Ukrainan konflikti/sota

Millä mallilla Ukrainan mobilisaatio oikein on? Tuntuu, että ovat alivoimalla jokaisessa paikassa vai onko kyseessä vain Venäjän massiivinen tykistön ylivoima, että miehistön määrällä ei ole niin väliä? Vai eikö Ukraina pysty aseistamaan kaikkia?
Kyllä se mobilisaatio varmaan aivan hyvällä, tai ainakin kohtalaisella tolalla on. Venäjällä on tällä hetkellä edelleen mainitsemasi huomattava tykistöylivoima, joten sinne tykin kantaman päähän ei ole hirveästi mieltä viedä porukkaa. Molempien osapuolten perus nurmiporat valittavat omaa alivoimaansa ja korostavat vastustajan ylivoimaa. Veikkaan, että odottavat vielä tovin, josko saisivat vanjaa kulutettua sopivasti, ennen kuin isompia vastahyökkäyksiä aloitetaan. Iskut vainolaisen ammusvarikoihin ovat hyvä merkki, mutta tätä toki tukevat myös muutamat Ukrainalaisten sotilaiden ulostulot, eli Elokuun loppupuolella tai syyskuussa sitten ehkä.
 
Missä kunnossa nuo Venäjän invaasion alle jääneet Ukrainan kaupungit ovat?

Käsittääkseni ainakin Mariupol - tuhottu - lanattu melkein tasaiseksi. 90 prosenttia kaupungista paskana.

Chernihiv - paskana.
Severodonets - infrastruktuuri pitkälti paskana, mukaanlukien suuri osa taloista tuhoutunut.
Lysychansk - ?
Harkova - ottanut paljon osumaa sodan aikana mutta ilmeisesti vielä voimissaan

Tietääkö kukaan tarkemmin näistä? Muistelisin jossain nähneeni lukuja, joissa mm. Marioupol '90% tuhottu. Vahvistusta en löytänyt kun nopeasti googlasin, joten jos joku osaa sanoa mitään tarkempaa tai edes suuripiirteistä lukua niin kiinnostaisi.
 
  • Tykkää
Reactions: e7i
Mielestäni taas syyllistytään ylianalysointiin, kun yhden videon perusteella lähdetään "neuvomaan" ukrainalaisia PzH2000:n peruuttaessa ilmasuojaan ampumisen jälkeen. Emme tiedä yhtään mitään tilanteen olosuhteista tai mitä sen 10 sekunnin videon jälkeen tapahtui. Jos ympäristö on kyllästetty droneilla, liikkeelle lähtö hyvin avoimelle pellolle suojaisasta metsäkaistaleesta voi myös olla typerää. Tuskin täälä tiedämme, ovatko vastatykistötutkat esimerkiksi tuossa tilanteessa suurin uhka vai dronet.

Ylipäätään tuollaisen 10 sekunnin videon perusteella on täysin turha lähteä arvioimaan vaihdetaanko tuliasemaa vai ei ammunnan jälkeen. Mitä jos ympäristössä on havaittu done tai maataistelukone? Kannattaako tällöin aina orjallisesti lähteä avoimelle pellolle ajelemaan PzH2000:lla, joka varmasti on ryssien prioriteetilla korkealla. Tällä tarkoitan sitä, että välillä se analysointi tuntuu lähtevän ihan laukalle.

Minkälaisia oletuksia muuten porukalla täälä oikein on ukrainan mobilisaatiolle? Moskovan porteillako taisteluiden pitäisi tässä vaiheessa olla? Vaikka netti on pullollaan ryssimisiä, kyllä se toinenkin puoli mobilisoi joukkoja rintamalle täydellä yrityksellä. Donbassin taistelut vaikuttavat ensimmäisen maailmansodan taisteluilta, joissa pienenkin etenemisen hinta on korkea niin puolustajalle kuin varsinkin hyökkääjälle. Venäjän tykistön ammustilanteesta tuskin kenellään on tarkkaa kuvaa, mutta suuren kulutuksen on väkisinkin alettava jossain välissä näkymään, mikäli tykistön käyttö jatkuu samalla intensiteetillä. Ukrainan iskiessä huoltokeskuksia vastaa tuntemattomalla tehokkuudella, iskut varmasti vaikuttavat, mutta kuinka paljon. Tähän tuskin löytyy mitään vastausta hetkeen. Jokin vaikutus kuitenkin näillä iskuilla on ja sen iskut ainakin kertovat, että maalit ovat oikeat. Juuri huoltoon iskeminen vaikuttaa varsin fiksulta.
 
