Kremlin propagandakone tuottaa virtuaalista todellisuutta. Kun jäjitellään oikeaa mediakattavuutta niin pitää olla se ryssän totuus ja sitten siitä kahtapuolen poikkeavuutta että saadaan kaikkien makuun sopivaa paskaa. Näin se virallinen totuus tuntuu olevan siinä puolitiessä tarjontaa.
Kaupunkiväestön virallinen totuus on että tämä pieni erikoisoperaatio menee hyvin, mahdolliset ulkomaiden agression ongelmat on kohta selätetty ja muutenkin kaikki palaa ennalleen kohta. Mitään suurempia tappioita ei ole ja Ukraina on kohta osa Venäjää.
Ruokapöydissä kyllä kiertää vähän huhuja muusta, mutta ne on vielä huhuja. Eihän kukaan halua uskoa että hintojen kaksinkertaistuminen on pysyvää tai että kenkää tulee töistä valtaosalle. Tai että ryssän armeija joutuu pakenemaan verissäpäin Ukrainasta. Totuus tulee sattumaan kesään mennessä tuolla ihan oikeasti
Ikävä kyllä tällä hetkellä tulee vaikutelma, että Ryssän tämän hetkinen toiminta idässä on tunnustelevaa, väkivaltaista tiedustelua, jolla yrittävät löytää kohtaa mihin keskittää voimansa. Kartat hämäävät, toi itärintama on hillittömän pitkä. Harkovasta on rintalinjaa Mariopolin rintamalle karkeastikin mitaten yli 300km. Ryssän on pakko keskittää jos meinaavat saada vaikutusta.
Toinen vaihtoehto on toki, että hyökkäävät jälleen kesken rospuuton, joutuvat tukeutumaan teihin ja hyökkäävät ilman riittävää keskitettyä tulivalmistelua useammasta kohdasta kerralla.
Eilen joku sotilasasiantuntija ylellä sanoi että jos aiemmin Venäjän isku oli sormet levällään, niin nyt se on käsi on nyrkissä. Mielestäni kuvaavampaa on, että ensimmäisellä yrityksellä ryssä yritti iskeä samanaikaisesti kaikilla neljällä raajalla ja päällä ja päätyi peppuplätsiin. Nyt tökitään useammalla sormella ja etsitään kohtaa mihin iskeä se nyrkki.
Se nyrkki sieltä kertaalleen ainakin on tulossa. Toivottavasti Ukrainalaisilla riittää taktinen osaaminen vetäytyä hallitusti ja ohjata isku halumaansa suuntaan.
Kieltämättä tämän tappelun asetelmat on epätasapainossa. Kaveri yrittää lyödä päähän ja keskivartaloon ja puolustautuja on rajoitettu vain iskemään vastustajan käsiin. Kaikki muu on liian kaukana. Kohti tulevaa nyrkkiä ei kannata ottaa vastaan leualla vaan väistää, tarttua ja murskata kyynär tai olkanivel käyttäen kaverin omaa energiaa hyödyksi. Näin ju-jutsu termein.
Eiköhän tiedustelu, Ukrainan ja vapaan lännen, kaiva riittävän ajoissa esiin materiaalin ja miesten keskittymän jotta siihen pystytään vaikuttamaan. Toivottavasti näin tapahtuu ja myös että on millä iskeä lihamylly käyntiin...
Analyysi: Saksa ei lähetä raskasta aseistusta Ukrainaan, koska Scholz pelkää Putinin vastaiskua ‒ onko liittokansleri pelkuri vai kaukaa viisas?
Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
Ukraina tarvitsee kipeästi muiden muassa taistelupanssarivaunuja pystyäkseen torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Kuvan venäläiset tankit on kuvattu muutama päivä sitten Mariupolin kaupungin lähistöllä Itä-Ukrainassa. Kuva: Alexei Alexandrov Uutiset|Politiikka ja talous19.4.202218:06
Tapio Nurminen
Miksi Saksa ei toimita Venäjän julman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle urheasti puolustautuvalle Ukrainalle raskasta aseistusta? Ja miksi EU:n suurin kansantalous ei suostu heikentämään presidentti Vladimir Putinia lopettamalla öljy- ja kaasuostot Venäjältä?
