Ukrainan konflikti/sota

Viimeksi muokattu:
Harkovaan ilmeisesti tulee ohjuksia parhaillaan. IntelDogen mukaan Belgorodista ammuttu Iskandereita ilmeisesti Harkovaan.

Googlen käännöksellä nämä (en ole etsinyt varmistuksia):
Kherson will be taken. The head of the Kherson Regional Council Alexander Samoylenko called on local residents to leave the region. This is necessary in order to make it easier for the Armed Forces of Ukraine to work and liberate the Kherson region from the invaders.

'Approaches have changed': Ukraine intends to return Crimea by military means, - presidential envoy to Crimea
According to Tamila Tasheva, in order to return the occupied peninsula, Ukraine will use all the methods that "at the time of X" will be needed.

 
Le Figaron toimittaja 23.5. (googlen käännös):
Russia has lost 28,000 soldiers in three months of war in Ukraine, according to estimates by the DGSE, the French foreign intelligence services, confides an agent. "It's a real berezina," adds our source.

Sen Rolling Stonen artikkelin kirjoittajan twitter-ketju (postasin joku viikko sitten tänne lainauksineen):

Viikon takaa:

In recent weeks, the separatist authorities have reportedly intensified the call-up, with residents saying men with no military experience are regularly plucked from the streets and immediately sent to the front. The escalation, and rising casualty rates, have begun to spark anger even among pro-Russian communities.
Russia turns to Donbas conscripts to fill front lines
 
 
Minulla on sellainen tuntuma että nämä numerot voivat olla oikealla sektorilla, varsinkin panssarivaunujen osalta. Pitää muistaa että kaikesta möhlimisestä huolimatta Venäjän T-72B3, T-72B3 obr 2016, T-80BVM ja T-90A sekä T-90M on kaikki varustettu lämpötähystimillä. Ne ovat vaunusta riippuen hieman eri ikäisiä ja eri firmojen komponentteja mutta tuo itsessään on suuri etu.
Vaikka ryssä ryssii, niin kyllä ne valitettavasti osaa jonkin verran tuhoakin aiheuttaa vihollisen riveissä. Epäsuoraa sieltä kuitenkin löytyy niin paljon, että on ihan sama onko sitä älykuulaa vai ei, kyllä ne joskus osuu. Ryssällä määrä korvaa laadun. Jos sotaan ei olisi lähdetty niin takki auki kuin lähtivät, olisi kalustotappiotkin varmasti jääneet paljon pienemmiksi ja niittäisivät parempaa tulosta tällä hetkellä (ehkä ryssänkin mielestä se Kiovaan ryysiminen ja ryssiminen olisi voitu jättää pois näin jälkiviisaana, ja edetä vähän hitaammin). Nuo ryssän kalustotappiot kuitenkin on se valonpilkahdus tässä ryssän ryssimisessä ja sieltä alkaa validi kalusto ennemmin tai myöhemmin olemaan aivan lopussa vaunujen osalta. MRLSien myötä toivottavasti päästään paremmin myös vaikuttamaan tykistöön ja aiheuttamaan sielläkin suurempia tappiota.

Tullut tässä kevään mittaa katsottua aika paljon pätkää ryssien touhuamisesta Tsetseniassa, seäkä ekasta että tokasta rähinässä. Täytyy kyllä myöntää, että muistuttaa aika paljon tätä nykyistä menoa. Tsetseniassa ehkä jollain tapaa syystäkin aliarvioitiin vihollista, kun vastassa ei silloin nyt mitään Ukrainan tasoista varustelua ollut, mutta samanlaisia possujunia ne ryssän ajoneuvokulkueet silloinkin oli. Ukot ovat yhdessä häröpallossa todella usein ja jalkaväen tulenkäytössä tärkeintä on, että se on sinne päin missä vihollinen on, muulla ei kauheasti tunnu olevan väliä, raskaammilla tehdään sitten se todellinen vahinko suoraan ja epäsuorasti.

Jotenkin tuntuu, että tuo tulee olemaan este vielä muissakin asejärjestelmissä, mitä jenkki haluaisi toimittaa.
 
