Ukrainan konflikti/sota

Löysin mielenkiintoisen kartan johon yritetty merkitä joen ylityspaikat ja päivämäärät:

https://twitter.com/x/status/1525296845357842432

Tuo on pari päivää vanha, mutta paras mikä on tullut vastaan. Taistelualue on siis ihan Lysitsanskin kaupungin vieressä, Google Maps antaa etäisyydeksi Bilohorivkaan maanteitä pitkin 18 km. Tuo nimeämätön kaupunki Donest-joen toisella puolella on Severodonetsk. Näin läheltä kun katsoo karttaa niin etäisyydet hämärtyy. Arvioin Google Mapsin perusteella että Serebryankasta on matkaa Shypylivkaan ehkä 13-14 km jokirantaa pitkin. Tämä siis kaukaisimpien ylityspaikkojen etäisyys toisiinsa. Vaikuttaisi että on ollut hyvin tiivis taistelukenttä etäisyyksien osalta, liekö joki sen mallinen mikä on pakottanut käyttämään vain tiettyjä ylityspaikkoja? Yleensä näin on, sama maihinnousujen kanssa rannikolla: on hyvin harvoja paikkoja mistä mekanisoitu pumppu pääsee yli edes ponttoonisiltojen kanssa.

Vanja siis selvästi yritti isolla voimalla joen yli jotta saisi ohitettua ja saarrettua nämä kaupungit. Päivämäärien perusteella taisivat onnistua aavistuksen yllättämään ukrainalaiset 2.5. koska joen ylitys onnistui, mutta sitä seurasi taistelut 2-3.päivä ja lopulta heidät työnnettiin takaisin joen yli 4. päivä. Yrittivät uutta joen ylitystä kauempaa 5.5. mutta vastarinta oli liian kovaa. Sitten seuraa tämä suurin hullutus: kahden epäonnistumisen jälkeen yrittävät joen ylitystä kahden aikaisemman ylityspaikan välistä 7-8.5. ja ylittävät joen mutta ponttoonisilta tuhoutuu. Oletan että eteneminen ollut hidasta ylityksestä huolimatta ja 9-10.5. rakentavat uuden ponttoonisillan samaan paikkaan, lisää ajoneuvoja ylittää joen ja ne tuhotaan tykistöllä (sekä muilla keinoilla).

MUOKKAUS: olin liian hätäinen, tuosta kartasta puuttuu tärkeitä päiviä 10.5. jälkeen. Katso alempi viesti, missä on tarkempi selitys mutta taistelut jatkuivat 13.5. asti ja aikavälillä 10.5. - 13.5. Ukraina murskasi joen ylittäneet sekä niiden apuun yrittäneet (ponttoonisiltojen avulla) joukot. Taistelun voidaan katsoa päättyneen 13.5. tai ainakin se merkitsi joen ylitysten päättymistä.

Tuon perusteella ne suurimmat tappiot lienee 8.5. - 10.5. aikana käytyjen taistelujen seurausta. HUOMAA: nämä temput tehtiin ennen heidän voitonpäivää 9.5. Liittyykö ne siihen? Ei välttämättä, normaalisti poliittiset merkkipäivät eivät ohjaa asevoimien toimintaa mutta Venäjä kyseessä niin ei voi olla varma. Neljä joen ylitystä kolmesta eri paikasta yhdeksän päivän aikana, hieman vaikuttaisi kiireiseltä - ehkä jopa epätoivoiselta? Ehkä heillä oli kiire? Ehkä ylempi johto laittoi painetta Voitonpäivän takia? Kuka tietää.