Koneiden sodaksi tätä on sanottu useammankin taholta. Vaikka sitä jalkaväkeä olisi miljoona tai pari, niin se ei vielä riitä. Varsinkin tykistössä ryssällä on raju ylivoima ja pitkälti tykistön voimin ovat edelleet Donbassissa. Panssarivaunujen osalta arvaan että tilanne on sama, vaikka Ukraina onkin tuhonnut niitä hurjan määrä (jos uskotaan heidän ilmoittamia tuhottujen määriä). Taistelualue on ollut kapea idässä, joten paikallinen ylivoima helppo saavuttaa. Olen myös lukenut että Ukraina on pyrkinyt säästämään omia panssarijoukkojaan, huolena tietysti niiden menetys. Ei tarkoita etteikö niitä käytettäisi kokoajan, mutta ovat pyrkineet välttämään turhaa riskinottoa ja kuluttamaan vihollista mahdollisimman tehokkaasti.

Lend Leasen osalta olen nähnyt puhetta että avun toimitus Ukrainaan tapahtuisi elo-lokakuussa, tarkoittanee että ensimmäiset toimitukset tapahtuisivat elokuun aikana. Menee varmasti aikaa kaivaa kalustoa varastosta, tehdä jonkinlaiset tarkistukset, sen jälkeen laivaaminen yms. Ilmakuljetteiset saisi varmasti perille nopeammin vaan sitä kalustoa on vähänlaisesti.

Odottavan aika on tietysti pitkä.

-

Australian pääministeri ollut vierailulla Ukrainassa. Taitaa olla ensimmäinen kerta ryssän hyökkäyksen jälkeen, toki eteläiseltä pallonpuoliskolta on pitkä matka. Hyvä nähdä silti.

Täydennetään vielä viitteellisellä esimerkillä.

10 miestä kohden tarvitaan yksi miehistönkuljetusvaunu.
4 miehistönkuljetusvaunua kohti tarvitaan yksi paksu tankki.
Nuo tarttevat tuekseen tykistöä/MRLS ja runsaasti logistisia ajoneuvoja.

Tämä on se Ukrainan pysyvä ongelma johon vain Lend Lease voi tuoda kestävän avun.
Ukkoja on paljon mutta uusien prikaatien muodostaminen on hidasta.
 
Miten voi olla että huolto on Saksan suurin kopastuskivi? Mitä helvettiä tapahtui Merkelin Saksassa että huolto saatiin kylmän sodan jälkeen siihen kuntoon että kalustosta oli käyttökunnossa 25 % 2015 ja viime vuonna hieman parempi.

Ymmärrän, että paljon kalustosta on vanhempaa, 80-luvulla hankittua, suursotaa vastaan. Nyt suurin osa rahoista menee henkilöstölle, ei siihen että kalusto olisi siinä kunnossa että sillä voitaisiin sotia. Ei ainakaan isoja sotia. On melkein kuin he ajattelivat että muut hoitavat, ja he toimittavat, jos on tarvis. Kuitenkaan se ei toimi.

Perunin mukaan Saksalla on myös ongelma siinä että kaikki pitää olla ykkösluokkaa, vaikka huolto on syvällä ja siitä tulee vaikutelma, että heillä on ykkösluokan kuranttia kalustoa, vaikka käyttökunnossa olevaa vehjettä on pahimmillaan kolmannes kirjalukuihin verrattuna. Siksi esim Pz2000sta ei voitu luovuttaa, kun niitä ei ollut. Siihen päälle vielä Saksalainen byrokratia ja soppa on melkein valmis.

Henkilökohtaisesti mersu on mersu, mutta ei sen tarvitse olla paraatikunnossa kaiken aikaa. Kunhan toimii niin klommot ja naarmut ei haittaa. Sotakalustossa se näyttää hyvältä, kun tietää että liikkuu ja toimii myös rouheissa oloissa.

Hän ottaa esille myös rotaation, missä BW on kuolemankierteessä kun kalusto rupeaa olemaan 50+ vuotta vanha ja byrokratia vaatii niiden huoltamiseen sen sijaan, että he olisivat hankkineet uusia vehkeitä, mikä tuntuu kummalta koska heillä on tuotekehitystä kaiken aikaa.

Henkilökohtaisesti katson että he pystyvät painimaan EKn ja Jenkkien kanssa tuolla alalla, ja tuottamaan vehkeitä jotka toimivat moderneissa konflikteissa. Koko kulttuuri on insinörtti kulttuuri, mutta se byrokratia... se on se ongelma ja Perunin mukaan se ajaa valmistajia syvään tilaan, kun tilauksia ei tule puheista huolimatta.