Näitä kysymyksiä toistellaan eri muodoissa sekä Saksassa että muualla, koska Putinin sota muuttuu päivä päivältä raakalaismaisemmaksi.
Eivätkö finanssikriisissä muilta uhrauksia vaatineet vauraat saksalaiset ole itse valmiita kärsimään ukrainalaisten auttamiseksi, tivataan erityisesti ulkomailla? Pitääkö meidän historian painolastin tai muiden syiden vuoksi myötäillä loputtamasti Moskovaa, ihmetellään Saksassa?
Ihmettelijöiden joukossa on myös paljon liittokansleri Olaf Scholzin hallitusrintaman merkittäviä jäseniä.
Erityisesti kiistassa raskaiden aseiden toimittamisesta Scholz näyttää jäävän näkemystensä kanssa yksin. Merkillisintä on se, ettei Saksan johtaja ole myöskään perustellut omaa epäselvää linjaansa tyhjentävästi, mutta on kyllä kiirehtinyt tyrmäämään nopeita asetoimituksia vaativien sotilas- ja puolustuspoliittisen osaamisen ”nopeasti kasaan googlatuksi”.
Mikä kaikesta kähinästä huolimatta stoalaisen rauhallisuutensa säilyttänyttä kansleria lopulta pidättelee?
Scholz itse antaa ymmärtää, että hän tietää, mitä tekee ja että sen pitää riittää. Sekä hallitusrintamaa että oppositiota edustavien arvostelijoiden mielestä liittokanslerin venkoilu koituu niin ukrainalaisten, Venäjää vastustavan liittouman kuin myös Scholzin oman koalition kohtaloksi.
Berliinin hallituslähteiden mukaan Scholz pelkää ennen muuta sitä, että erityisesti Saksan asetoimitukset provosoisivat nöyryytetyn Putinin tarttumaan taktisiin ydinaseisiin. Väitetään, että Moskovan tähän viittaavat uhkaukset olisivat olleet paljon konkreettisempia kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.
Saksan asetoimitusten kuviteltu tai todellinen ”erityinen” merkitys perustuu historiaan. Toisen maailmansodan häviäjänä Saksa on perinteisesti pyrkinyt viimeiseen asti välttämään kaikkea sotilaalliseksi tulkittavaa toimintaa nimenomaan Neuvostoliittoa ja myöhemmin Venäjää vastaan.
Erityisesti sosiaalidemokraatit (SPD) ovat korostaneet tätä legendaarisen demarikansleri Willy Brandtin idänpolitiikan keskeistä periaatetta. Myös kristillisdemokraatit (CDU) ovat Helmut Kohlin ja Angela Merkelin johdolla myötäilleet Neuvostoliittoa ja Venäjää samoista lähtökohdista.
Merkelin kohdalla kyse on ollut lisäksi Saksojen yhdistymiseen liittyvästä ”velasta”. Neuvostoliiton viimeisellä johtajalla Mihail Gorbatshovilla oli ratkaiseva rooli sekä Berliinin muurin murtumisessa että Saksojen yhdistymisessä.
Scholzin kerrotaan myös hätkähtäneen Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n johtajan Bill Burnsin viime viikon varoituksia Putinin mahdollisesta tarttumisesta ydinaseisiin. Burnsin mielestä riskiin ei pidä suhtautua yliolkaisesti.
Nopeita asetoimituksia vaativat tahot niin Saksassa kuin muuallakin ovat korostaneet, ettei aseiden lähettäminen hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen maahan tee kansainvälisen oikeuden mukaan lähettäjästä sodan osapuolta.
Scholzin linjan puolustajat muistuttavat kuitenkin, ettei Venäjän johtaja ole tähänkään asti liiemmin tuijotellut kansainvälisen oikeuden pykäliä.
Jos Putin päättää provosoitua jostain tietystä asiasta, hän ei etsi perusteluja kansainvälisistä sopimuksista, vaan keksii ne itse ja iskee. Siksi Ukrainan aseistamisen kanssa pitää edetä varovasti.
Myös Suomen Nato-jäsenyyteen varauksellisesti suhtautuvat ja mahdollisista riskeistä varoittavat ovat esittäneet vastaavan kaltaisia perusteluja.