Kartoista oli aikaisemmin puhe, että yhden twitter-tilin rakentama kartta johon on merkitty vesistöt, tärkeimmät tiet sekä rautatiet:

https://twitter.com/x/status/1525452957965201409

Olen melko varma että tämä on ollut täällä aikaisemmin mutta sopii niin hyvin tuon joen ylitystä käsittelevän kartan kanssa, tietoja tiettyjen päivien operaatioista:

https://twitter.com/x/status/1525385986254970881
 
Viimeksi muokattu:
Antares kirjoitti:
Löysin mielenkiintoisen kartan johon yritetty merkitä joen ylityspaikat ja päivämäärät:

https://twitter.com/x/status/1525296845357842432

Tuo on pari päivää vanha, mutta paras mikä on tullut vastaan. Tämä on siis ihan Lysitsanskin kaupungin vieressä, Google Maps antaa etäisyydeksi Bilohorivkaan maanteitä pitkin 18 km. Tuo nimeämätön kaupunki Donest-joen toisella puolella on Severodonetsk. Näin läheltä kun katsoo karttaa niin etäisyydet hämärtyy. Arvioin Google Mapsin perusteella että Serebryankasta on matkaa Shypylivkaan ehkä 13-14 km jokirantaa pitkin. Tämä siis kaukaisimpien ylityspaikkojen etäisyys toisiinsa.

Vanja siis selvästi yritti isolla voimalla joen yli jotta saisi ohitettua ja saarrettua nämä kaupungit. Päivämäärien perusteella taisivat onnistua aavistuksen yllättämään ukrainalaiset 2.5. koska joen ylitys onnistui, mutta sitä seurasi taistelut 2-3.päivä ja lopulta heidät työnnettiin takaisin joen yli 4. päivä. Yrittivät uutta joen ylitystä kauempaa 5.5. mutta vastarinta oli liian kovaa. Sitten seuraa tämä suurin hullutus: kahden epäonnistumisen jälkeen yrittävät joen ylitystä kahden aikaisemman ylityspaikan välistä 7-8.5. ja ylittävät joen mutta ponttoonisilta tuhoutuu. Oletan että eteneminen ollut hidasta ylityksestä huolimatta ja 9-10.5. rakentavat uuden ponttoonisillan samaan paikkaan, lisää ajoneuvoja ylittää joen ja ne tuhotaan tykistöllä (sekä muilla keinoilla).

Tuon perusteella ne suurimmat tappiot lienee 8.5. - 10.5. aikana käytyjen taistelujen seurausta. HUOMAA: nämä temput tehtiin ennen heidän voitonpäivää 9.5. Liittyykö ne siihen? Ei välttämättä, normaalisti poliittiset merkkipäivät eivät ohjaa asevoimien toimintaa mutta Venäjä kyseessä niin ei voi olla varma. Neljä joen ylitystä kolmesta eri paikasta yhdeksän päivän aikana, hieman vaikuttaisi kiireiseltä - ehkä jopa epätoivoiselta? Ehkä heillä oli kiire? Ehkä ylempi johto laittoi painetta Voitonpäivän takia? Kuka tietää.

Kartoista oli aikaisemmin puhe, että yhden twitter-tilin rakentama kartta johon on merkitty vesistöt, tärkeimmät tiet sekä rautatiet:

https://twitter.com/x/status/1525452957965201409

Olen melko varma että tämä on ollut täällä aikaisemmin mutta sopii niin hyvin tuon joen ylitystä käsittelevän kartan kanssa, tietoja tiettyjen päivien operaatioista:

https://twitter.com/x/status/1525385986254970881
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa ilmakuvaa laajemmin "Kahden hyökkäyksen pullistumasta":

FSpaTpRXEAc8lOx


FSpaxiyXoAcDP_n

Nämä kuvat mitä ilmeisemmin otettu ennen toista hyökkäystä, ja joen yli ilman siltaa vetäytyneet ja mutaan juuttuneet tankit / tahallaan jokeen upotetut tankit eivät vielä tuossa kuvassa näy.