Romanialaiset spotanneet kaksi 22160:aa 120km Romanian rannikolta. Toisella kyydissä koppari ja toisella toori.
Piru kun vie aikaa selvittää noita sana viänöksiä "koppari" ja "toori". Kopparihan on pesäpallossa takakettä pelaaja, toori taas ??
 
Otan tuon Nudtegentin WP artikkelin erikseen tähän niin saa ehkä paremmin huomiota. Ainakin minä pystyin lukemaan


Pari oleellista kohtaa. 152mm kranaateista
"The United States has scoured the globe looking for shells to fit these tubes, and has prodded producers in former Warsaw Pact nations, such as Bulgaria and Romania, to restart production."

Sitten tämä kovin huolestuttava väite.
"The Ukrainian artillery barrages have been so intense that several dozen of the M777 tubes have burned out and are being repaired."

Muistakseeni näille luvattiin "putki-ikää" noin 1500 laukausta. Several dozen yksilöä = sanotaan vaikka 50. Toisaalta Ukrainan sanottu ampuvan noin 6000 laukausta päivässä koko tykistöllä.

Muuta läntistä tykistöä on toiset 100 kpl ja niistä ei varmasti ole ammukset lopussa.

Jos ajatellaan että ammuksia 152mm ja 122mm riittäisi vielä 100:n putkeen niin ehkä jonkinlainen minimiarvo olisi että 300 putkea ampuu noita 6000 laukausta päivässä, jolloin olisi noin 20 kpl / putki / päivä. Tämä taitaa olla lähellä palstalla aiemmin esitettyjä keskiarvoja joistakin sodista.

Tuolla tahdilla M777 (käytössä noin kuukauden keskimäärin) olisi ampunut luokkaa 600 laukausta. Putki-ikä ei ole voinut tulla täyteen kymmenillä yksilöillä, vielä. Mutta kenties yksittäisillä kappaleilla. Yksittäiset ylipitkät sarjat saattaa rasittaa enemmän.

Joka tapauksessa tämä näyttää että ammusten lisäksi myös putkien määrällä on huomattavaa merkitystä.
Kunkahan paljon noilla on ammuttu aikaisemmilla omistajila?
 
Vaikka ryssä ryssii, niin kyllä ne valitettavasti osaa jonkin verran tuhoakin aiheuttaa vihollisen riveissä. Epäsuoraa sieltä kuitenkin löytyy niin paljon, että on ihan sama onko sitä älykuulaa vai ei, kyllä ne joskus osuu. Ryssällä määrä korvaa laadun. Jos sotaan ei olisi lähdetty niin takki auki kuin lähtivät, olisi kalustotappiotkin varmasti jääneet paljon pienemmiksi ja niittäisivät parempaa tulosta tällä hetkellä (ehkä ryssänkin mielestä se Kiovaan ryysiminen ja ryssiminen olisi voitu jättää pois näin jälkiviisaana, ja edetä vähän hitaammin). Nuo ryssän kalustotappiot kuitenkin on se valonpilkahdus tässä ryssän ryssimisessä ja sieltä alkaa validi kalusto ennemmin tai myöhemmin olemaan aivan lopussa vaunujen osalta. MRLSien myötä toivottavasti päästään paremmin myös vaikuttamaan tykistöön ja aiheuttamaan sielläkin suurempia tappiota.

Tullut tässä kevään mittaa katsottua aika paljon pätkää ryssien touhuamisesta Tsetseniassa, seäkä ekasta että tokasta rähinässä. Täytyy kyllä myöntää, että muistuttaa aika paljon tätä nykyistä menoa. Tsetseniassa ehkä jollain tapaa syystäkin aliarvioitiin vihollista, kun vastassa ei silloin nyt mitään Ukrainan tasoista varustelua ollut, mutta samanlaisia possujunia ne ryssän ajoneuvokulkueet silloinkin oli. Ukot ovat yhdessä häröpallossa todella usein ja jalkaväen tulenkäytössä tärkeintä on, että se on sinne päin missä vihollinen on, muulla ei kauheasti tunnu olevan väliä, raskaammilla tehdään sitten se todellinen vahinko suoraan ja epäsuorasti.