Ehkä parhain heille olisi päättäjä, joka myös ottaa huomioon puolustuksen ja puolustusteollisuuden. Tuo kuitenkin aiheuttaa aatu ongelman, kun toisenmaailman sodan peikko hyökkää trollaamaan. On helpompi uskoa että Saksa nostaa sotahevosen päätä lyhyeksi aikaa ja sitten se on takaisin samassa ongelmassa. Silti he tarvitsevat poliittisen ja byrokraattisen uudistuksen, mikä ottaa huomioon sen että puheiden jälkeen pitää olla päätöksiä ja niiden päätösten pitää ottaa huomioon koko elinikä, kun puolustusvehkeillä sitä ikää tulee useampi vuosikymmen melko helpolla.

Kylmän sodan päättymistä seurasi asevoimien koon raju karsiminen erityisesti länsimaissa ja samalla uusien asehankintojen vähentyminen ja pienentyminen. Tuosta on helppo ymmärtää että varsinkin ne yritykset, jotka keskittyvät pelkkiin sotatarvikkeiden valmistamiseen ovat olleet helisemässä: ainoa rahareikä on valtioiden tilaukset, koska näille kamppeille ei ole muita markkinoita (poislukien ne military-tarvikkeet joita on luvallista myydä siviileille).

En ole varma, mikä tilanne on nykyään sotatarvikehankinnoissa mutta NASA:lla on ollut jo pitkään suuria vaikeuksia projektien aikataulun ja budjetin kanssa. Tämä johtuu monien mielestä sopimusten rakenteesta ja kannustimista, heillä on käytössä tavaratoimittajien kanssa ns. cost-plus -sopimus. Siinä projektille ei aseteta maksimihintaa ja yhtiön katteet pohjautuvat pitkälti siihen, kuinka suureksi projektin hintalappu kasvaa (tietty osuus ko. summasta). Tavaratoimittajalla ei ole mitään sopimuksella rajattua palkintoa aikataulussa ja budjetissa pysymiseen. Nuo on sinänsä yleisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa kun puhutaan monimutkaisista tuotteista. Olisi väärin vaatia toimittajaa kantavaan massiivinen taloudellinen riski. Tästä huolimatta tällaisten sopimusten väärinkäyttö on ollut yleistä ja laajaa.

NASA on pyrkinyt jo reilun kymmenen vuoden ajan tietyissä projekteissa irti tästä, ovat mm. vaatineet sopimuksella hintakattoa tietyille projekteille (fixed price contract) mutta paljon on vielä tekemistä (jos siis tavoitteena on kustannustehokkuus).

Suuri ongelma avaruustekniikan osalta on se että toimijoita on lopulta melko vähän ja jokainen on riippuvainen näistä harvoista tilauksista. Avaruus on pitkään ollut valtioiden leikkikenttä, tosin erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana yksityisiä yrityksiä on lähtenyt sitä hyödyntämään (on niitä ollut ennenkin muttei tässä määrin). Toinen iso ongelma on poliittinen: suuret yhtiöt työllistävät eri osavaltioissa ja senaattoreilla sekä puolueilla on intressiä jatkaa rahan pumppaamista kannattajilleen vaikka sitten kokonaishyötysuhteen kustannuksella. Tuo on tietysti aidon kilpailun esteenä ja usein kilpailun voittaja haastetaan oikeuteen, mikä pitkittää prosessia entisestään.

Oletan että tätä samaa näkee puolustusvälineiden osalta, ainakin wikipedian mukaan voisi olla yksi syy Yhdysvalloissa. LINKKI

Muutama suuri toimija tappelee kynsin ja hampain niistä vähistä leivänmurusista mitä pöydältä tippuu. Usein koko yrityksen hengissäpysyminen voi riippua muutamasta voitetusta tai hävitystä isosta kaupasta. Jos ei ole muita markkinoita, ei ole muita tulonlähteitä. Jos firma menee nurin niin samalla sen tietotaito hajaantuu kun ihmiset hakeutuvat uusiin töihin (osa varmasti samalle alalle mutta kilpailijan leipiin).

-

Erikoinen havainto, paljon pienten alusten liikettä Krimin suunnalla. Ei välttämättä tarkoita mitään suurempaa, sodan aikana on nähty paljon Mustallamerellä operoivia laivaston aluksia, jotka tulevat ja menevät Sevastopoliin. Liike voi tarkoittaa harjoittelua, partiointi yms. eikä sinänsä hyökkäykseen lähtöä tai muuta vakavampaa.