Saksan liittokanslerien pitkää perinnettä noudattaen Scholz on yrittänyt väistää kiusallisen asekysymyksen rahalla. Berliinistä on tarjottu kahden miljardin euron tukipakettia, jolla Ukraina voi hankkia tarvitsemansa aseet ennen muuta Itä-Euroopan maista.
Scholzin ja hänen esikuntansa mukaan näin sotilasapu menee perille nopeammin ja tehokkaammin. Jos Saksa lähtee toimittamaan esimerkiksi taistelupanssarivaunuja omista tai omien asevalmistajien varastoista, mutkikas lupakäytäntö voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.
Saksan opposition ja myös hallituksen johtavien ulko- ja turvallisuuspoliitikkojen mielestä raha pelkästään ei riitä.
Ukrainassa vierailleet hallitusta edustavat parlamentin ulko-, puolustus- ja Eurooppa-valiokuntien puheenjohtajat Michael Roth (SDP), Marie-Agnes Starck-Zimmermann (FDP) ja Anton Hofreiter (Vihreät) korostavat yhteisessä Welt am Sonntagin julkaisemassa kirjoituksessa, että Saksan pitää lisätä asetoimituksia ja lopettaa ainakin öljyn ostaminen Venäjältä mahdollisimman pian.
Scholz suhtautuu varauksellisesti molempiin ja nakertaa näin Saksan ja koko Venäjän vastaisen liittouman uskottavuutta sekä Putinin että kotimaisen ja eurooppalaisen yleisön silmissä.
Eniten ja välittömimmin Scholzin varovaisuudesta kärsivät ukrainalaiset. Vielä on vaikea sanoa, onko Saksan johtaja kaukaa viisas pyrkiessään estämään konfliktin leviämisen.
Erityisesti Puolassa ja Baltian maissa Saksan johtajan perusteluita arvostellaan kitkerästi. EU:n mahtimaa on tehnyt viime vuosina raskaita virheitä myötäillessään Venäjää. Nämä virheet ovat syöneet naapurimaiden luottamusta Saksaan ja siksi Berliinin kiemurtelua Ukrainan asetoimitusten kanssa pidetään vain menneen myötäilyn jatkeena, josta ei voi seurata mitään hyvää.
Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
Analyysi: Saksa ei lähetä raskasta aseistusta Ukrainaan, koska Scholz pelkää Putinin vastaiskua ‒ onko liittokansleri pelkuri vai kaukaa viisas?
Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
Ukraina tarvitsee kipeästi muiden muassa taistelupanssarivaunuja pystyäkseen torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Kuvan venäläiset tankit on kuvattu muutama päivä sitten Mariupolin kaupungin lähistöllä Itä-Ukrainassa. Kuva: Alexei Alexandrov Uutiset|Politiikka ja talous19.4.202218:06
Tapio Nurminen
Miksi Saksa ei toimita Venäjän julman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle urheasti puolustautuvalle Ukrainalle raskasta aseistusta? Ja miksi EU:n suurin kansantalous ei suostu heikentämään presidentti Vladimir Putinia lopettamalla öljy- ja kaasuostot Venäjältä?
Näitä kysymyksiä toistellaan eri muodoissa sekä Saksassa että muualla, koska Putinin sota muuttuu päivä päivältä raakalaismaisemmaksi.
Eivätkö finanssikriisissä muilta uhrauksia vaatineet vauraat saksalaiset ole itse valmiita kärsimään ukrainalaisten auttamiseksi, tivataan erityisesti ulkomailla? Pitääkö meidän historian painolastin tai muiden syiden vuoksi myötäillä loputtamasti Moskovaa, ihmetellään Saksassa?
Ihmettelijöiden joukossa on myös paljon liittokansleri Olaf Scholzin hallitusrintaman merkittäviä jäseniä.
Erityisesti kiistassa raskaiden aseiden toimittamisesta Scholz näyttää jäävän näkemystensä kanssa yksin. Merkillisintä on se, ettei Saksan johtaja ole myöskään perustellut omaa epäselvää linjaansa tyhjentävästi, mutta on kyllä kiirehtinyt tyrmäämään nopeita asetoimituksia vaativien sotilas- ja puolustuspoliittisen osaamisen ”nopeasti kasaan googlatuksi”.
Mikä kaikesta kähinästä huolimatta stoalaisen rauhallisuutensa säilyttänyttä kansleria lopulta pidättelee?