..ja paikka Google Mapsissa:

www.google.fi

Google Maps

Etsi paikallisia yrityksiä, katsele karttoja ja hae reittiohjeita Google Mapsista.
www.google.fi www.google.fi

Omasta mielestä joenylityshyökkäykselle kertakaikkisen karmea paikka, noin niin kuin hyökkääjän kannalta: ei mitään mahdollisuutta levittää hyökkäystä mihinkään suuntaan jalkaväellä, saati joustaa mihinkään suuntaan - suoraan metsään rajoittuvalle aukealle joen saartaessa joka puolelta, paitsi siellä missä on vihollinen.

Venäjä aliarvioi jatkuvasti UA:n taistelukyvyn. Tai arvioiko tässä hyökkäyksessä edes yhtään mitään?
 
Viimeksi muokattu:
PSB 5500 kirjoitti:
Taas ot mutta eiköhän noitakin ollut Suomessa varastossa aika pitkälle nykyaikaan? Jopa Helsingin poliisillakin kuulemma ollut.. Mutta eiköhän tuo ole ihan tappopeli nykyäänkin, 700 laukausta/ min kaliberissa 7.62x 54R on ihan kovaa valuuttaa elävään voimaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Noita oli komppaniankin asevarastossa muutama. Varuskunnasta tuli pikaisesti linnoitettu tukikohta kun kaikki vietiin asemiinsa...
 
Heinrich kirjoitti:
Tuossa ilmakuvaa laajemmin "Kahden hyökkäyksen pullistumasta":

FSpaTpRXEAc8lOx


FSpaxiyXoAcDP_n


..ja paikka Google Mapsissa:

www.google.fi

Google Maps

Etsi paikallisia yrityksiä, katsele karttoja ja hae reittiohjeita Google Mapsista.
www.google.fi www.google.fi

Omasta mielestä joenylityshyökkäykselle kertakaikkisen karmea paikka, noin niin kuin hyökkääjän kannalta: ei mitään mahdollisuutta levittää hyökkäystä mihinkään suuntaan jalkaväellä, saati joustaa mihinkään suuntaan - suoraan metsään rajoittuvalle aukealle joen saartaessa joka puolelta, paitsi siellä missä on vihollinen.

Venäjä aliarvioi jatkuvasti UA:n taistelukyvyn. Tai arvioiko tässä hyökkäyksessä edes yhtään mitään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Olin menossa korjaamaan omaa alkuperäistä viestiä, mutta ehdit lainaamaan joten olkoon. Kirjoitan tähän mitä meinasin kirjoittaa siihen. Itseasiassa tilanne on vielä karumpi kun lukee tuon "Volya"-viestiketjun. Operaatiot eivät nimittäin päättyneet 10.5. kuten voisi kuvitella tuon karttakuvan perusteella. Lainaan Volyan viesteistä: LÄHDE

Prior to this, on May 10, the RF Armed Forces set up a pontoon crossing and began to transfer equipment and infantry to the southern coast. A breakthrough would lead to the encirclement of Ukrainian troops in Lysichansk. 20 tanks and a little more than an infantry battalion with infantry fighting vehicles and armored personnel carriers managed to cross the river. At that moment, Ukrainian artillery began a powerful shelling. The crossing was destroyed along with the equipment that was on it at the time of the shelling. The troops on the bridgehead tried to move deep into the positions of the Armed Forces of Ukraine, but were thrown back to the river.

From May 10 to May 12, units of the 74th brigade tried three times to build new crossings at the same place, but all attempts ended in failure. Artillery of the Armed Forces of Ukraine destroyed in three days all the pontoons that the brigade and the sapper units attached to it, and up to 50 pieces of equipment. Attempts to provide reinforcements or an escape route for crossing troops were thwarted. The battalion, entrenched in the bridgehead, was under massive shelling for three days. When it became clear that it would not be possible to retreat with equipment, the remaining officers gave the order to swim across to the north coast. Miraculously surviving four tanks and several infantry fighting vehicles were abandoned, as well as all the wounded who could not move independently.