 
Kuvassa Lysychanskin valoisa tulevaisuus: tuhoa ja eläkeläisiä (ei nuorisoa tai lisääntymisikäistä porukkaa).

Venäjä kuulemma rekryää vankiloista nytten. Tästä olin kuulevinani jotakin jo pari kk sitten, mutta popsahti taas esille sama teema. Hmm. Luotettavuus on "mahdollista"/10. 🤔

Jotakin positiivista tuosta viljan varastamisesta, vaikka ei se tuohon pääty.
 
Eilisiltainen Arestovich. Paljon mielenkiintoista mm. sotavankien vaihdosta, mutta nostetaan tämä yksi kommentti esille:

"Hersonin alue. Tykistötaisteluja, etu UA:lla koska heillä parempi drone tiedustelu. UA:n 200 tykistöyksikköä pystyy aiheuttamaan huomattavia ongelmia ryssän 1300 yksikölle. UA odottaa voivansa kaksinkertaistaa oman lukunsa ajan kuluessa."

Jäi paljon kysymysmerkkejä tästä kommentista. Oliko tuo 200/1300 vain Hersonin alue noin laajasti ("etelä")? Vai koko rintama? Oletan jälkimmäistä, mutta tämä jäi kovin epävarmaksi mitä tarkalleen tarkoitettiin.

 
Missä kunnossa nuo Venäjän invaasion alle jääneet Ukrainan kaupungit ovat?

Käsittääkseni ainakin Mariupol - tuhottu - lanattu melkein tasaiseksi. 90 prosenttia kaupungista paskana.

Chernihiv - paskana.
Severodonets - infrastruktuuri pitkälti paskana, mukaanlukien suuri osa taloista tuhoutunut.
Lysychansk - ?
Harkova - ottanut paljon osumaa sodan aikana mutta ilmeisesti vielä voimissaan

Tietääkö kukaan tarkemmin näistä? Muistelisin jossain nähneeni lukuja, joissa mm. Marioupol '90% tuhottu. Vahvistusta en löytänyt kun nopeasti googlasin, joten jos joku osaa sanoa mitään tarkempaa tai edes suuripiirteistä lukua niin kiinnostaisi.

Muistan viimeisen viikon aikana nähneeni twitterissä satelliittikuvan, jossa oli jokin Ukrainan kaupunki ja kuvaan merkitty punaisella tuhotut rakennukset. Muistaakseni tämän kuvan oli laatinut joku saksalainen firma vai oliko jopa heidän puolustusministeriö? Valtaosa rakennuksista oli siinä merkitty punaisella eli tuhotuksi. Uskon että kaikki ne kaupungit ja kylät mitä on pyritty puolustamaan tai puolustettu, on pitkälti tuhottu ryssän tykistöllä.

Veikkaan että Lysychansk ei ole kärsinyt hirveän pahasti koska Ukraina päätti vetäytyä sieltä parempiin puolustusasemiin. Toki sitä vastaan on varmasti hyökätty samalla kun taistelivat Severodonetskissa, joten varmasti kokenut tuhoja.

Taitaa moni kaupunki olla siinä tilassa että todellisten tuhojen arviointi onnistuu vasta myöhemmin. Ehkä ne alueet pohjoisessa mistä ryssä vetäytyi antavat suuntaa? Khersonin eteläpuolella on varmasti paljon ehjää koska ryssä pääsi hyökkäämään Krimiltä niin nopeasti.

Tässä yksi numeroarvio viikon takaa, tosin tästäkin vaikea saada kiinni: mitä tarkoittaa "Kharkiv region"? Kuinka laaja alue?


Chornobaivkaa vastaan tehty isku näyttää olleen suuri:

 
Minkälaisia oletuksia muuten porukalla täälä oikein on ukrainan mobilisaatiolle? Moskovan porteillako taisteluiden pitäisi tässä vaiheessa olla?

Ainakin se ihmetyttää, kuinka julkisista lähteistä vaikuttaa, että samat yksiköt Ukrainan puolelta taistelevat ja vetäytyvät joka suunnassa. Tuntuu että puolessa vuodessa ei siinä suhteessa juuri kehitystä ole tapahtunut. Toivottavasti näin ainoastaan vaikuttaa olevan.
 
Hyvin menee ryssällä.


The directors of the repair plants of the russian federation complain that they are brought burnt junk, and there are no spare parts for repairs

In the russian federation, a mass refusal of enterprises to repair damaged military equipment and weapons has been recorded. The directors of the repair plants gave instructions not to accept it for repair, officially citing the lack of components and insufficient money allocated for the work.
 
Back
Top