Iltalehden pääkirjoituksessa meennään jo aika pitkälle kompromissiehdotuksissa ?
Pääkirjoitus 9.7.2014:
Ukrainassa tarvitaan edelleen kompromissia
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014070918474730_pk.shtml
Kestävä ratkaisu ei synny yksin aseilla, vaan politiikalla.
Presidentti Poroshenko on korostanut, ettei Ukrainan sisällissota ratkennut Slovjanskin valtauksella. Siviilien takia raskaiden aseiden käyttöä kannattaa rajoittaa.
Oliko Slovjanski Ukrainan Tampere? Vai onko vasta Donetskin valtaaminen sisällissodan käännekohta? Kiovan joukot ovat ainakin osoittaneet viimein tyydyttävää taistelutahtoa.
Ukrainan armeijaa on moitittu heikoksi ja sen aseita Neuvostoliitolta perityiksi. Donbassin rosvojoukkojen nujertamiseen riittäisivät kuitenkin vuoden 1944 aseet. Verrattuna vaikka Talin-Ihantalan suomalaispuolustuksen yli 200 tykinputkeen nyt on käytetty keveitä välineitä. Toki on nähty, miten helppo helikoptereita on pudottaa yhden sotilaan kantamalla ohjuksella. Suomessa onkin peräännytty kopterihankinnoissa.
Kiovan joukkojen toimia on hidastanut joukkojen heikko koulutus ja taistelutahto sekä ennen muuta siviilien läsnäolo. Siitä ei piitattu Stalingradissa 1942 tai Berliinissä 1945 - eikä edes Budapestissä 1956. Slovjanskissa siviilit joutuivat kuitenkin jo tykkituleen.
Donetskin miljoonakaupungin valtaaminen minimoimalla siviilien kärsimykset on vaikeaa ja edellyttäisi erikoisjoukkoja. Raskailla aseilla jyrääminen taas aiheuttaisi fyysisten kauheuksien jälkeen kauan märkiviä henkisiä haavoja. Kiovan hallinnon olisi yhä vaikeampi voittaa venäläisväestön luottamusta.
Jopa Vladimir Putin on tunnustanut presidentti Petro Poroshenkon aseman ja Kiovan hallinnolla on oikeus palauttaa järjestys Venäjänkin tunnustamien rajojensa sisällä. Kestävä ratkaisu ei voi silti syntyä yksin asein, vaikka Putin kunnioittaakin vain voimaa. Aseiden ohella toki markkinavoimia, jotka ovat jo iskeneet Venäjän talouteen.
Putin onkin tehnyt sovittelevia eleitä - eikä ennen muuta näytä lähettävän joukkoja Donbassin kapinallisten tueksi. Sotilasapu idästä rajoittunee siis venäläisiin aseisiin ja erikoissotilaihin - kuten Suomessa 1918. Tekeekö Putin jopa uuden Brestin rauhan? Siinä Lenin jätti kiihottamansa Suomen punaiset selviämään yksin. Lännen vähätellyt pakotteet ovat saattaneet purra - markkinavoimien rinnalla.
Kiovassa kannattaisi puolestaan panna jäitä hattuun - etenkin, kun taistelut lienevät vasta alussa. Poroshenko varoittikin voitonhuumasta. Eräiltä muilta on sen sijaan kuultu edelleen suuria sanoja. Ukrainassa tarvitaan kompromissia sekä alueellista itsehallintoa ja jopa itsemääräämistä eroamisoikeuteen saakka. Kapinalliset ovat neuvottelujen relevantti osapuoli siinä kuin punaiset olisivat olleet Suomessa 1918.
Pääkirjoitus 9.7.2014:
Ukrainassa tarvitaan edelleen kompromissia
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014070918474730_pk.shtml
Kestävä ratkaisu ei synny yksin aseilla, vaan politiikalla.
Presidentti Poroshenko on korostanut, ettei Ukrainan sisällissota ratkennut Slovjanskin valtauksella. Siviilien takia raskaiden aseiden käyttöä kannattaa rajoittaa.
Oliko Slovjanski Ukrainan Tampere? Vai onko vasta Donetskin valtaaminen sisällissodan käännekohta? Kiovan joukot ovat ainakin osoittaneet viimein tyydyttävää taistelutahtoa.
Ukrainan armeijaa on moitittu heikoksi ja sen aseita Neuvostoliitolta perityiksi. Donbassin rosvojoukkojen nujertamiseen riittäisivät kuitenkin vuoden 1944 aseet. Verrattuna vaikka Talin-Ihantalan suomalaispuolustuksen yli 200 tykinputkeen nyt on käytetty keveitä välineitä. Toki on nähty, miten helppo helikoptereita on pudottaa yhden sotilaan kantamalla ohjuksella. Suomessa onkin peräännytty kopterihankinnoissa.
Kiovan joukkojen toimia on hidastanut joukkojen heikko koulutus ja taistelutahto sekä ennen muuta siviilien läsnäolo. Siitä ei piitattu Stalingradissa 1942 tai Berliinissä 1945 - eikä edes Budapestissä 1956. Slovjanskissa siviilit joutuivat kuitenkin jo tykkituleen.
Donetskin miljoonakaupungin valtaaminen minimoimalla siviilien kärsimykset on vaikeaa ja edellyttäisi erikoisjoukkoja. Raskailla aseilla jyrääminen taas aiheuttaisi fyysisten kauheuksien jälkeen kauan märkiviä henkisiä haavoja. Kiovan hallinnon olisi yhä vaikeampi voittaa venäläisväestön luottamusta.
Jopa Vladimir Putin on tunnustanut presidentti Petro Poroshenkon aseman ja Kiovan hallinnolla on oikeus palauttaa järjestys Venäjänkin tunnustamien rajojensa sisällä. Kestävä ratkaisu ei voi silti syntyä yksin asein, vaikka Putin kunnioittaakin vain voimaa. Aseiden ohella toki markkinavoimia, jotka ovat jo iskeneet Venäjän talouteen.
Putin onkin tehnyt sovittelevia eleitä - eikä ennen muuta näytä lähettävän joukkoja Donbassin kapinallisten tueksi. Sotilasapu idästä rajoittunee siis venäläisiin aseisiin ja erikoissotilaihin - kuten Suomessa 1918. Tekeekö Putin jopa uuden Brestin rauhan? Siinä Lenin jätti kiihottamansa Suomen punaiset selviämään yksin. Lännen vähätellyt pakotteet ovat saattaneet purra - markkinavoimien rinnalla.
Kiovassa kannattaisi puolestaan panna jäitä hattuun - etenkin, kun taistelut lienevät vasta alussa. Poroshenko varoittikin voitonhuumasta. Eräiltä muilta on sen sijaan kuultu edelleen suuria sanoja. Ukrainassa tarvitaan kompromissia sekä alueellista itsehallintoa ja jopa itsemääräämistä eroamisoikeuteen saakka. Kapinalliset ovat neuvottelujen relevantti osapuoli siinä kuin punaiset olisivat olleet Suomessa 1918.