Jotenkin tuntuu, että tuo tulee olemaan este vielä muissakin asejärjestelmissä, mitä jenkki haluaisi toimittaa.

Kun sota on viimeisten parin kuukauden aikana tasoittunut ja muuttunut enemmän asemasodaksi (paikallisia taktisia hyökkäyksiä ja rintamalinjan muutoksia suuntaan ja toiseen) niin olen olettanut että tappioiden suhde on tasoittunut myös. Sodan ensimmäisten viikkojen tai ensimmäisen kuukauden päätön montaa uraa pitkin hyökkääminen koko rintaman pituudelta ja väijytyksiin ajo tuotti varmasti valtavasti enemmän tappioita vanjalle. Ukrainasta on kuulunut arvioita jotka tukevat tätä näkemystä: sodan ensimmäisten viikkojen aikana vanja menetti 1 000 miestä päivässä kuolleena, kun eteneminen pysähtyi ja meno tasoittui, menettävät "enää" joitakin satoja per päivä. Toki näissä on varmasti suuria eroja päivien välillä ja erityisesti rintaman eri osilla: painopiste oli pitkään Popasnan suunnalta tulevassa hyökkäyksessä ja on ilmeisesti edelleen, joten siellä varmasti molemmat kärsivät kovia tappioita. Sama juttu Severodonetskin kanssa.

Minä oletan että tykistössä, kuten valtaosassa muitakin aselajeja Venäjä nojaa edelleen valtaosaksi Neuvostoliiton jäänteisiin. 100% varmoja numeroita on tietysti mahdoton löytää, mutta kun huomioidaan heidän talouden tila aikavälillä 1991-2008 niin uusien laukausten tuottaminen oli varmasti minimaalista. Sama nähdään muissakin aselajeissa: uusia panssarivaunuja ei valmistettu juuri ollenkaan, samoin hävittjäkoneet. Ei ollut rahaa ja Neuvostoliiton jäljiltä oli suuret varastot kaikenlaista, joten ei ollut tarvetta. Varmasti tilattu sellaisia pieniä määriä joilla tehtaat pysyvät hengissä muttei juuri enempää. Vuoden 2008 jälkeen tilanne on parantunut jonkin verran ja varsinkin 2014-2015 on olleet huippuvuodet rahankäytön osalta. Lainaan Military Balance 2021 julkaisusta:

1655534076324.png
Tuo on toki yhden tahon arvio, on varmasti muitakin. Samalla ei voi unohtaa korruptiota ja varastamisen määrää, mistä tässäkin ketjussa jutusteltu aika ajoin. Yleinen trendi lienee kuitenkin tuollainen: pohjalta on hyvä ponnistaa, nousujohteinen kehitys vuoteen 2014 asti, huippu saavutettu 2015 ja sen jälkeen melko jyrkkä lasku ja rahoituksen vakaantuminen.

En ole oikea mies arvioimaan, miten kauan kranaatit tai raketit säilyvät käyttökelpoisina. Olen lukenut niistä aikoinaan vaan paljon unohtunut. Räjähdysaineiden kemia vaikuttaa siihen, samoin varastoinnin laatu. Tämän foorumin tykistö-ketjussa on ollut aiheesta puhetta toisinaan ja muistetaan että Suomessa käytettiin toisen maailmansodan aikaisia kevyitä tykkejä ja niiden laukauksia harjoituskäytössä koko kylmän sodan ajan. Jos en muista pahasti pieleen, käyttö jatkui erityisesti 76 mm tykkien osalta ainakin 80-luvun loppuun, ellei jopa 90-luvun puolelle. Paremmin muistavat korjatkoon. 76 mm oli talvi- ja jatkosodan aikaan selvästi yleisin tykkimalli ja sille valmistettiin selvästi suurin määrä laukauksia.

Muistan lukeneeni että tykistön kranaatit voivat olla hyvinkin pitkäikäisiä, tosin räjähdeaineen laatu muuttuu varastoiän myötä (riippuu taas mikä räjähde kyseessä), mutta kartussi eli tykin latauspanos olisi varastoiältään huonommin säilyvä. Se on myös herkemmin vaurioituva. Muistan nähneeni arvioita että hyllyikä olisi 20-25 vuotta, mutta edelleen näissäkin voi olla eroja.

