Joo. Ukrainan tilanteessa on tullut ilmeiseksi, että Nato ei ota sitä riskiä, että siitä tulisi osapuoli sodassa ydinvalta Venäjää vastaan tilanteessa, missä ryssä on murhaamassa ei-jäsenen kansalaisia.
Tätäpä en tullut ajatelleeksi, ennen kuin se nyt Ukrainan kohdalla kävi selväksi.
Vaikka Nato on kaikin voimin mukana puolustamassa täysjäseniään, ei Natomaa voikaan aina puolustaa ei-jäsentä vapaaehtoisestikaan kovin vapaasti. Vaikka haluaisi. Paradoksaalista, mutta selvää.
Kun Nato auttaa liittoon kuulumatonta, sen jäsenmaat eivät siis itse ota taisteluihin osaa taisteluihin, vaikka haluaisivat. Eivätkä osallistu sellaiseen asetoimitukseen, jonka hyökkääjä voisi väittää tekevän lähettäjämaasta sodan osapuolen (nyt MIG-29). Venäjää vastaan otellessa kun syntyy se ydinkatastrofin vaara.
Menikö oikein vai väärin?
Vaikuttaneeko myös JEF:in toimintaan?
Pienempää sälää saa siis virrata niin paljon kuin keritään toimittamaan, mutta isompi ei käy, sen enempää kuin Natomaiden joukkojen osallistuminen puolustamiseen sota-alueella.
Nato on siis paradoksaalisesti, paitsi velvoitettu auttamaan jäseniään, myös paljolti suorastaan esteellinen, kun apua tarvitsisi vaikka tämmöinen Suomen kaltainen vähäisempi liittolaismaa.
Tulisiko silloinkin siis asetoimittajasta sodan osapuoli, kun se vaikkapa toimittaa meille lisää JASSM:eja tai käytettyjä Horneteja?