Toisaalta on myös huvittavaa miten vaunujen katon EFP suojauksesta on puhuttu vähintään 90-luvulta lähtien, jos ei jo kauemmin. Nämä erilaiset sirotteet kuten CBU-97 on ollut tapetilla jo kauan, alunperin niiden piti ehtiä mukaan kylmän sodan kahinoihin, osana Air-Land Battle konseptia mutta olivat ehkä hieman liian monimutkaisia 80-luvun tekniikalle. Joka tapauksessa 155mm BONUS, SMART yms. ei ole uusia, kuten ei ole Javelin, NLAW yms.
Muistan myös nähneeni 90-luvulla erilaisia konsepteja katon panssarin vahvistamiseksi länsivaunuissa, tarkoitus oli juurikin suojata EFP-porkkanoita vastaan. Ymmärtääkseni ruotsalaisten Leopardeissa on parannettu katon suojaus, en muista mikä tekniikka heillä on - oliko vain paksumpi panssari, monikerrospanssari, keraamia tai jotain muuta.
Tässä yksi konsepti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Modular_Armor_Protection#AMAP-R
Havainnekuva AMAP-R asennettuna PzH 2000 katolle:
Katso liite: 61204
Lyhyt kuvaus toimintaperiaatteesta:
Katso liite: 61205
Jos Irakin ja Afganistanin sotien myötä alkoi yleistymään kevyiden ajoneuvojen lisäpanssarointi, V-pohjat miinasuojan takia ja erilaiset anti-RPG verkot niin en ihmettelisi vaikka tämän sodan jälkeen alettaisiin näkemään tämänlaisia ratkaisuita lisää. Selvästi katon suojaamiselle on tarve myös länsivaunuissa.
Vanja on kovasti nähnyt vaivaa vanhojen vaunujen päivittämisen kanssa mutta katon suojaamista eivät ole edes harkinneet (jos ei lasketa Kontakt-1 ERA tiiliä, enkä laskekaan, ne eivät tee juuri mitään EFP-porkkanalle). Tämä ei tietysti ole 100% suoja EFP:tä vastaan, on hieman samanlainen osaltaan todennäköisyyteen perustuva suoja kuin mitä anti-RPG verkot mutta toisaalta mikä tahansa mikä syö osan pois läpäisystä on auttamatta parempi kuin ei mitään. Sama homma anti-RPG verkkojen kanssa: eivät toimi moderneita kranaatteja vastaan, mutta pelkästään se että ne saadaan laukeamaan muutama kymmenen senttiä ajoneuvon ulkopuolella syö osan läpäisystä ja samalla vaikutuskyvystä. Ukraina oppi tämän kantapään kautta 2014-2015 ja siksi valtaosassa heidän kevyistä ajoneuvoista näkee hyvällä harkinnalla tehdyt vahvat anti-RPG sermit.
Vanja luuli tietävänsä paremmin ja lähti sotaan ajoneuvojen pinnat paljaana. Nyt sitten joutuneet pulttamaan kaikenlaisia hätäratkaisuja ja lisäpanssarointeja kun totuus löi vasten näköä. He eivät oppineet sitä mitä Ukraina oppi 8 vuotta sitten.
MUOKKAUS: en nyt muista oliko Javelin ja NLAW perinteinen kumulatiivinen vai EFP. Ymmärtääkseni tämä suojaa molemmilta, tosin suojan määrä varmasti riippuu kumpi osuu ja mihin kohtaan.
Ei taida suojata kummaltakaan isokaliiperiselta uhalta (Shaped Charge/ontelopanos; Javelin/NLAW,..., eikä EFP/räjäyttämällä muotoutuva projektiili Bonus/Smart, TOW 2B,...), kun lisäsuoja on tarkoitettu kuorma-ammuksen tai raketinheittimen kylvämiä pienikaliiperisia tytärammuksia (bomblets kuvan mukaisesti) vastaan. Niissä on pieni ontelopanos (kuvassa 40 mm kal), läpäisy 100 ... 200 mm, joka riippuu tytärammuksen kaliiperista ~(25...40) mm ja lyhyestä etäisyydestä (räjäytysvälistä, Stand Off, S.O) < 1...2*kal, joka siihen on voitu rakentaa ja tietysti sytyttimen toiminnasta ja toimintavarmuudesta.
