Ukrainan konflikti/sota

Analyysi: Saksa ei lähetä raskasta aseistusta Ukrainaan, koska Scholz pelkää Putinin vastaiskua ‒ onko liittokansleri pelkuri vai kaukaa viisas?​

Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.

Jaa
Kuuntele
Ukraina tarvitsee kipeästi muiden muassa taistelupanssarivaunuja pystyäkseen torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Kuvan venäläiset tankit on kuvattu muutama päivä sitten Mariupolin kaupungin lähistöllä Itä-Ukrainassa.

Ukraina tarvitsee kipeästi muiden muassa taistelupanssarivaunuja pystyäkseen torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Kuvan venäläiset tankit on kuvattu muutama päivä sitten Mariupolin kaupungin lähistöllä Itä-Ukrainassa. Kuva: Alexei Alexandrov
Uutiset|Politiikka ja talous19.4.202218:06
Tapio Nurminen

Miksi Saksa ei toimita Venäjän julman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle urheasti puolustautuvalle Ukrainalle raskasta aseistusta? Ja miksi EU:n suurin kansantalous ei suostu heikentämään presidentti Vladimir Putinia lopettamalla öljy- ja kaasuostot Venäjältä?

Näitä kysymyksiä toistellaan eri muodoissa sekä Saksassa että muualla, koska Putinin sota muuttuu päivä päivältä raakalaismaisemmaksi.

Eivätkö finanssikriisissä muilta uhrauksia vaatineet vauraat saksalaiset ole itse valmiita kärsimään ukrainalaisten auttamiseksi, tivataan erityisesti ulkomailla? Pitääkö meidän historian painolastin tai muiden syiden vuoksi myötäillä loputtamasti Moskovaa, ihmetellään Saksassa?

Ihmettelijöiden joukossa on myös paljon liittokansleri Olaf Scholzin hallitusrintaman merkittäviä jäseniä.

Erityisesti kiistassa raskaiden aseiden toimittamisesta Scholz näyttää jäävän näkemystensä kanssa yksin. Merkillisintä on se, ettei Saksan johtaja ole myöskään perustellut omaa epäselvää linjaansa tyhjentävästi, mutta on kyllä kiirehtinyt tyrmäämään nopeita asetoimituksia vaativien sotilas- ja puolustuspoliittisen osaamisen ”nopeasti kasaan googlatuksi”.

Mikä kaikesta kähinästä huolimatta stoalaisen rauhallisuutensa säilyttänyttä kansleria lopulta pidättelee?

Scholz itse antaa ymmärtää, että hän tietää, mitä tekee ja että sen pitää riittää. Sekä hallitusrintamaa että oppositiota edustavien arvostelijoiden mielestä liittokanslerin venkoilu koituu niin ukrainalaisten, Venäjää vastustavan liittouman kuin myös Scholzin oman koalition kohtaloksi.

Berliinin hallituslähteiden mukaan Scholz pelkää ennen muuta sitä, että erityisesti Saksan asetoimitukset provosoisivat nöyryytetyn Putinin tarttumaan taktisiin ydinaseisiin. Väitetään, että Moskovan tähän viittaavat uhkaukset olisivat olleet paljon konkreettisempia kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.


Saksan asetoimitusten kuviteltu tai todellinen ”erityinen” merkitys perustuu historiaan. Toisen maailmansodan häviäjänä Saksa on perinteisesti pyrkinyt viimeiseen asti välttämään kaikkea sotilaalliseksi tulkittavaa toimintaa nimenomaan Neuvostoliittoa ja myöhemmin Venäjää vastaan.

Erityisesti sosiaalidemokraatit (SPD) ovat korostaneet tätä legendaarisen demarikansleri Willy Brandtin idänpolitiikan keskeistä periaatetta. Myös kristillisdemokraatit (CDU) ovat Helmut Kohlin ja Angela Merkelin johdolla myötäilleet Neuvostoliittoa ja Venäjää samoista lähtökohdista.