Scholz itse antaa ymmärtää, että hän tietää, mitä tekee ja että sen pitää riittää. Sekä hallitusrintamaa että oppositiota edustavien arvostelijoiden mielestä liittokanslerin venkoilu koituu niin ukrainalaisten, Venäjää vastustavan liittouman kuin myös Scholzin oman koalition kohtaloksi.
Berliinin hallituslähteiden mukaan Scholz pelkää ennen muuta sitä, että erityisesti Saksan asetoimitukset provosoisivat nöyryytetyn Putinin tarttumaan taktisiin ydinaseisiin. Väitetään, että Moskovan tähän viittaavat uhkaukset olisivat olleet paljon konkreettisempia kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.
Saksan asetoimitusten kuviteltu tai todellinen ”erityinen” merkitys perustuu historiaan. Toisen maailmansodan häviäjänä Saksa on perinteisesti pyrkinyt viimeiseen asti välttämään kaikkea sotilaalliseksi tulkittavaa toimintaa nimenomaan Neuvostoliittoa ja myöhemmin Venäjää vastaan.
Erityisesti sosiaalidemokraatit (SPD) ovat korostaneet tätä legendaarisen demarikansleri Willy Brandtin idänpolitiikan keskeistä periaatetta. Myös kristillisdemokraatit (CDU) ovat Helmut Kohlin ja Angela Merkelin johdolla myötäilleet Neuvostoliittoa ja Venäjää samoista lähtökohdista.
Merkelin kohdalla kyse on ollut lisäksi Saksojen yhdistymiseen liittyvästä ”velasta”. Neuvostoliiton viimeisellä johtajalla Mihail Gorbatshovilla oli ratkaiseva rooli sekä Berliinin muurin murtumisessa että Saksojen yhdistymisessä.
Scholzin kerrotaan myös hätkähtäneen Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n johtajan Bill Burnsin viime viikon varoituksia Putinin mahdollisesta tarttumisesta ydinaseisiin. Burnsin mielestä riskiin ei pidä suhtautua yliolkaisesti.
Nopeita asetoimituksia vaativat tahot niin Saksassa kuin muuallakin ovat korostaneet, ettei aseiden lähettäminen hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen maahan tee kansainvälisen oikeuden mukaan lähettäjästä sodan osapuolta.
Scholzin linjan puolustajat muistuttavat kuitenkin, ettei Venäjän johtaja ole tähänkään asti liiemmin tuijotellut kansainvälisen oikeuden pykäliä.
Jos Putin päättää provosoitua jostain tietystä asiasta, hän ei etsi perusteluja kansainvälisistä sopimuksista, vaan keksii ne itse ja iskee. Siksi Ukrainan aseistamisen kanssa pitää edetä varovasti.
Myös Suomen Nato-jäsenyyteen varauksellisesti suhtautuvat ja mahdollisista riskeistä varoittavat ovat esittäneet vastaavan kaltaisia perusteluja.
Saksan liittokanslerien pitkää perinnettä noudattaen Scholz on yrittänyt väistää kiusallisen asekysymyksen rahalla. Berliinistä on tarjottu kahden miljardin euron tukipakettia, jolla Ukraina voi hankkia tarvitsemansa aseet ennen muuta Itä-Euroopan maista.
Scholzin ja hänen esikuntansa mukaan näin sotilasapu menee perille nopeammin ja tehokkaammin. Jos Saksa lähtee toimittamaan esimerkiksi taistelupanssarivaunuja omista tai omien asevalmistajien varastoista, mutkikas lupakäytäntö voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.
Saksan opposition ja myös hallituksen johtavien ulko- ja turvallisuuspoliitikkojen mielestä raha pelkästään ei riitä.
Ukrainassa vierailleet hallitusta edustavat parlamentin ulko-, puolustus- ja Eurooppa-valiokuntien puheenjohtajat Michael Roth (SDP), Marie-Agnes Starck-Zimmermann (FDP) ja Anton Hofreiter (Vihreät) korostavat yhteisessä Welt am Sonntagin julkaisemassa kirjoituksessa, että Saksan pitää lisätä asetoimituksia ja lopettaa ainakin öljyn ostaminen Venäjältä mahdollisimman pian.