According to a Russian staff officer, the exact losses are still unknown, but the 74th, according to his estimates, lost up to 400 people killed and missing and up to 800 wounded (on both banks of the Seversky Donets). The army operational report says that all engineering equipment was destroyed, a pontoon laying machine was sunk, losses amounted to 80 people killed and up to 200 wounded. It should be borne in mind that the data from the reports are usually underestimated, and not for propaganda reasons, but because of the lack of complete information. According to an officer of the Armed Forces of Ukraine located in the area, the total losses of Russian troops amounted to more than 50 units of engineering and armored vehicles on the northern bank of the river and more than 20 armored vehicles on the southern bank. Losses in manpower amounted, according to him, to 700 killed and about 1200 wounded. On the southern bank of the Ukrainian Armed Forces captured all the wounded left, according to the information we have from the Ukrainian military - 231 soldiers and officers.

The failure of the breakthrough to the southern bank of the Seversky Donets complicates the task of assaulting Lisichansk and gives the Armed Forces the opportunity to delay the start of the assault for another one or two weeks. At the same time, Russian troops in the morning and afternoon of May 13 began to blow up bridges across the Seversky Donets in the controlled territories towards Kharkov. The purpose of these explosions is to protect themselves from the counteroffensive of the Armed Forces of Ukraine from Kharkov and build a defensive line on the river bank. The defeat at Belogorovka was the most severe in April and May on land. The 74th brigade is actually deprived of combat capability, and the engineering troops will not be able to provide pontoon crossings in the next week until new equipment is brought up.

Pahoittelut pitkästä lainauksesta, saman olisi voinut lukea tuolta twitterin puolelta mutten halunnut jättää mitään pois. Tuosta nähdään että joen ylitykset alkoivat ensimmäisen kerran 2.5. ja viimeinen taistelu käytiin 13.5. mikä päättyi viimeisten hengissäolevien vetäytymiseen uimalla (ne ketkä kykenivät). Totaalinen katastrofi varsinkin ponttoonikaluston osalta, tappiot muutenkin hurjat. Edelleen, tämä on kokonaisuudessaan 13-14 km pätkä jokea ja ovat yrittäneet nähdäkseni kolmesta paikasta yli, tosin yhdestä paikasta laskujeni mukaan viisi kertaa!

HUOM: vesistö toimii esteenä molempiin suuntiin, tästä syystä Ukrainan menestys ja joen ylitys pohjoisempana Kharkovin vieressä Chuguivissa on varmasti painonsa arvoinen kullassa. Jos vanja olisi saanut sen torjuttua ja räjäytettyä sillan (räjäyttivät yhteensä neljä siltaa Chuguivin pohjoispuolelta), Ukrainalla olisi hankala ja vaarallinen työ Donets-joen ylityksen kanssa. Toki heidän tykistö yltää kauemmas, voisivat siis pikkuhiljaa rauhassa painaa vihollisen kauemmas ja hämäysten avulla toteuttaa ylityksen valitsemassaan kohdassa. Vaarallista touhua silti, kuten Venäjän yrityksistä nähdään. Jos luulee että tuo olisi ollut helpompi temppu esim. meille niin on erehtynyt (tarkoitan vastustettua vesistön ylitystä, tosin olen varma ettei me oltaisi yritetty tuollaisessa tilanteessa).
 
Viimeksi muokattu:
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Maximia pidettiin pitkään eniten tappoja kontolleen keränneenä jalkaväkiaseena, nyttemmin AK-47 lienee vienyt sen kunnian. Maxim on myös kestävä. Britit saivat 60-luvulla jostain syystä älynväläyksen kokeilla, miten käyttöikänsä pään kokenut Vickers eli oma Maxim-kopioyksilönsä kestää käyttöä. Ampuivat 5000000 kutia viikon aikana ja sitten ase tutkittiin. Oli välykset täysin ohjearvojen mukaisissa lukemissa vieläkin. Kertovat, että Suomessa vanhentuneeksi menevää ampumatarviketta oli kertaalleen hävitetty järjestämällä kantahenkilökunnalle työhyvinvointitapahtuma, jossa saivat laskettaa Maximeilla sydämensä kyllyydestä. Varusmiehet täyttivät sitten vöitä, tietenkin. Jaa mutta meneepäs ohi aiheen.

