Uutissivusto: Kreml pohtii Ukrainan osien liittämistä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoon
Mukaan on kaavailtu myös Abhasiaa, Etelä-Ossetiaa ja Transnistriaa, kertovat lähteet Oktagon-sivustolle, joka on lakkautetun laatuviikkolehden perillinen.
Presidentti Vladimir Putin johti Venäjän tiede- ja opetusneuvon kokousta etäyhteydellä työhuoneestaan Novo-Ogarjovosta Moskovan kupeesta tiistaina. KUVA: ALEKSEI NIKOLSKI / ZUMA
Pekka Hakala HS
21:46
VENÄJÄN presidentinhallinto pohtii parhaillaan Venäjän ja Valko-Venäjän välisen valtioliiton vahvistamista ja laajentamista, kertoo venäläinen uutissivusto. Sen mukaan suunnitelmat kuuluvat Ukrainan sotaa säestävään sisäpoliittiseen linjavetoon, josta ei ole vielä tehty päätöksiä.
Asiasta uutisoiva sivusto on Jekaterinburgissa päämajaansa pitävä
Oktagon, joka on perustettu vuonna 2017 säännöllisen ilmestymisen lopettaneen laatuviikkolehti Russki Reportjorin raunioille. Oktagon määrittelee itsensä ”maltillisen konservatiiviseksi”.
Sivuston lähteiden mukaan ensi syyskuussa vuorossa olevia 14 alueen paikallisvaaleja aiotaan siirtää Ukrainan ”erikoisoperaation” ja sen mahdollisten seurausten vuoksi. Syyskuun vaaleissa pitäisi valita muun muassa Karjalan tasavaltaan uusi kuvernööri.
ALUEHALLINNOISTA kerättyjen tietojen mukaan Kreml on jo määrännyt kaikki henkilövaihdokset alueella jäädytettäviksi kriisiolojen vuoksi, sivusto kertoo. Jatkosuunnitelmissa on vaihtoehtona aluevaalien yhdistäminen Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitolle perustettavan parlamentin vaaleihin.
Valtioliitolla ei nykyisin ole omaa parlamenttia vaan 36-jäseninen parlamentaarinen yleiskokous, johon molempien maiden parlamentit asettavat edustajansa.
Uuden mallin mukaan valtioliittoon otettaisiin mukaan Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat”, jotka Venäjän presidentti
Vladimir Putin tunnusti itsenäisiksi valtioiksi ennen hyökkäystä Ukrainaan, sekä mahdollisesti muita Ukrainasta irrotettavia ”osavaltioita”. Lisäksi mukaan on kaavailtu Georgiaan kuuluvia mutta Venäjän tunnustamia Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa sekä Moldovasta samaan tapaan kaksikymmentä vuotta sitten irrotettua Transnistriaa, jonka itsenäisyyttä Venäjäkään tosin ei ole tunnustanut.
AJATUS syksyn aluevaalien siirtämisestä voi viitata siihen, että Venäjä ei usko Ukrainan tilanteen pikaiseen ratkeamiseen, tai että Kremlin tarkoituksena on jatkaa aggressiivista ulkopolitiikkansa tavalla tai toisella. Edessä voisi olla esimerkiksi reserviläisten kutsuminen aseisiin.
Toisaalta vaaleja voitaisiin siirtää myös pakotteista seuraavan kansan tyytymättömyyden vuoksi.
”Vaalien järjestäminen yleisen liikekannallepanon oloissa ei ole vallanpitäjien kannalta paras mahdollinen vaihtoehto”, arvioi poliitikko ja politiikantutkija
Konstantin Kalatšov Oktagonille. Värikkään poliittisen uransa lisäksi hän toiminut valtapuolue Yhtenäisen Venäjän hallinnossa ja oli mukana valmistelemassa vuoden 2018 presidentinvaaleja.
”Kauppojen hyllyt tyhjenevät koko ajan ja tilanne voi muuttua nopeasti suuntaan jos toiseenkin”, Kalatšov pohtii. ”Rupla heikkenee, hinnat nousevat ja joidenkin tuotteiden myyntiä on jo rajoitettu. Tilanne voisi houkutella joitakin ehdokkaita yleisen linjan vastaisiin kannanottoihin.”
Kalatšovin mukaan vallanpitäjät tuskin pitävät vaaleja tarpeellisina tilanteessa, joissa paikalliset vaatimukset ovat toissijaisia ja kuvernöörien ensisijainen tehtävä on järjestää liikekannallepanoa.
PIETARILAINEN politiikantutkija ja poliittinen konsultti
Leonid Davydov puolestaan epäilee Oktagonin haastattelussa, ettei mitään sisäpoliittisia päätöksiä ole tehty.
”Kaikki sisäpoliittisia muutoksia koskeva on toistaiseksi yhtä usvaa”, Davydov sanoo. ”Mitään päätöksiä vaalien siirtämisestä ei ole tehty. Ne, jotka sellaista väittävät, ottavat melkoisen etunojan. Kaikki voimat on keskitetty tämänhetkisen tilanteen ratkaisemiseen.”
-HS-