Scholz suhtautuu varauksellisesti molempiin ja nakertaa näin Saksan ja koko Venäjän vastaisen liittouman uskottavuutta sekä Putinin että kotimaisen ja eurooppalaisen yleisön silmissä.
Eniten ja välittömimmin Scholzin varovaisuudesta kärsivät ukrainalaiset. Vielä on vaikea sanoa, onko Saksan johtaja kaukaa viisas pyrkiessään estämään konfliktin leviämisen.
Erityisesti Puolassa ja Baltian maissa Saksan johtajan perusteluita arvostellaan kitkerästi. EU:n mahtimaa on tehnyt viime vuosina raskaita virheitä myötäillessään Venäjää. Nämä virheet ovat syöneet naapurimaiden luottamusta Saksaan ja siksi Berliinin kiemurtelua Ukrainan asetoimitusten kanssa pidetään vain menneen myötäilyn jatkeena, josta ei voi seurata mitään hyvää.
Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
Eipä ole ainakaan toistaiseksi nähty mitään itärintaman kesän 1944 tyylistä massiivista tulivalmistelua läpimurtoineen.
Ukrainalla on idän mielikuvitustasavaltojen alueella ollut aikaa valmistautua tähän jo vuodesta 2014, joten tuskin ryssä nytkään helpolla pääsee, yrittipä mitä tahansa.
Kerosiinia eli lentopetroolia varastettiin oikeuden päätöksen mukaan ainakin 100.000 litraa Lapin lennostolta ja siitä määrästä jaettiin tuomiotkin.
Lähisukulainen oli joskus varusmiehenä sotilaspoliisina. Olivat napanneet kiinni sotaharjoituksen yhteydessä leirillä jonkun vääpelin kun oli käynyt oman siviiliautonsa armeijan pumpulla tankkaamassa. Tapahtuma oli vaiettu sitten kuoliaaksi kun kyseessä oli jonkinlainen maantapa eikä se koskaan edennyt esimerkiksi oikeuteen. Kuljetuskomppaniassa taas varusmieskuskeilla oli tapana tyhjentää ne varakanisterit oman siviiliauton tankkiin.
"The system can fire rockets or MGM-140 ATACMS missiles, which are contained in interchangeable pods. Each pod contains six standard rockets or one guided ATACMS missile; the two types cannot be mixed. The LLM can hold two pods at a time, which are hand-loaded using an integrated winch system. All twelve rockets or two ATACMS missiles can be fired in under a minute. One launcher firing twelve rockets can completely blanket one square kilometer with submunitions. For this reason, the MLRS is sometimes referred to as the "Grid Square Removal System" (metric maps are usually divided up into 1 km grids).[5] Or informally among artillery personnel as "the finger of God", since a single launcher can sanitize an entire grid square, which is about the size of a fingertip on a typical map. A typical MLRS cluster salvo consisted of three M270 vehicles each firing all 12 rockets. With each rocket containing 644 M77 grenades, the entire salvo would drop 23,184 grenades in the target area. However, with a two percent dud rate, that would leave approximately 400 undetonated bombs scattered over the area, which could endanger friendly troops and civilians.[6]"
Erotiikkavideoita tiedossa
Kuuluukohan pakettiin yhtään tuota ATACMS puikkoa?
"The system can fire rockets or MGM-140 ATACMS missiles, which are contained in interchangeable pods. Each pod contains six standard rockets or one guided ATACMS missile; the two types cannot be mixed. The LLM can hold two pods at a time, which are hand-loaded using an integrated winch system. All twelve rockets or two ATACMS missiles can be fired in under a minute. One launcher firing twelve rockets can completely blanket one square kilometer with submunitions. For this reason, the MLRS is sometimes referred to as the "Grid Square Removal System" (metric maps are usually divided up into 1 km grids).[5] Or informally among artillery personnel as "the finger of God", since a single launcher can sanitize an entire grid square, which is about the size of a fingertip on a typical map. A typical MLRS cluster salvo consisted of three M270 vehicles each firing all 12 rockets. With each rocket containing 644 M77 grenades, the entire salvo would drop 23,184 grenades in the target area. However, with a two percent dud rate, that would leave approximately 400 undetonated bombs scattered over the area, which could endanger friendly troops and civilians.[6]"
Erotiikkavideoita tiedossa
Kuuluukohan pakettiin yhtään tuota ATACMS puikkoa?
