Myrskyhiiri
Respected Leader
Venäjä on jännä maa. Venäläisistäkään ei oikeastaan voi puhua kansakuntana vaan väestönä joka ei ymmärrä mitä kansalaisuus tarkoittaa ja jolla kulloinkin vallassa oleva klikki pyyhkii saappaansa pohjat. Tätä ei pidä missään tapauksessa ymmärtää venäläisten vähättelynä vaan toteamuksena siitä että venäläinen(kin) on pinnaltaan oman kulttuurinsa tuote.
Putinkin on omanlaisensa kulttuurin tuote. Se kulttuuri ei tunne kunnioitusta siten kuin me sen tunnemme, meillehän kunnioitus syntyy kunnioitettavista teoista, kunnioitus pitää ansaita ja sen voi myös menettää. Venäläiselle kunnioitus on sama kuin pelko. Se joka pelkää, kunnioittaa ja se joka lyö, rakastaa tietää sanoa venäläinen sananlasku. Siksi venäläiselle kunnioitus tarkoittaa vaarallisuutta ja väkivaltaa, se on katugangsterien ja mafiosojen käsitys kunnioituksesta. Venäläiselle tai oikeastaan venäjäläiselle myös totuus on enemmän tai vähemmän hämärä käsite. Dogmit ja totteleminen ovat paljon tärkeämpi asia kuin totuuden etsiminen.
Länsi on yrittänyt suhtautua Venäjän ja Putinin pullisteluun kohauttamalla olkiaan koska Venäjän muskelit eivät riitä millään isojen poikien sarjaan, vähän niin kuin 16 vuotias pojannappula uhoaisi punttisalin pukuhuoneessa ammatikseen puntteja nostavien keskellä. Ja tämäkös Venäjää sapettaa. Venäjän paapominen, holhoaminen ja alentuva suhtautuminen on myrkkyä pietarilaiselle pikkuvirkamiehelle joka ilmeisesti on alkanut liehittelijöittensä keskellä olevansa Jumalan lahja Venäjälle ja maailmalle. Siksi Venäjä yrittää nyt viestittää teinipojan äänenmurroksesta kärsivällä äänellä olevansa kuolemanvaarallinen. Ja länsi vastaa että aivan niin, meneppäs nyt siitä pyssyinesi leikkimään jonnekin muualle.
Nyt median - ennen kaikkea Venäjän propakandakoneiston - kaikkien tietoisuuteen nostamat dumbassin kuvernöörit sun muut rosvoruhtinaat olivat vielä hetki sitten omien alueittensa johanbäckmaneja, marginaalisia kummajaisia, friikkejä joille naureskeltiin enemmän tai vähemmän avoimesti. Nyt he sitten ovat päässeet avukseen tuotujen kurkunleikkaajien voimin kostamaan kokemiaan nöyryytyksiä ja jälki on komiaa.
Onko meillä Suomessa odotettavissa sama kehitys?
Ei. Me liitymme Ukrainan esimerkin pelottamana NATO:on (ihan kohtuu diili) ja integroidumme yhä tiukemmin EU:hun (totaalipaska diili) ja meille nousevat feodaalivaltiaiksi Nalle Björnroos:in kaltaiset länsipellet, jotka tosin ennen olivat stalinisteja mutta sitähän ei tarvi muistella. Onhan myös nuorempi polvi käsillä kuten Stubb ja Charly, joiden ei ole tarvinnut myydä itseänsä kuin yhteen suuntaan. Mutta on sekin verrattomasti parempi kuin idän tarjoama vasallimalli. Haaveissani muistelen kuitenkin itsenäistä Suomea, joka ehti olla olemassa ihan monta kymmentä vuotta. Johan Bäckman jatkaa väsymätöntä työtään Suomen työntämiseksi NATOn, mistä asiaan myötämielisesti suhtautuvien tahojen tulisi myöntää hänelle Mitali. Venäjä on bodareille vaikea pala kun niillä kuitenkin on ne atoomiaseet ja se tekee valtiolle saman kuin jos sille teinipojalle annetaan pistooli.
Viimeksi muokattu: