Ukraina tekee ETYJ:n avustuksella parhansa siirtyäkseen asteittain länsimaiseen demokratiaan, ja Venäjä kampittaa! Maan väestön enemmistö kannattaa prosessia, joten siihen ei ulkovaltioiden tulisi puuttua tai jarruttaa sitä. Mutta mikä on viesti myös Suomelle?
HS: "Itä-Ukrainan kapina näyttääkin Venäjän alkuun panemalta ja sponsoroimalta operaatiolta, jonka toteuttajilla ei ole kansalaisten enemmistön kannatusta."
CNN: In a recent interview, Georgian Defense Minister Irakli Alasania said, "If they [Ukrainians] survive this crisis there will be a future for all the countries in the region that border Russia." That is why Putin has undertaken extraordinary measures to undermine Kiev's effort to solidify its status as a sovereign, independent, and democratic nation.
Sisäministeri: Sivustolleni hakkeroiduttiin
Ukrainan äänestys alkoi – kapinajoukot julistautuivat "Novorussijaksi"
Ukrainan presidentinvaalien ulkopuolelle jää idässä kaksi miljoonaa äänestäjää. Kapina näyttää Venäjän operaatiolta, kirjoittaa HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala.
25.5.2014 9:05
2
HS–STT
Venäjämieliset osoittivat lauantaina mieltä Lenin-aukiolla Donetskissa. Punaisen lipun alla puhuva harmaapukuinen mies on presidentinvaaleista vetäytynyt venäjämielinen poliitikko Oleg Tsarjov.
Ukrainan presidentinvaalien äänestys alkoi sunnuntaiaamulla.
Yöllä levisi tieto, jonka mukaan maan ääntenlaskujärjestelmään olisi tehty tietomurto. Sisäministeri
Arsen Avakovin Facebook-sivun mukaan tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Avakovin mukaan hakkerit ovat tunkeutuneet yhdelle hänen sivustoistaan ja levittäneet sen kautta väärää tietoa.
Itä-Ukrainan kapinalliset näyttivät kuitenkin lauantaina onnistuneen aikeissaan estää Ukrainan sunnuntaisten presidentinvaalien järjestämisen kapinapääkaupunki Donetskissa. Kaupungin keskusvaalilautakunta ohjeisti vaalipaikkoja pitämään ovet kiinni eikä äänestäjille jaettu vaalikutsuja.
Syyksi on ilmoitettu väkivallan pelko.
Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" edustajat juhlistivat Ukrainan vaalipäivän aattoa ilmoittamalla yhdistyvänsä "Novorossijan" kansantasavallaksi. Donetskin kapinakuvernööriksi nimitetty
Pavel Gubarev julisti lauantai-iltana Donetskin hallintorakennuksen portailla, että tavoitteena on liittää "Novorossijaan" kahdeksan Itä-Ukrainan maakuntaa.
"Tämä projekti tarkoittaa historiallisen oikeudenmukaisuuden palauttamista", Gubarev sanoi. "Tämä alue ei ole koskaan ollut Ukrainaa."
Kaikki tämä osoittaa, että puheet "federalismista" voi unohtaa, koska separatistien tarkoitus on estää Ukrainan vaalit ja vaikeuttaa perustuslain muutoksia.
Vaalien ulkopuolelle jää idän väkivallan vuoksi Ukrainan viranomaisten mukaan noin kaksi miljoonaa äänestäjää eli seitsemän prosenttia äänestäjäkunnasta. Näin käy, vaikka kapinallisten kannatus "Novorossijan" alueella ei ole hääppöistä.
Ilko Kutšeriv -säätiön mielipidetiedustelun mukaan 76,8 prosenttia kahdeksan itäisen maakunnan asukkaista vastustaa hallintorakennuksia vallanneiden asemiesten toimia.
Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" kannatus on näillä alueilla aikaisempien tiedustelujen mukaan ollut vain muutaman prosentin luokkaa. Entä Venäjään liittyminen?
Ilko Kutšeriv -säätiön tulosten mukaan esimerkiksi Donetskin alueen asukkaista 27,5 prosenttia kannattaa liittymistä Venäjään, lähes 70 prosenttia vastustaa sitä. Liittymisellä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliittoon sen sijaan on alueella enemmistön kannatus.
Itä-Ukrainan kapina näyttääkin Venäjän alkuun panemalta ja sponsoroimalta operaatiolta, jonka toteuttajilla ei ole kansalaisten enemmistön kannatusta.
Itäisen Ukrainan tilannetta on verrattu Jugoslaviaan ennen hajoamissotien alkua. Ehkä osuvampi vertaus löytyisi samalta ajalta mutta hieman eri paikasta.
"Jo vuoden päivät KGB ja armeija olivat toteuttaneet operaatioita, joiden tarkoituksena oli pelotella vaaleilla valittua hallitusta ja kansaa", kirjoittaa toimittaja
David Remnick yli 20 vuoden takaisessa kirjassaan Lenin's Tomb. Hän puhuu vuoden 1990 Liettuasta.
"Pidätyksiä, julkisten rakennusten miehityksiä ja propagandakampanjoita. Niiden tarkoituksena oli vakuuttaa venäläisille, puolalaisille ja juutalaisille, että Liettua tekee heistä toisen luokan kansalaisia."
Lopulta, tammikuun 13. päivänä 1991, pantiin toimeksi. "Kansallinen pelastuskomitea" julistautui Liettuan hallitsijaksi. Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n ja sisäministeriön joukot vyöryivät Vilnan televisiotornille, ja ainakin 14 ihmistä kuoli. Tilanne ratkesi vasta elokuussa koko Neuvostoliiton hajoamiseen.
Asetelma Baltiassa 23 vuotta sitten oli päinvastainen kuin tänään Ukrainassa: silloin Moskova yritti pitää hajoavaa suurvaltaa koossa, nyt Kremlin epäillään potkivan länsinaapuriaan hajalle. Eipä ihme, että Suomenlahden eteläpuolella on oltu Krimin miehityksestä lähtien kauhusta jäykkänä.
Monet muutkin ovat nähneet nyky-Ukrainan tapahtumissa yhtymäkohtia Neuvostoliiton viime hetkiin. "Aika moni tutkija on alkanut jo puhua Ukrainan kriisistä Neuvostoliiton viimeisenä kuolinkouristuksena", arvioi politiikantutkija
Volodymyr Fesenko kiovalaisesta Penta-keskuksesta HS:n haastattelussa.
Tämän teorian mukaan Ukrainassa on meneillään Venäjän tuhoon tuomittu yritys rakentaa mennyttä suurvaltaa uudelleen.
Pekka Hakala HS, teksti
Markus Jokela HS, kuvat
Donetsk