Suomessa harkittiin rypälepommien käyttämistä heittimen ammuksina. Tämä herätti huomiota ulkomailla, sillä useat maat olivat käyneet keskusteluja rypälepommeista luopumisesta ja käyttökiellosta. Suomessa korostettiin hankittavan ammuksia, jotka tuhoavat itsensä niin etteivät ammukset jää ansoiksi maastoon vuosikausiksi. Rypälepommikielto poisti kuorma-ammukset markkinoilta, jolloin asiaan ei tarvinnut palata.
Ei taatusti poistanut, koska esim. USA ei kuulu rypäleaseiden kieltosopimukseen, ja yllättävästi ei kuulu Suomikaan.
klo 08:54: Norjan puolustusministeriö kertoo maan lahjoittaneen Ukrainaan Mistral-ilmapuolustusjärjestelmän. Sata ohjusta on jo matkalla Ukrainaan.
Ministeriö luonnehtii järjestelmää tehokkaaksi aseeksi, jota on käytetty muun muassa Norjan merivoimissa.
Norjan puolustusvoimat on tehnyt aiemmin päätöksen Mistral-järjestelmän korvaamisesta uudella, joten lahjoitus ei vaikuta maan omaan operatiiviseen valmiuteen, puolustusministeriö korostaa tiedotteessa.
JET A-1 litrahinta ei armeijalle ole iso, mutta jos sitä on todistettavasti käytetty liikennekäyttöön niin sitten veroseuraamukset. Olikohan niin että tässä tapauksessa oli käytetty oman talon lämmitykseen.
Ei ryssät ole ytimiä käyttämässä. En oikein usko edes hakkerointiin. Kenen etu olisi vahvistaa uhkailua? -> Voissa paistettua uhkailua.
Ytimien poliittinen hinta on liian kova, siksi eivät käytä. Lisäksi tulisi eskalaatioriski. Ei ne halua joutua eristetykisi kokonaan tai tehdä itsemurhaa.
Tästä luin kuukausi sitten jonkin Twitteriin linkitetyn jenkkiartilkelin, jossa pohdittiin mahdollista vastausta Venäjän mahdolliseen ydinohjusiskuun taktisilla.
Johtotulemana oli yksiselitteinen: vastaus on annettava; joko pommittamalla taktisella Venäjän sotilastukikohtaa or by other means..eli vaihtoehto voisi olla UA:n ohjusjärjestelmään soveltuva kärki?
Samoihin aikoihin Jenkkien sotilasjohtoa kävi pullakahveilla Moskovassa, jutteluiden sisällöstä ei julkisuuteen huudeltu:
A rare face-to-face meeting between Russian and US military officials last week led to an "outburst" of emotion from a normally stoic Russian general, a "revealing moment" that the Americans present believe hinted at larger morale problems in Russia's military, according to a closely held US...
Nyt en oo varma oliko tää jo täällä, pahoittelut jos oli , infotulva on ollut iso ja sekava...
Venäjällä on ollut uutissivulla jaossa ohje jossa annetaan ohjeita Naton ydinaseelliseen vastaukseen 24.4.2022.
Tuolla aikataululla taktinen olisi ollut suunnitteilla sitten sitä ennen tuona päivänä, toki sivusto väittää että heidät hakkeroitiin ja tuo on fake news.
Venäjä lienee ilmoittanut, että kaasu menee kiinni jos Saksalaiset alkavat taas kiinnostumaan lebensraumista auringon noususuunnassa. Alla viimevuoden tilanne käytetyn kaasun alkuperän osalta, eli lähellä venäjää käytetään venäläistä kaasua. Tähän on tullut jo isoja muutoksia, mm latvia korvaa venäläisen kaasun kokonaan.
Tässä suuntaa antava taulukko venäjän kalustotappioiden arvosta, n. 12 mrd tullut tukkaan tähän mennessä. Verrattu Oryxin vahvistettujen tappioiden listaa ja suurinpiirtein keskihintaa kalustolle, esim laivojen osalta hinta muodostuu valtaosin moskvan upotuksesta. Miehistötappioiden osalta hinta on koulutuksen kustannus.
Russia has lost about one-quarter of its troops, weapons and military equipment originally sent to invade Ukraine less than two months ago, a senior U.S. defense official said Tuesday.
