On siis hyvä, että Suomessa väestösuojien sijaintia ei tiedetä edes omien joukoissa.
Sisäministeriön ilmoittamat luvut ovat peräisin entisen työntekijän blogista, ja erityisasiantuntijan mukaan ne ovat ”kohtuullisen tarkkoja ja luotettavia”. Myöskään pelastustoimella ei ole antaa väestönsuojista tarkkoja tietoja.
www.iltalehti.fi
Siinä on ollut ongelmia ja ne johtuvat siitä samasta seikasta josta yhteiskunnan muukin varautuminen kärsii. Rauhan kuviteltiin jotenkin olevan pysyvä olotila.
Kunnissa ja pelastustoimessa on tietoa väestönsuojista ja niiden kunnosta. Kiinteistöjen omistajat (väestönsuojanhoitaja) on vastuullinen tekemään suojaan vuosittaisen huollon ja kymmenen vuoden välein tiiveyskokeen ja kaluston uusimisen tarvittavin osin.
Rajajärven mukaan ennen sisäministeriössä luotettiin siihen, että kunnilla on tarvittava tieto väestönsuojista. Nyt sama tieto pitäisi olla pelastuslaitoksilla, joiden tehtävänä on järjestää kriisitilanteessa väestön jako suojapaikkoihin.
– Valtakunnan tiedolla ei välttämättä ole nyt niin suurta merkitystä, vaan asia pitää tietää paikallisesti, Rajajärvi sanoo.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e0bd310f-fa0f-4e8d-a5c8-c316faeeeebb
Vielä tuntuu kuitenkin olevan käsitys, että jokaiselle olisi jossain suojapaikka. Näin ei kuitenkaan ole. Suojat, talosuojat, ovat kohteen asukkaille, työntekijöille ja vaikkapa koululaisille. Kaupungeissa on yleisiä suojia, alueilla on suojia sinne kohdistuvien riskien johdosta, mutta pääsääntöisesti ihmiset siirretään pois vaara-alueelta. Toivotaan siis, että kriisi kasvaa sen verran hitaasti, jotta suojaväistö ehditään tehdä. Koska, jos todellisuudessa mentäisiin suojien käyttöönottoon ei kukaan tiedä mitä siinä tapahtuisi. Laajassa kuvassa.
Väestönsuojelun suunnitelmia ja tehokkuutta on pyritty kehittämään viime vuosina. Varmasti joka kunnassa, viimeistään Venäjän hyökkäyksen jälkeen, on laitettu varautumisen suunnitelmat päivitykseen.
Asiahan on selkeä, laki on selkeä, mutta kun... todellisuudessa väestönsuojelu on kimurantti ja väheksytty asia, ollut pitkään. Ukrainan tilanteen johdosta on nyt huomattu, että konventionallinen sota on vielä tänäänkin se uhka ja väestönsuojien merkitystä ei pidä väheksyä. Ukrainassahan on saman tyyppisiä betonisuojia kuin meillä perinteisesti.
Pelastustoimen alueelliset tutkimus- ja kehittämishankkeet
Väestönsuojelun toimintamalli
Torjuakseen sotilaallisen voimankäytön uhkaa ja vahvistaakseen turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa Suomi tarvitsee uskottavan puolustuskyvyn rinnalle kyvyn siviiliväestön tehokkaaseen suojaamiseen. Turvallisuusympäristössä esiintyviin nykyaikaisiin uhkiin ja haasteisiin vastaamiseksi tämän kehityshankkeen tavoitteena on kartoittaa, kehittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen vastuulla olevaa väestönsuojelun kokonaisuutta selvittämällä valtakunnallisen suunnittelumallin luomista. Tämän raportin tarkoituksena on esitellä ”Väestönsuojelun toimintamalli” -hankkeen tarkoitusta ja rakennetta, hankkeen selvitystyötä sekä sen perusteella muotoiltuja johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia. (Väestönsuojelun toimintamalli. Sisäministeriön julkaisuja 2022:1)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi...elun_toimintamalli.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Yleistä väestönsuojelusta:
https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen/vaestonsuojelu