Merkelin kohdalla kyse on ollut lisäksi Saksojen yhdistymiseen liittyvästä ”velasta”. Neuvostoliiton viimeisellä johtajalla Mihail Gorbatshovilla oli ratkaiseva rooli sekä Berliinin muurin murtumisessa että Saksojen yhdistymisessä.

Scholzin kerrotaan myös hätkähtäneen Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n johtajan Bill Burnsin viime viikon varoituksia Putinin mahdollisesta tarttumisesta ydinaseisiin. Burnsin mielestä riskiin ei pidä suhtautua yliolkaisesti.


Nopeita asetoimituksia vaativat tahot niin Saksassa kuin muuallakin ovat korostaneet, ettei aseiden lähettäminen hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen maahan tee kansainvälisen oikeuden mukaan lähettäjästä sodan osapuolta.

Scholzin linjan puolustajat muistuttavat kuitenkin, ettei Venäjän johtaja ole tähänkään asti liiemmin tuijotellut kansainvälisen oikeuden pykäliä.

Jos Putin päättää provosoitua jostain tietystä asiasta, hän ei etsi perusteluja kansainvälisistä sopimuksista, vaan keksii ne itse ja iskee. Siksi Ukrainan aseistamisen kanssa pitää edetä varovasti.

Myös Suomen Nato-jäsenyyteen varauksellisesti suhtautuvat ja mahdollisista riskeistä varoittavat ovat esittäneet vastaavan kaltaisia perusteluja.

Saksan liittokanslerien pitkää perinnettä noudattaen Scholz on yrittänyt väistää kiusallisen asekysymyksen rahalla. Berliinistä on tarjottu kahden miljardin euron tukipakettia, jolla Ukraina voi hankkia tarvitsemansa aseet ennen muuta Itä-Euroopan maista.

Scholzin ja hänen esikuntansa mukaan näin sotilasapu menee perille nopeammin ja tehokkaammin. Jos Saksa lähtee toimittamaan esimerkiksi taistelupanssarivaunuja omista tai omien asevalmistajien varastoista, mutkikas lupakäytäntö voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.

Saksan opposition ja myös hallituksen johtavien ulko- ja turvallisuuspoliitikkojen mielestä raha pelkästään ei riitä.

Ukrainassa vierailleet hallitusta edustavat parlamentin ulko-, puolustus- ja Eurooppa-valiokuntien puheenjohtajat Michael Roth (SDP), Marie-Agnes Starck-Zimmermann (FDP) ja Anton Hofreiter (Vihreät) korostavat yhteisessä Welt am Sonntagin julkaisemassa kirjoituksessa, että Saksan pitää lisätä asetoimituksia ja lopettaa ainakin öljyn ostaminen Venäjältä mahdollisimman pian.

Scholz suhtautuu varauksellisesti molempiin ja nakertaa näin Saksan ja koko Venäjän vastaisen liittouman uskottavuutta sekä Putinin että kotimaisen ja eurooppalaisen yleisön silmissä.

Eniten ja välittömimmin Scholzin varovaisuudesta kärsivät ukrainalaiset. Vielä on vaikea sanoa, onko Saksan johtaja kaukaa viisas pyrkiessään estämään konfliktin leviämisen.

Erityisesti Puolassa ja Baltian maissa Saksan johtajan perusteluita arvostellaan kitkerästi. EU:n mahtimaa on tehnyt viime vuosina raskaita virheitä myötäillessään Venäjää. Nämä virheet ovat syöneet naapurimaiden luottamusta Saksaan ja siksi Berliinin kiemurtelua Ukrainan asetoimitusten kanssa pidetään vain menneen myötäilyn jatkeena, josta ei voi seurata mitään hyvää.

Analyysi: Saksa ei lähetä raskasta aseistusta Ukrainaan, koska Scholz pelkää Putinin vastaiskua ‒ onko liittokansleri pelkuri vai kaukaa viisas?

