Ukrainan konflikti/sota

Tuo lähes 200m välin ylittävä pääjänne tai sen kaari olisi mun silmään helvetin houkutteleva kohde, mutta vaatisi täsmäaseita ja jonkun helvetin ovelan operaation tai helvetin uhkarohkean ja ovelan operaation.
Nuo kaaren palkit ovat luokkaa 2x2 metriä, MTO:lla kun pääsisi muutaman kerran nasauttamaan :unsure:
kerch-russia-august-cars-go-crimean-automobile-bridge-connecting-banks-strait-taman-sunny-summer-day-view-new-156356353.jpg
Hyökkäys useammalla mig-29:llä ja paljon pommeja, hornetin 2000lbs jdam voisi olla ideaali. Osa osuu kaariin, osa kanteen, noita vaijereita menee poikki vaik niihin ei osuiskaan. Vihollisen ilmavoimat ja ilmantorjunta huomioon ottaen ei taida olla realistinen suunitelma, mutta muuten.
 
Mielenkiintoinen ratkaisu, lainaan tuosta samasta artikkelista pari pätkää:

The Kerch Strait is known to be geologically unstable. A tectonic fault passes through the ocean floor under the strait, and the bedrock is covered in a layer of silt up to 197 feet thick that must be dug through to get a stable foundation. Further complicating matters is that the strait’s seismic activity can make mud volcanoes from the silt. Mud volcanoes are formed when water heated deep in the Earth’s crust mixes with underground mineral deposits, and the mixture is forced upward through a geological fault. As of 2010, Ukraine’s Department of Marine Geology and Sedimentary Ore Formation reported almost 70 mud volcanoes found in the Azov-Black Sea Basin where the Kerch Strait is located.

The bridge is supported by over 7,000 piles of three different varieties: bored piles (reinforced concrete piles poured into depressions on-site), prismatic piles (blunt, wedge-shaped supports), and tubular steel piles. These piles were driven up to 300 feet below water level because of concerns about stability.

But not everyone thinks these measures will be enough to keep the bridge steady on its perilous ground. Civil engineer Georgy Rosnovsky, who previously designed two other possible versions of the Kerch Bridge, is troubled by the current design. He believes that the bridge is necessary, but has stated that he thinks it's being built "in the wrong place and the wrong way." He believes the pilings need to be at least 100 meters (328 feet) long, and worries that they are not sunk deep enough into the bedrock to be stable.

Rosnovsky also thinks that the bridge's spans (the distance between supports) aren't long to allow ice floes through. He planned his 1993 bridge with spans of 230-660 meters (755-2,170 feet), but said that any spans over 200 meters would be safe from ice. The current design's longest span is 227 meters, but most of the spans are much shorter than that. According to Rosnovsky, this design puts the bridge at risk of suffering the same fate as the temporary bridge that was destroyed by ice floes in 1945.

Yuri Medovar, of the Russian Academy of Sciences, is another critic of the bridge. Talking to news agency Sotavision in late 2016, Medovar expressed concern that the area hadn't been sufficiently mapped, and that the complex geology and weather conditions would make the structure risky. He warned of the costs of poorly built bridges, citing the 2013 bridge collapse in Borisoglebsk that killed two people. "You can build everything, " he concluded, "but how much it will cost, and how [long will it] stand?"

En ole siltasuunnittelija mutta tiedän että Eurokoodi 3 käytetään teräsrakenteiden (mm. teräs sillat) laskentaan. Liekö betoniperustukset sitten omassa Eurokoodissaan, muistaakseni ne on jaoteltu materiaalin perusteella, taisi muutama olla myös ns. perusteista. Rakentamisesta tiedän vain sen verran että perustusten kanssa pitää olla tarkka ja maaperä pitäisi olla hyvin tiedossa, muuten voi tulla yllätyksiä jos maaperän kerrokset ei olekaan sitä mitä luultu. Siinä mielessä tuo kriitikon huoli paalutuksen syvyydestä kuulostaa kohtuulliselta, tosin riippuu millainen geologinen selvitys merenpohjasta on tehty.

