Puolalaista analyysia Venäjän ilmavoimien kalustomenetyksistä sekä modernisoinnin sujumisesta / sujumattomuudesta:
THE REGRESSION OF THE RUSSIAN AIR FORCE - Maciej Szopa
Pitää tietysti ajaa kääntäjän läpi, jos ei lue puolaa. HUOM: tuore julkaisu, mutta kirjoitettu 18 päivää taistelujen alkamisen jälkeen. Ei silti haittaa, sisältää enemmän pohdintaa kalustomääristä ja modernisoinnista yleensä, ei niinkään koneiden taktisesta ja strategisesta käytöstä sodassa. Puolassa tietävät mistä puhuvat, heillä on pitkälti sama tilanne vaunujen ja hävittäjien kanssa kuin mitä Venäjällä ja luonnonlait on samat kaikille. Vähemmällä käytöllä koneen elinikää voi tietysti pitkittää vaan sitten jää lentotunnit pieniksi ja osaaminen on sen mukaista. Lainaan tähän pätkän, josta voi makustella:
These planes account for 25% of the fleet currently owned by the Russian Federation. The remaining part of it are machines built back in the times of the USSR, i.e. more than 30 years ago or in the first years after its collapse, i.e. reaching the thirties. The period of 30 years is important here, because it was precisely for such a period of service that the Soviet structures were planned. Extending the service life beyond 30 years is possible, but it generates disproportionately high costs, is associated with risk, and the aircraft, despite its modernization, is rarely able to match the aircraft structures younger than it by 20–30 years.
In Poland, we have a clear example of what happens to airplanes that have exceeded 30 years of service. The same happened in the case of the Polish MiG-29 fighters. They served for 30 years without creating major problems, and a series of accidents followed after that age. This is the situation for 75% of the combat aircraft of the Russian Federation.
Samaa pohdintaa siis mitä tälläkin palstalla on ollut milloin panssarivaunuista, miloin ydinaseista: Neuvostoliiton perintönä saadut romppeet alkavat tulemaan monelta osin käyttöikänsä päähän. Tässä vaiheessa pitää joko 1) korvata uudella, 2) modernisoida vanhaa, jotta voi jatkaa sillä vielä hetken, mutta on naimisissa sen vanhan kanssa myös, tai 3) jatkaa käyttöä ilman isompia temppuja, joko riskit hyväksyen tai niistä välittämättä. Huomiona tähän viimeiseen, muistan että Venäjällä on viime vuosina tippunut hävittäjäkoneita useammankin kerran, ainakin yksi tippui jopa heidän lentotukialukselta mereen oliko heti nousun jälkeen? Muistaakseni osa näistä tapauksista oli vanha kone kyseessä vaan osassa uudempi, ehkä muistan väärin?
MUOKKAUS: Jessus, niitä menetettyjä koneita on paljon enemmän kuin muistinkaan. Lainaus artikkelista:
Until recently, the poor condition of the combat aviation of the Russian Federation was only evidenced by subsequent air accidents.
From the beginning of 2010 to the end of last year, Russia lost 46 combat machines, including 8 newly built . It was 11 Su-24, 10 MiG-29 (including two lost by mercenaries in Libya), 7 Su-27, 6 Su-25, 3 Tu-22, 3 Su-30, 3 Su-34, 1 Su- 35S, 1 Su-33 and 1 Su-57.
46 konetta menetetty onnettomuuksissa viimeisen 12 vuoden aikana, keskiarvo 3,8 konetta per vuosi. Artikkelissa myös todetaan että Ukrainassa on pääasiassa käytetty uudempaa kalustoa, mikä kertonee pari asiaa: 1) vanhempien koneiden kunto voi olla paljon oletettua huonompi, jopa sellainen että niillä on vaarallista lentää jo nyt, ja 2) valtaosa menetetyistä koneista on tietysti täten uudempaa tuotantoa, mikä puree kahta kauheammin tällaisiin ilmavoimiin. Se voi olla syynä varovaisemmalle lentotoiminnalle (pommitus korkealta rautapommein tai oman rajan takaa) - jokainen uusi kone alkaa olemaan kullan arvoinen ja jokainen menetys tuntuu pahasti.