Berliinissä elää vahvana käsitys, että nimenomaan saksalainen järeä kalusto provosoisi nöyryytettyä Kremlin isäntää. Scholzin hallituksen sisäinen torailu heikentää koko Venäjän vastaista rintamaa.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi
 

Ukraina: Rintama pitää idässä​

Ukrainan asevoimien pääesikunnan tiistain raportin mukaan maan joukot ovat onnistuneet pitämään kiinni rintalinjoistaan maan itäosissa ja paikoin onnistuneet myös tekemään vastahyökkäyksiä. Asiasta uutisoi BBC.

Ukraina raportoi Venäjän iskeneen Harkovassa ukrainalaisjoukkoja ja tärkeää infrastruktuuria vastaan, mutta Venäjän hyökkäyksen Izjumin kaupungissa kerrotaan epäonnistuneen raskaiden tappioiden jälkeen.

Ukraina myös kertoo sen joukkojen onnistuneen valtaamaan vastahyökkäyksellä takaisin Marinkan kaupungin Donetskin alueella.
 

Venäjällä väitetään Britannian valmistautuvan ydiniskuun​

Valtionmedian keskustelussa hämmästeltiin väitteitä kansanmurhasta.


Venäjän hallinto on arvostellut viime viikkoina voimakkaasti Britanniaa, joka on tukenut näkyvästi Ukrainan puolustustaistelua muun muassa NLAW-panssarintorjuntaohjuksilla ja Starstreak-ilmatorjuntaohjuksilla.
Pääministeri Boris Johnson on otettu usein kohteeksi myös valtionmediassa, jonka keskusteluohjelmat heijastelevat tarkasti Kremlin virallisia kantoja.

Rossija 1 -kanavan juontaja Vladimir Solovyov hämmästeli Britannian väitteitä Venäjän toteuttamasta kansanmurhasta Ukrainassa. Hänen mukaansa puheilla valmistellaan mahdollisesti yleistä mielipidettä ydinaseiskua varten.
– Se on lännen kannalta täydellinen vaihtoehto. Ei Yhdysvaltojen, koska heidän kannaltaan olisi harmillista joutua vastaiskun kohteeksi. Mutta jos Britannia iskisi maahan, joka on syyllistynyt kansanmurhaan, ja joka on pahoittanut [Volodymyr] Zelenskyi-paran mielen. On myös selvää, että olemme eliminoineet Ukrainassa suuren määrän brittiläisiä neuvonantajia, Vladimir Solovyov sanoi televisiokanavan keskusteluohjelmassa.

Britannia veti todellisuudessa noin 130 kouluttajaansa Ukrainasta helmikuun puolivälissä eli ennen Venäjän aloittamaa sotaa.

Valtionmedian ohjelmassa Vladimir Solovyov torjui muiden keskustelijoiden väitteet, joiden mukaan Britannia ei voisi tehdä yksin vastaavaa iskua. Hän sanoi pohtivansa asiaa hypoteettisessa mielessä.

– Yhdysvalloille se olisi täydellinen vaihtoehto. Ensin he pääsisivät eroon Britanniasta. Ja sitten voisi olettaa, ettemme iske heitä vastaan kostona. Pystyykö kukaan ymmärtämään, mitä Boris Johnsonin mielessä liikkuu, Solovyov kysyi.

Hänen mukaansa isku olisi nerokas veto, koska hyökkäys ei vetäisi muita Nato-maita mukaan 5. artiklan kautta.
– Älä anna heille vihjeitä. Ne ihmiset varmaankin ottaisivat sen vakavasti, toinen keskustelija sanoi.

