suuri osuus allokoituu Venjän nykyisille johtajille ja heidän taustallaan toimivalla hallintokoneistolle (+ yleiseen korruptioon)
- tottakai vientituotoista ohjautuu iso siivu myös asevarusteluun ja armeijan sekä kaikenlaisen väkivaltakoneiston ylläpitoon.
- ja varmasti jonkin verran hiilivetyjen myynnistä saatuja tuottoja ohjautuu myös hallinnon normaaleihin palveluihin (koulutus, terveydenhuolto, liikenne jne. jne)

Venäjän valtiojohto toimii aitojen ja oikeiden rikollisten tapaan (ei liene heille mitenkään outoa asia) ja pyrkii tietysti maksimoimaan tuottoja...

Siis ylläpitämällä sodanuhkaa Ukrainassa Venäjä tavoittelee epävarmuutta kansainvälisessä poltiikassa..mikä tällaisella keinolla on omiaan nostemaan kriittisten energiatuotteiden markkinahintaa.. Ja juuri näin Venäjä on toiminut jo varsin pitkään..ja ehkä kärjistetysti viime syksyn ja juuri tämän hetkisen talven aikana.
- tottakai samaan tavoitteeseen (siis hinnan nousua) tavoitellaan monelle muullakin tavalla. Esim. vaikeuttamalla kaasun ja öljyn varastointia jotta saadaan aikaan "kiristystulanne" ja hintapiikkejä..
- ajoitetaan neuvottelut kauppasopimuksista siten että vastapuolella (=asiakkailla) on kova tarve ja painetta päästä sopimuksiin..pyritään itselle edullisiin pitkäaikaisiin ja sitoviin sopimuksiin..

Tämä Venäjän painostukseen liittyvä kokonaisuus on eurooppalaisten tiedossa (amerikkalaiset ovat siitä varoittaneet jo 20 vuotta). Ikävä kyllä Venäjän kumppanuuteen on mm. Saksassa ja Ranskassa taivuttu..monista, hieman itsekkäistä ja erikoisistakin syistä. Samalla Venäjän rikolliset ovat käynyt jo liiankin ahneiksi - kaupankäynnissäkin on olemassa "punaisia linjoja", jotka Venäjä on monenlaisella tavalla esiintulleessa röyhkeydessään ylittänyt.
- näyttäisi että jatkossa tähän järjestelmän pyritään vihdoinkin vastaamaan myös EU:n taholta.
- toki muutosta (lue vähennystä) hiilivetyjen käyttöön tarvitaan myös ympäristösyistä.
- esim. Saksan uusi liittokansleri on menossa Venäjälle tammikuussa neuvottelemaan..todennäköisesti juuri näistä kysymyksistä.
- siitä että Venäjä aiheuttaa epävarmuutta hiilivetyjen markkinoilla on hyötyä muillekin tuottajille. Se antaa jossain määrin hiljaista tukea Venäjän toimille.

Voidaan kuitenkin olla varmoja että Venälle juuri tämä kaupankäynti hiilivedyilla on keskeinen tekijä uudella tavalla käytävässä sodassa..mikä on ollut aktiivisesti käynnissä jo useita vuosia.
- tottakai sotilaallisella painostukselle on muitakin tarkoituksia kuin strategisten vientituotteiden hintojen pitäminen mahdollisimman korkeina.
- ja juuri näitä muita tarkoituksia on tällä foorumilla käsitelty varsin kattavasti (imperiumin palauttaminen, NATO:n vastaisuus, oman maan kansalaisten sumuttaminen, oman vallan säiyttäminen jne)
- kaikkia näitä itseään sekä omaa toimintaansa hyödyttäviä asioita Venäjä pyrkii edistämään juuri samalla keinolla...uhkailemalla väkivallan käytöllä...

Eli, hyvin todennäköisesti voidaan olla varmoja siitä ettei Venäjä hyökkää Ukrianaan...sehän tuhoaisi käytännössä kaikki valttikortit Putinin kädestä.
- tuskin alkujaankaan on ollut tarkoitus lähteä valtaamaan koko Ukrainaa. Mutta toki voidaan mennä niin pitkälle mennään kuin vastapuoli antaa helposti edetä.
- tämä sotavoimien liikettelu ja painostuspolitiikka on Venäjälle turvallista..se ei millään tavoin vaaranna itseään, vaan voi lopettaa, vähentää painostustaan jne. aina kun kokee siitä aiheutuvan haittaa omille tavoitteilleen. Sitten taas uudestaa kiristetään tilannetta tarpeen mukaan.
- jo pelkästään se että rikollisten kanssa on suostuttu neuvottelemaan on heille suuri voitto..

Rikollisvaltio Venäjän johtajat toimii juuri niin kuin ammattinsa osaavat rikolliset toimii. Haetaan pienelle eliittiporukalle taloudellista hyötyä mahdollisimman vähäisellä kiinnijäämisen riskillä. Toki omassa porukassa täytyy pitää kovaa kuria sillä aina löytyy vallantavoittelijoita..ja jotta vastustajat (suojelurahan maksajat) pysyvät ruodussaan heitä pitää silloin tällöin hieman kovistella.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonkohan nuoria miehiä sitten kuolisi tai vammautuisi pahasti sodassa Ukrainaa vastaan? Putler ehkä laskee, että kymmeniätuhansia menetetään.
Putlerin rettelöinnillä on todennäköisesti vaikutus myös venäläisten nuorten tulevaisuudenuskoon ja haluun hankkia lapsia.

Taas uusia syitä ajatella, että Ukrainaan ei edes aiota hyökätä.

Ei kai tämä sitten liity Kiinan Taiwan-suunnitelmiin? Mitähän siellä päin nyt tapahtuu?
Kadyrov ainakin lupaa jalkaväkeä Tsetseniasta käytettäväksi Ukrainan valtaamiseen. Siellä lienee syntyvyys kohdallaan uskonnon takia.

Jos Ukrainaan olisi tarkoitus hyökätä, niin jännän hidasta on sodan aloittaminen. Toisaalta Venäjä on toteuttanut suuria harjoituksia erittäin nopealla aikavälillä käskystä toimintaan. Jonkunlainen ristiriita tuossa on. Ainahan kannattaa antaa vastustajalle aikaa valmistautua hyökkäykseen ainakin puoli vuotta.

Ukraina saattaa Kiinan näkökannasta vaikuttaa vähän samanlaiselta keissiltä kuin Taiwan. Tämän (oletetun Kiinan) näkemyksen mukaan molemmat ovat irronneet "emämaastaan" sattumusten kautta. Jos Venäjä joskus onnistuisi Ukrainan valtaamaan, niin tuskin Kiina esittäisi moraalista paheksuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top