Se mitä tässä tapailen on tämä: jos ajatellaan että 76 mm kranaattien massamainen valmistus tapahtui pääasiassa toisen maailmansodan aikaan JA jos niitä on ammuttu leireillä vielä 80-luvun lopulla, niin tuosta saisi käyttöiäksi 40-45 vuotta. Oliko tässä vaiheessa jatkosodan kranaatit ammuttu loppuun vai tuliko 76 mm tykit turvallisen käyttöikänsä päähän? Jos kranaatteja ja tykkejä olisi ollut varastossa vielä suurempi määrä, olisiko niiden turvallista ampumista voinut jatkaa vaikkapa 2000-luvun alkuun eli 50-55 vuotta valmistuksen jälkeen? Jos tuo muistelmani kartussien lyhyemmästä varastoiästä pitäisi paikkansa, niin se voisi olla noin puolet kranaatin hyllyiästä, ehkä vähemmän.

Venäjän osalta tilanne voisi siis olla tämä: Neuvostoliitto valmisti kaikenlaista sotatarviketta massiivisesti aina hajoamiseensa asti. Rajun tuotantomäärien romahduksen voidaan katsoa tapahtuneen 1992-1993 tienoilla eikä paluuta entiseen ole tapahtunut millään alalla. Neuvostoliiton tykistö oli valtavasti suurempi kuin Venäjällä, joten tässä mielessä putkia ja kranaatteja pitäisi olla varastossa huomattavat määrät. Riippuen siitä, mikä valitaan kranaattien hyllyiäksi niin voidaan ainakin sanoa että heillä pitäisi olla käytettävissä ainakin koko 80-luvun massatuotanto (se mitä siitä on jäljellä), ehkä myös 70-luvun tuotantoa. Toisaalta Venäjän tyyli olla heittämättä mitään pois voi tarkoittaa että varastossa on paljon vanhempaakin kranaattia. Oletan että pidempi varastoikä tarkoittaa räjähdysaineen herkistymistä ja sen käsittely menee vaarallisemmaksi. Samoin oletan että suutarien määrä kasvaa, mutta onko sillä väliä jos ammutaan paljon ja epätarkasti?

Arvaisin että tykin putkien kuluminen voi olla heillekin ongelma, tosin varastoissa pitäisi olla lisää panssarihaupitseja ja vedettäviä tykkejä (ei silti rajatonta määrää, kuten nähdään panssarivaunujenkin osalta). Jos muisteluni kartussien lyhyemmästä hyllyiästä pitää paikkansa niin se voisi olla toinen rajoittava tekijä joka tulee vastaan: niitä ei voisi olla varastossa yhtä suurta määrää kuin kranaatteja, paitsi jos niiden tuotanto on pidetty korkealla tasolla (epäilen tätä). Rakettien kiinteän polttoaineen hyllyiästä minulla ei ole tietoa. Raketinheittimet ovat merkittävässä roolissa heidän tykistössä joten tuolla on merkitystä.

Transnistrian Cobasnassa sijaitsee vanha kylmän sodan aikainen 14. Kaartin Armeijan asevarikko, josta on kirjoitettu, että se olisi yksi Euroopan suurimpia, ellei jopa suurin. Lähteestä riippuen sanotaan että siellä olisi joko 20 000 tonnia ammuksia / laukauksia TAI 20 000 tonnia aseita ja niiden ammuksia / laukauksia. Nyt sodan aikana useampi analyytikko on myös kirjoittanut, että heidän arvion mukaan varikon sisältö olisi pitkälti käyttökelvottomassa kunnossa. Pitääkö tuo paikkansa, kuka tietää. Jos pitäisi paikkansa ja jos siitä yleistää ainakin osaan Venäjän omista varikoista, niin silloin se tarkoittaa että tietty määrä heidän omasta varastoidusta ampumatarvikkeesta on myös käyttökelvottomia. Mikä määrä ja missä vaiheessa sillä alkaa olla vaikutusta? Ei tietoa.
 
Back
Top