Vladimir Solovyov toisti pitävänsä mahdollisena, että Britannian johto valmistelee iskua.
– Miksi he syyttävät meitä jatkuvasti kansanmurhasta? Mihin tämä kaikki on menossa? Koska jos heidän mukaansa Venäjä on pyyhittävä pois kartalta, he valmistelisivat yleistä mielipidettä äärimmäisten toimien käyttämiseksi Venäjää vastaan. He luovat perustetta sille, juontaja totesi.

www.verkkouutiset.fi

Venäjällä väitetään Britannian valmistautuvan ydiniskuun | Verkkouutiset

Valtionmedian keskustelussa hämmästeltiin väitteitä kansanmurhasta.
www.verkkouutiset.fi
 
Jäikö suurhyökkäys tuhnuksi vai eikö se sittenkään vielä alkanut?

The summary of the 55th day of Russian invasion to Ukraine, as of 22:00 – 19th of April 2022 (Kyiv time).

Russian forces have captured Kreminna in Luhansk Oblast, but failed to advance in all other areas. Either Ukrainian defenders were well-prepared or it was just a probe and the real offensive haven’t started yet.

militaryland.net

Invasion Day 55 – Summary - MilitaryLand.net

The summary of the 55th day of Russian invasion to Ukraine, as of 22:00 – 19th of April 2022 (Kyiv time). Russian forces have captured Kreminna in Luhansk Oblast, but failed to advance in all other areas. Either Ukrainian defenders were well-prepared or it was just a probe and the real offensive...
militaryland.net
 
Torstoi kirjoitti:
Tää ei kyllä kestä tarkempaa tarkastelua. Useammassa kohtaa näyttäisi olevan wikipedia lähteenä.
Viro on siis antanut nuo D-30 tykit ja lisäksi Javelineja, joiden arvoksi on arvioitu yhteensä 220m€. Onko noita edes ostettu noin paljon?

Edit: Yhteensä noita Javelin järjestelmiä on yhden lähteen mukaan toimitettu Viroon 128 kappaletta _osana_ laajempaa 175miljoonan puolustustarvikesopimusta. Tuohon tilastoon on ilmeisesti lyöty arvoksi tuo 175m€ vaikka oikeasti noiden Javelinien arvo on ehkä 13m€
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan Viro muutenkin hieman eri asemassa kuin esim Suomi. Kaikki kunnia annetulle avulle mutta kun Viro antaa toisella kädellä ja pyytää Natolta toisella - niin se on osaltaan myös sitä, ettei omistaan anna.
 
jake pst kirjoitti:
www.hs.fi

Lapin lennostosta varastettiin satatuhatta litraa kerosiinia

Tapauksen tutkinnassa vangittu tähän mennessä yksi sotilashenkilö
www.hs.fi www.hs.fi

www.mtvuutiset.fi

Lapin kerosiinijutun tuomiot alenivat

Rovaniemen hovioikeus alensi kerosiinijutun tuomioita katsottuaan, että anastetua kerosiinia oli aiemmin todettua vähemmän.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Yksittäinen ja tuomioihin johtanut asia. Yleistämään en lähtisi tai sitten pitää juttuja löytyä lisää listaasi. Tämän perusteella voisi todeta: Puolustusvoimien kantahenkilökunta on ainakin YHDESSÄ kokonaisuudessa syyllistynyt polttoainevarkauksiin. Todellisuudessa aivan varmasti yksittäisiä varkauksia on muitakin. Yleisesti polttoaineita varastetaan paljon, paikallinen Neste-yrittäjä kertoi minulle, että 2000 eurolla oli viime viikolla varastettu.
 
Ukrainan on kuitenkin pakko uusia hävittäjänsä lähivuosina. Pistäisivät vaan tarjouspyynnön valmistajille. Suomesta voisi saada hyvää konsultointi apua, kun täällä on vedetty ko. homma ihan äskettäin läpi. Alkuun vaikka tarjouspyyntö sadasta hävittäjästä koulutuksineen ja huollon järjestelmineen ja varaosineen. Luulisi valmistajia kiinnostavan. Eikä Ukrainan kannata tekohengittää ilmavoimiaan millään yli 30-vuotta vanhalla konstruktiolla. Suoraan vaan panostukset uusiin vehkeisiin.
Tarjoukset toukokuun loppuun mennessä. Hävittäjävalinta kesäkuun loppuun mennessä ja koulutukset käyntiin jo heinäkuussa. Siitä se lähtee.
 
fade kirjoitti:


Caliber227 mm (8.9 in)
Traverse360
Rate of fire1, 2, 4, All 6
Effective firing range2–300 km (1.24–186 mi)
Maximum firing range186 miles (300 km) for MGM-140 ATACMS,[7]
310 miles (500km) for Precision Strike Missile[8]
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo kun rupeavat huokumahan niin eiköhän viedä naapuria tukka putkella.