Sääli, että on niin epäkäytännöllisen raskas ase nykysotaan kuitenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen ampunut 90-luvulla 5 vyötä, 2500 laukausta Maximilla, kun erään rannikkolinnakkeen poistoon menossa olleita varastoja poistettiin maihinnousun torjuntaharjoituksen muodossa. Viidellä aseella ammuttiin yhteensä noin 40 000 laukausta päivän aikana. Kyllä ne kaikki skodet oli vöissä jo valmiiksi. Oli hienon näköistä, kun valojuovat viisti aaltojen yli.
 
Viimeksi muokattu:
Libertas Veritas kirjoitti:
Ukraina käytti myös menestyksekkäästi ainakin sodan alkupuolella tuikitavalisia GRADeja tähän hommaan. Se täysin tuhottu ryssän patteristo D-30:iä, josta oli videota olisiko ollut parin viikon kohdalla sodan alkamisesta, oli tuhottu GRADeilla. Kantama ei päätä huimaa, mutta rohkeasti lähelle ja hehtaari pari sileäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen itse ollut johtamassa bm21 tulta Rovajärvellä noin 40 km ampumaetäisyydellä (lähes maksimi Suomen harjoitusalueilla). Eli kantama on hyvä. Tarkkuus tuolta etäisyydeltä ei. Mutta tuo HIMARS varmasti täsmäraketteineen on hyvä värkki vastatykistöhommiin ja komentokeskusten lamauttamiseen.
 
Jli kirjoitti:
Olen itse ollut johtamassa bm21 tulta Rovajärvellä noin 40 km ampumaetäisyydellä (lähes maksimi Suomen harjoitusalueilla). Eli kantama on hyvä. Tarkkuus tuolta etäisyydeltä ei. Mutta tuo HIMARS varmasti täsmäraketteineen on hyvä värkki vastatykistöhommiin ja komentokeskusten lamauttamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö kantama perusampumatarvikkeella ole jotain 20 kilometrin luokkaa?
 
TomiDude kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta jos on yksi neljännes Suomen väkiluvusta, niin pitäisi olla myös esim. yksi neljännes Suomen ilmavoimien vahvuudesta. Omalla rahalla maksettuna. Muuten tulee helposti vaikutelma, että tämä on toisten selkien takaa huutelua. Muuten olen sitä mieltä, että Suomi Natoon ja Venäjä ulos koko Ukrainasta!
Klikkaa laajentaaksesi...
Viro on rakentanut puolustuksensa Naton puolustussuunnitelman pohjalta. Nato pystyy tarjoamaan Virolle helposti, halvasti ja nopeasti sen tarvitseman hävittäjäsuojan. Helposti, koska hävittäjillä operoinnissa sodan aikana tulee suhteellisen vähän miestappioita. Halvasti, koska ison ilmavoiman kustannus muutamalle lisähävittäjälle on selvästi pienempi kuin kustannus rakentaa ja ylläpitää koko hävittäjärjestelmä uuteen maahan. Nopeasti, koska hävittäjävoimaa voidaan liikutella tunneissa eri puolelle Eurooppaa. Naton kokonaispuolustuskyvyn kannalta on positiivista, että Viro ei ole vähiä rahojaan laittanut hävittäjiin, muualla niille on saatu enemmän vastinetta.

Ukraina taas ei ole Natossa ja siellä ei myöskään Natokoneet nyt lennä. Liitoutumattomien maiden, kuten Suomi tähän asti, on ollut pakko panostaa ilmavoimiin jopa suhteettoman paljon. Ukraina maksaa tällä hetkellä kovaa hintaa, koska näin toiminut. 2014 käynnistetty hävittäjähankinta olisi ehtinyt operatiiviseen käyttöön tähän sotaan. Toki jostain olisi tarvittu ylimääräinen 10-20Mrd $.
 