Silloissa, kuten muissakin rakenteissa on aina moninkertainen varmistus / varmuuskerroin, joten ihan pieni kumaus tai osuma ei vielä riitä. Toisaalta jos perustuksia heikentää tarpeeksi niin hajoaa oman painonsa takia. Mietin että suora isku sillan kanteen ei ole ehkä paras, jos tekee vain reiän tai irroittaa lyhyen pätkän. Jos saisi tolppia heikennettyä perustasta sopivan toispuoleisesti, niin mahtaisiko saada tuon kaatumaan sivulle. Siinä voisi mennä pidempi pätkä siltaa ja korjaaminen vaikeampaa kuin lyhyt pätkä kantta...
Voisi kuvitella, että noilla on vedenalaisia kuuntelu-antureita tuo Kerchin kapeikko täynnä. Jos valvontalaitteita olisi ne varmaan tekisivät vedenalaisilla liikkumisen hankalaksi.
Sukeltajilla voisi noita vedenalaisia palkkeja myös panostaa jos pääsisi pienois-suklarilla lähelle. Itse keskittyisin myös 1 prioriteettina rautatiesiltaan, sen silta on heikompi ja logistiikalle se silta on mielestäni tärkeämpi.


Koko paska on rakennettu hiekalle. Siinä on paksun hiekan alla kallioperässä suuria ja jyrkkiä korkeuseroja, jotka tekevät koko alueesta epävakaan. Ideoikaa sellainen isku, jossa vihu itse toimittaa pääosan tarvittavasta materiaalista sillan tuhoamiseen. Sen voi toteuttaa useammallakin tavalla.
Rautatie-ammuskuljetuksen tähtäys ohjuksella? Itse mietin venäläisen lannoite-/polttoainelaivan räjäyttämistä tuossa alla, niiden terminaaleja ei taida harmiksi vaan olla Azovanmeren alueella.
Edit* aika taituri saisi varmaan olla jos pidemmältä kantamalta yrittäisi laukoa ohjuksia kun nuo junat ovat sillalla vain tietyn aikaikkunan, mutta jos pääsisi rahtilaivan kyydissä lähelle ja pamauttaisi javelinin siltä esm kuljetukseen niin se voisi ehkä toimia :unsure:
 
Viimeksi muokattu:
Koko paska on rakennettu hiekalle. Siinä on paksun hiekan alla kallioperässä suuria ja jyrkkiä korkeuseroja, jotka tekevät koko alueesta epävakaan. Ideoikaa sellainen isku, jossa vihu itse toimittaa pääosan tarvittavasta materiaalista sillan tuhoamiseen. Sen voi toteuttaa useammallakin tavalla.

Tuota kautta kulkee yksi huoltoreitti Krimin pohjoispuolella toimiville Venäjän joukoille, joten räjähdekuormia kulkee tuota pitkin. Oletan että valtaosa kulkee junalla, koska tuo silta on rakennettu kumipyörille ja raideliikenteelle (ovat vierekkäin, kun katsoo kuvia).

Jos saat räjähdekuormaa kuljettavan junan pysäytettyä ja räjäytettyä, siinä voisi olla hyvä alku...
 
Tuo lähes 200m välin ylittävä pääjänne tai sen kaari olisi mun silmään helvetin houkutteleva kohde, mutta vaatisi täsmäaseita ja jonkun helvetin ovelan operaation tai helvetin uhkarohkean ja ovelan operaation.
Nuo kaaren palkit ovat luokkaa 2x2 metriä, MTO:lla kun pääsisi muutaman kerran nasauttamaan :unsure:
Kannatusvaijeritkin näyttävät houkuttelevan haavoittuvalta kohteelta. Niitä vaan pitää katkaista riittävän monta peräjälkeen. Mikähän olisi semmoinen sopiva leikkuri...
 
Kannatusvaijeritkin näyttävät houkuttelevan haavoittuvalta kohteelta. Niitä vaan pitää katkaista riittävän monta peräjälkeen. Mikähän olisi semmoinen sopiva leikkuri...
Termiitti? Pitäisi vaan päästä käsittelemään ja sytyttämään joka vaijeri.

Edit: Eli samalla vaivalla sitten sitä jenkkien toimittamaa C4:sta jokaiseen vaijerilukkoon = jää kyllä vartioituna tekemättä.
 
Mitenkäs satamien saarto toteutetaan, kun Ukrainalla on kyky iskeä Mustalla Merellä ja mahdollisesti Sevastopoliin asti?