Kauniista piirroksesta puuttuu se panssaroinnin kannalta ikävin tapaus eli jos tikku osuus tuohon panoksen kartion etunurkaan, jolloin S. O on pisin ja kuparisuihku muodostuu hyvin ja läpäisee paljon panssaria. Voi olla, että optimoimalla panssarin tappien pituutta, voisi S.O etäisyyttä kasvattaa läpäisyn häiritsemiseksi, mutta sen pitäisi olla luokkaa >10*kal eli > 400 mm, (aika pitkät tikut). Ei ole ainakaan kuvassa eikä vaunuissa.
Nuo suojat eivät toimi PST-ohjuksien taistelukärkiä vastaan (Ontelo, Shaped Charge tai räjäyttämällä muotoutuva projektiili EFP), koska niiden panosten kaliiperi on > 80 mm, NLAW 102 mm, Javelin pääpanos olikohan 127 mm?, jotain semmoista, jolloin olisi 10 * kal > 1 000...1300 mm =1...1,3 m, mutta läpäisyä löytyy edelleen ehkä 70 % maksimista, joten katto puhkeaa reilusti.
RPG-verkojen/tankojen toiminta ja toimivuus on aikanaan ollut toisella periaatteella eli se/ne särkee joko sytyttimen tai panoksen siten, että panos ei syty tai ei toimi oikein. Ymmärtääkseni verkot toimivat erittäin varmasti RPG 7 vastaan. Myöhemmin sytytintekniikka lienee kehittynyt Venäjälläkin (esim. lähtee pelkästä tärähdyksestä), joten sytyttimen murskaaminen ei enää ole toimiva uudempia RPG-taistelukärkiä vastaan, ehkä? RPG 7 asetta ja sen kranaatteja on kuitenkin sekä alkuperäisenä että lisenssivalmistuksena maailmalla niin paljon, että etenkin Lähi-Idässä se on edelleen uhka, jota vastaan kannattaa verkoilla/tangoilla/ritilöillä suojautua.
Keraami ei toimi panssarina onteloa vastaan, ellei sitä ei ole pakattu ja puristettu jonkinmoiseen laatikkoon (confined column). Idea on, että keraamissa etenevä jännitysaalto (shokkiaalto) heijastuu laatikon reunalta (seinämistä) takaisin ja työntää ontelosuihkun reikään materiaalia eli sulkee ainakin osittain jo syntyneen reiän ja siten häiritsee suihkun jälkipäätä. Idea on fysikaalisesti toisenlainen mekanismi ontelopanoksen ja nuoliammuksen keraamipanssaroinnissa kuin luoti- ja sirpalesuojien (esim. henkilösuojat) keraamilapuissa. Jälkimmäisessä se on oikeastaan pelkkä kovuus ja sen aiheuttama ammuksen muotoutuminen ja liike-energian jakautuminen (=energia, jolla panssaria särjetään) laajemmalle alueelle.
Ruotsalaiset lisäsivät tytärammussuojan (bomblet) omaan Leo2 projektiinsa ja saksalaiset sitten ottivat sen käyttöönsä A6 mallissa arvelen. (A5-mallissa ei tainnut vielä olla kattopanssarin lisäystä tornin kiilalaatikoiden lisänä, voin olla väärässä). Minulla on semmoinen käsitys, että ruotsalaisen (ja A6) mallin miehistöluukut ovat niin painavat, etteivät aukea saranalla vaan ne työnnetään horisontaalisesti sivuun, paino > 200 kg (pelkkä luukku, ehkä jopa 280 kg!). Lieneekö lopullinen ratkaisu ja onko meidän A6:ssa "raskaat luukut" tornissa, niin panssariexpertit tietävät ja kertovat tai jättävät kertomatta. Tuo tieto oli silloin, kun Ruotsin vaunut olivat vielä pajalla. Suojaus antaa kuitenkin suojan vain tytärammuksia vastaan, jotka olivat 80-luvun lopun ja 90-luvun hottia tykistön ja heittimien a-tarvikkeina. 2000-luvulla menivät sitten kiellettyjen listalle useissa maissa ja esim. USA ei myy a-tarvikkeita, joissa on bombletteja. Siitähän oli jo jossakin toisessa viestissä aiemmin keskustelua.
(Editit: Kirjoitus- ja ajatusvirheitä korjattu (ja uusia lisätty
Edit: luukun
vertikaalisesti pitää olla horisontaalisesti
Edit: Ei ruotsalaisten Leo2:ssa ainakaan ulospäin näkynyt piikkiviidakkoa katolla, joten joku muu ratkaisu heillä lienee ollut tuolloin
Edit: energian jakautuminen keraamipanssarissa -idea selitys lisätty selventämään tai sekoittamaan lukijasta riippuen)