Nyt kun marssiaskeleet vie kohti Natoa niin olisi mielestäni paikallaan vahvistaa hiukan yhteishankinnalla Itämeren altaan tykistövoimaa ja hankkia noin 400 kpl näitä HIMARSeja jakautuen seuraavasti:
Ruotsi 150 kpl, Puola 80 kpl, Suomi 50 kpl, Norja 50 kpl, Tanska 50 kpl, Viro 20 kpl.

Kaikkiin lisäksi pari ammustäyttöä sitä tulevaa PrSM ohjusta niin olisi kättä pitempää ulottuvuutta pitää rotat koloissaan.
 
Ikävä kyllä tällä hetkellä tulee vaikutelma, että Ryssän tämän hetkinen toiminta idässä on tunnustelevaa, väkivaltaista tiedustelua, jolla yrittävät löytää kohtaa mihin keskittää voimansa. Kartat hämäävät, toi itärintama on hillittömän pitkä. Harkovasta on rintalinjaa Mariopolin rintamalle karkeastikin mitaten yli 300km. Ryssän on pakko keskittää jos meinaavat saada vaikutusta.

Toinen vaihtoehto on toki, että hyökkäävät jälleen kesken rospuuton, joutuvat tukeutumaan teihin ja hyökkäävät ilman riittävää keskitettyä tulivalmistelua useammasta kohdasta kerralla.

Eilen joku sotilasasiantuntija ylellä sanoi että jos aiemmin Venäjän isku oli sormet levällään, niin nyt se on käsi on nyrkissä. Mielestäni kuvaavampaa on, että ensimmäisellä yrityksellä ryssä yritti iskeä samanaikaisesti kaikilla neljällä raajalla ja päällä ja päätyi peppuplätsiin. Nyt tökitään useammalla sormella ja etsitään kohtaa mihin iskeä se nyrkki.

Se nyrkki sieltä kertaalleen ainakin on tulossa. Toivottavasti Ukrainalaisilla riittää taktinen osaaminen vetäytyä hallitusti ja ohjata isku halumaansa suuntaan.

Kieltämättä tämän tappelun asetelmat on epätasapainossa. Kaveri yrittää lyödä päähän ja keskivartaloon ja puolustautuja on rajoitettu vain iskemään vastustajan käsiin. Kaikki muu on liian kaukana. Kohti tulevaa nyrkkiä ei kannata ottaa vastaan leualla vaan väistää, tarttua ja murskata kyynär tai olkanivel käyttäen kaverin omaa energiaa hyödyksi. Näin ju-jutsu termein.
 
Vänskä kirjoitti:
En tiedä. Viestini sisällön oli tarkoitus olla: Turhaa nostaa yksittäinen asia tikunnokkaan, piäisi esittää laajempia todisteita, kun alkuperäisessä viestissä annettiin ymmärtää, että kyseessä on useasti toistuva asia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jamppa joka myi keroa oli hölmö, menetti virkansa. Tappiot valtiolle 0 € tai mk, koska ko. kero oli käynyt taivaalla ja oli jätettä.
Samassa tutkinnassa paljastui, että sitä poltettiin myös ilmavoimien Lapin majalla.
Nykyään jätekeron poltosta maksetaan fortumille melko paljon.
Kyllä PV:stä katoaa tavaraa ja paljon, mikä on hyöty yksittäiselle henkilölle? Virkamiehen osalta se on irtisanomisen peruste.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top