Ukrainan kauppamerenkulun häiritseminen ja uhkaaminen ei suuria resursseja edellytä. Semminkin kun nykykehityksellä ainoa satamakaupunki olisi Odessa. Sevastopolista pystyy uhkaamaan sinne liikennöiviä kauppalaivoja MTO:llakin. Tuskin mikään laivanvarustaja olisi halukas liikennöimään. Toki, jos NATO puuttuu peliin ja turvaa Ukrainan kauppamerenkulun. Muuten näyttää huonolta.
 
Ukrainan kauppamerenkulun häiritseminen ja uhkaaminen ei suuria resursseja edellytä. Semminkin kun nykykehityksellä ainoa satamakaupunki olisi Odessa. Sevastopolista pystyy uhkaamaan sinne liikennöiviä kauppalaivoja MTO:llakin. Tuskin mikään laivanvarustaja olisi halukas liikennöimään. Toki, jos NATO puuttuu peliin ja turvaa Ukrainan kauppamerenkulun. Muuten näyttää huonolta.
MTO ulottuu myös Sevastopoliin päin.
 
Itse keskittyisin myös Rautatie-ammuskuljetuksen tähtäys ohjuksella? Itse mietin venäläisen lannoite-/polttoainelaivan räjäyttämistä tuossa alla, niiden terminaaleja ei taida harmiksi vaan olla Azovanmeren alueella.
Edit* aika taituri saisi varmaan olla jos pidemmältä kantamalta yrittäisi laukoa ohjuksia kun nuo junat ovat sillalla vain tietyn aikaikkunan, mutta jos pääsisi rahtilaivan kyydissä lähelle ja pamauttaisi javelinin siltä esm kuljetukseen niin se voisi ehkä toimia :unsure:
Eikös tuohon ajoitusongelmaan ole jo ratkaisu, eli vaaniva drooni. Switchblade 600:ssa on Javelinin tst- kärki eli se kävisi tuohon hommaan, mutta silti pitäisi jotenkin päästä muutaman kymmenen kilometrin etäisyydelle laittamaan pari noita ilmaan.

Edit: lainauksen typistys meni näköjään vituralleen enkä saanut sitä enää muokattua, mutta lainauksen käsittämätön ensimmäinen virke ei siis ole Suluttajan, vaan minun aikaansaannokseni.
 
Viimeksi muokattu:
Noin tuhat on muistaakseni hyvä arvio. Anatoly Serdyukovin johdolla oli tarkoitus modernisoida Venäjän armeija, sen suunnitelman perusteella kenraalikunnan piti muuttua näin:

1.9.2008 - 1 107 kpl
1.12.2009 - 780 kpl
1.1.2012 - 866 kpl

Ymmärtääkseni tuo leikkaus toteutui, ainakin osaltaan, tosin uudistus oli äärimmäisen epäsuosittu enkä ole varma mikä määrä kenraalinvirkoja jätettiin eläköitymisen jälkeen täyttämättä VAI toimittiinko niin että siirreltiin ukkoja eri organisaatioiden alle ("armeijasta" jonnekin "mobilisaatioreservin johtoon"). Niin tai näin, on kenraaleita lähelle tuhat joten ei ihan heti lopu.
Onhan noita helvetin paljon reservissään, mutta sitten jos miettii että tähän reissuun lähti alkujaan joku 20 kenua ja 10 on jo kaatunut, niin mennään kyllä kovissa lukemissa. Tosin mitään faktoja heidän tarkoista määristään minulla ei tietysti ole, mutta ylipäänsä 10 kenraalin kaatuminen alle 2 kuukaudessa on ihan törkymäärä. Liekö toisessa maailmansodassakaan menty tuohon tahtiin missään.
 
Eikös tuohon ajoitusongelmaan ole jo ratkaisu, eli vaaniva drooni. Switchblade 600:ssa on Javelinin tst- kärki eli se kävisi tuohon hommaan, mutta silti pitäisi jotenkin päästä muutaman kymmenen kilometrin etäisyydelle laittamaan pari noita ilmaan.

Yksi hahmotelma: Junan räjähdevaunut panostetaan yön pimeinä hetkinä jossain Venäjänmaan ratapihalla. Sytyttimet on radio-ohjattuja. Veturista panostetaan erikseen akselistosta sopiva paikka, joka hajotessaan suistaa veturin raiteilta. Kun veturi on sopivassa kohdassa posautetaan se ja loput junanvaunut ovat siististi epäsiistissä kasassa pitkin poikin siltaa. Jos on polttoainevaunuja ollut mukana niin ne on myös panostettu. Räjäytetään sytyttimet radio-ohjauksella.
 
Back
Top