Viimeksi muokattu:
Jli kirjoitti:
Olen itse ollut johtamassa bm21 tulta Rovajärvellä noin 40 km ampumaetäisyydellä (lähes maksimi Suomen harjoitusalueilla). Eli kantama on hyvä. Tarkkuus tuolta etäisyydeltä ei. Mutta tuo HIMARS varmasti täsmäraketteineen on hyvä värkki vastatykistöhommiin ja komentokeskusten lamauttamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo totta, en muistanut miten suuresti se riippuu tarvikkeesta. Onhan tuohon tosiaan kauaskin kantavaa rakettia, vaikka tarkkuus sitten tietenkin hiipuu rajusti. HIMARS varmasti toimii hyvin tuossa hommassa, ja epäilemättä käytetäänkin siihen.
 
Lukiessani tätä alkoi alitajuntani soittamaan itsepintaisesti Jore Marjarannan "Haaveet kaatuu"-biisiä. En edes ole tämän musiikkityylin ystäviä joten oli ihan pakko lukaista tämän biisin sanat ja kuinka ollakaan biisin sanat osuvat kohdilleen aika hienosti tuohon Venäjän touhuun.

Kannattaa lukea ainakin ensimmäisen säkeistön sanat, joista allekirjoittaneelle tuli mieleen ensimmäisten sotaviikkojen venäläiset varusmiehet jotka eivät edes tienneet missä olivat ja toisaalta haaveet kaatuu tuo vahvasti mieleen sen kuinka Putinin megalomaaniset haaveet kaatuvat kuin dominopalikat.

En voinut mä aavistaa
kun kotipiha jäi mun taa
mihin tiemme vei
sitä tiennyt ei
meistä ainutkaan
ettei pysty palaamaan

Haaveet kaatuu
niitä nousemaan en saa
haaveet kaatuu
tahdoin paljon kauniimpaa
haaveet kaatuu
varjot saapuu

Mitä siitä itselleni sain
kun hyvää tahdoin tehdä vain
en tarinaani uudestaan
voi kirjoittaa
vaikka tahtoisinkin
mitään takaisin en saa

Haaveet kaatuu... x2

Haaveet kaatuu
kuka nousemaan ne saa
varjot saapuu
ne yöhön kuljettaa
haaveet kaatuu
haaveet kaatuu
haaveet kaatuu"

https://twitter.com/x/status/1525624712105172993
 

Poliitikoilla takki kääntyy helposti, paitsi Zelenskyllä. Nyt kun alkaa näyttää siltä, että Ukraina kykenee enenevässä määrin vastahyökkäyksiin myös itäukrainassa, niin he eivät todellakaan tule tekemään myönnytyksiä. Katsovat leikin pitkälle. 💪🇺🇦​

​

Zelenskyi: Ranskan Macron pyysi Ukrainaa tekemään myönnytyksiä Venäjälle, jotta Putinia ei nöyryytettäisi​

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron on pyytänyt Ukrainaa tekemään Venäjälle myönnytyksiä, jotta Venäjän presidentti Vladimir Putin ei menettäisi kasvojaan. Asiasta kertoo muun muassa Politico.

Zelenskyiltä kysyttiin italialaiskanava RAI:n keskusteluohjelmassa torstaina Macronin maanantaisista kommenteista. Macron sanoi tuolloin, että Euroopan täytyy välttää Putinin nöyryyttämistä.

– Haluamme, että Venäjän armeija poistuu maastamme – me emme ole Venäjän maaperällä, Zelenskyi sanoi.

– Emme auta Putinia säilyttämään kasvojaan maksamalla alueillamme. Se olisi epäoikeudenmukaista.

Zelenskyi lisäsi, ettei Ukraina tule koskaan tunnustamaan Krimin alueen liittämistä Venäjään. Hänen mukaansa Macron etsii ”turhaan Venäjälle pakotietä”.

Ranskan hallinto on kiistänyt Zelenskyin väitteet.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top