Analyysi: Saksa ei lähetä raskasta aseistusta Ukrainaan, koska Scholz pelkää Putinin vastaiskua ‒ onko liittokansleri pelkuri vai kaukaa viisas?
Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
Jaa
Kuuntele
Ukraina tarvitsee kipeästi muiden muassa taistelupanssarivaunuja pystyäkseen torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Kuvan venäläiset tankit on kuvattu muutama päivä sitten Mariupolin kaupungin lähistöllä Itä-Ukrainassa. Kuva: Alexei Alexandrov
Uutiset|
Politiikka ja talous19.4.202218:06
Tapio Nurminen
Miksi Saksa ei toimita Venäjän julman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle urheasti puolustautuvalle Ukrainalle raskasta aseistusta? Ja miksi EU:n suurin kansantalous ei suostu heikentämään presidentti
Vladimir Putinia lopettamalla öljy- ja kaasuostot Venäjältä?
Näitä kysymyksiä toistellaan eri muodoissa sekä Saksassa että muualla, koska Putinin sota muuttuu päivä päivältä raakalaismaisemmaksi.
Eivätkö finanssikriisissä muilta uhrauksia vaatineet vauraat saksalaiset ole itse valmiita kärsimään ukrainalaisten auttamiseksi, tivataan erityisesti ulkomailla? Pitääkö meidän historian painolastin tai muiden syiden vuoksi myötäillä loputtamasti Moskovaa, ihmetellään Saksassa?
Ihmettelijöiden joukossa on myös paljon liittokansleri
Olaf Scholzin hallitusrintaman merkittäviä jäseniä.
Erityisesti kiistassa raskaiden aseiden toimittamisesta Scholz näyttää jäävän näkemystensä kanssa yksin. Merkillisintä on se, ettei Saksan johtaja ole myöskään perustellut omaa epäselvää linjaansa tyhjentävästi, mutta on kyllä kiirehtinyt tyrmäämään nopeita asetoimituksia vaativien sotilas- ja puolustuspoliittisen osaamisen ”nopeasti kasaan googlatuksi”.
Mikä kaikesta kähinästä huolimatta stoalaisen rauhallisuutensa säilyttänyttä kansleria lopulta pidättelee?
Scholz itse antaa ymmärtää, että hän tietää, mitä tekee ja että sen pitää riittää. Sekä hallitusrintamaa että oppositiota edustavien arvostelijoiden mielestä liittokanslerin venkoilu koituu niin ukrainalaisten, Venäjää vastustavan liittouman kuin myös Scholzin oman koalition kohtaloksi.
Berliinin hallituslähteiden mukaan Scholz pelkää ennen muuta sitä, että erityisesti Saksan asetoimitukset provosoisivat nöyryytetyn Putinin tarttumaan taktisiin ydinaseisiin. Väitetään, että Moskovan tähän viittaavat uhkaukset olisivat olleet paljon konkreettisempia kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.
Saksan asetoimitusten kuviteltu tai todellinen ”erityinen” merkitys perustuu historiaan. Toisen maailmansodan häviäjänä Saksa on perinteisesti pyrkinyt viimeiseen asti välttämään kaikkea sotilaalliseksi tulkittavaa toimintaa nimenomaan Neuvostoliittoa ja myöhemmin Venäjää vastaan.
Erityisesti sosiaalidemokraatit (SPD) ovat korostaneet tätä legendaarisen demarikansleri
Willy Brandtin idänpolitiikan keskeistä periaatetta. Myös kristillisdemokraatit (CDU) ovat
Helmut Kohlin ja
Angela Merkelin johdolla myötäilleet Neuvostoliittoa ja Venäjää samoista lähtökohdista.
Merkelin kohdalla kyse on ollut lisäksi Saksojen yhdistymiseen liittyvästä ”velasta”. Neuvostoliiton viimeisellä johtajalla
Mihail Gorbatshovilla oli ratkaiseva rooli sekä Berliinin muurin murtumisessa että Saksojen yhdistymisessä.
Scholzin kerrotaan myös hätkähtäneen Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n johtajan
Bill Burnsin viime viikon varoituksia Putinin mahdollisesta tarttumisesta ydinaseisiin. Burnsin mielestä riskiin ei pidä suhtautua yliolkaisesti.
Nopeita asetoimituksia vaativat tahot niin Saksassa kuin muuallakin ovat korostaneet, ettei aseiden lähettäminen hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen maahan tee kansainvälisen oikeuden mukaan lähettäjästä sodan osapuolta.
Scholzin linjan puolustajat muistuttavat kuitenkin, ettei Venäjän johtaja ole tähänkään asti liiemmin tuijotellut kansainvälisen oikeuden pykäliä.
Jos Putin päättää provosoitua jostain tietystä asiasta, hän ei etsi perusteluja kansainvälisistä sopimuksista, vaan keksii ne itse ja iskee. Siksi Ukrainan aseistamisen kanssa pitää edetä varovasti.
Myös Suomen Nato-jäsenyyteen varauksellisesti suhtautuvat ja mahdollisista riskeistä varoittavat ovat esittäneet vastaavan kaltaisia perusteluja.
Saksan liittokanslerien pitkää perinnettä noudattaen Scholz on yrittänyt väistää kiusallisen asekysymyksen rahalla. Berliinistä on tarjottu kahden miljardin euron tukipakettia, jolla Ukraina voi hankkia tarvitsemansa aseet ennen muuta Itä-Euroopan maista.
Scholzin ja hänen esikuntansa mukaan näin sotilasapu menee perille nopeammin ja tehokkaammin. Jos Saksa lähtee toimittamaan esimerkiksi taistelupanssarivaunuja omista tai omien asevalmistajien varastoista, mutkikas lupakäytäntö voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.
Saksan opposition ja myös hallituksen johtavien ulko- ja turvallisuuspoliitikkojen mielestä raha pelkästään ei riitä.
Ukrainassa vierailleet hallitusta edustavat parlamentin ulko-, puolustus- ja Eurooppa-valiokuntien puheenjohtajat
Michael Roth (SDP),
Marie-Agnes Starck-Zimmermann (FDP) ja
Anton Hofreiter (Vihreät) korostavat yhteisessä Welt am Sonntagin julkaisemassa kirjoituksessa, että Saksan pitää lisätä asetoimituksia ja lopettaa ainakin öljyn ostaminen Venäjältä mahdollisimman pian.
Scholz suhtautuu varauksellisesti molempiin ja nakertaa näin Saksan ja koko Venäjän vastaisen liittouman uskottavuutta sekä Putinin että kotimaisen ja eurooppalaisen yleisön silmissä.
Eniten ja välittömimmin Scholzin varovaisuudesta kärsivät ukrainalaiset. Vielä on vaikea sanoa, onko Saksan johtaja kaukaa viisas pyrkiessään estämään konfliktin leviämisen.
Erityisesti Puolassa ja Baltian maissa Saksan johtajan perusteluita arvostellaan kitkerästi. EU:n mahtimaa on tehnyt viime vuosina raskaita virheitä myötäillessään Venäjää. Nämä virheet ovat syöneet naapurimaiden luottamusta Saksaan ja siksi Berliinin kiemurtelua Ukrainan asetoimitusten kanssa pidetään vain menneen myötäilyn jatkeena, josta ei voi seurata mitään hyvää.
Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
www.maaseuduntulevaisuus.fi