Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ensimmäinen kolumni mistä ole Ukkosen kanssa erimieltä.
Sanna Ukkolan kolumni: Sanna Marinin hurja lausunto leimasi kaikki venäläiset – Suomen linja tukee Putinia
Suomen “viisumikielto” on vaarallinen ja väärä tunnepäätös, joka hyödyttää lähinnä yhtä henkilöä: Vladimir Putinia, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.www.iltalehti.fi
..ja luopuneet lännen tuella laittomasti vallankumouksella valtaan nostetusta venäläisvastaisesta hallinnosta ja NATO-myönteisyydestä.Ja jatkaisin vielä, että sotahan on käytännössä kokonaan Ukrainan syytä koska panivat niin helvetisti vastaan heti alkumetreiltä alkaen. Jos he eivät olisi näin tehneet vaan olisivat suosiolla nostaneet rajapuomit ylös ja tervehtineet Venäjän rauhan- ja hyväntahdonlähettiläitä kukkasin ja halauksia niin koko sotaa ei olisi ikinä tullut..
Tästä luonnonvaroista olen eri mieltä; Ukraina tuottaa viidesosan maailman vehnästä ja hirmuisen osan ruokaöljystä, mm. puolet auringonkukkaöljystä ja kuudesosan maissista.Venäjä haluaa Ukrainan luonnonvarat ei siksi, että saisivat ne itselleen, (Ukrainan luonnonvarat ovat maan alla, joten vaatii infrastruktuuria ja työtä saada ne sieltä, eikä sitä helposti eikä varsinkaan halvalla tehdä konfliktialueella. Sitä paitsi Venäjällä on itsekin näitä luonnonvaroja enemmän kuin tarpeeksi) vaan siksi, että saisivat ne pidettyä poissa lännen markkinoilta ja pidettyä lännen riippuvaisena Venäjän luonnonvaroista. Venäjä haluaa eliminoida potentiaalisen kilpailijansa markkinoilla!
varmasti melko vartioinnissa, tuo Krimin sillan suurin siltakaari ois poikki 5 minuutissa 2 hengen porukalla ja repullisella katkaisupanoksiaPartisaaneja etsitään ja pelätään Krimin sillan puolesta
Tarkoitus oli saada koko kenttä itselleen kaikkine etuineen. Ukrainan jos saisivat vallotettua, olisi tulevaisuuden näkymät paljon synkemmät lähes koko maailman osalta.Tästä luonnonvaroista olen eri mieltä; Ukraina tuottaa viidesosan maailman vehnästä ja hirmuisen osan ruokaöljystä, mm. puolet auringonkukkaöljystä ja kuudesosan maissista.
Mikäli Venäjä hallitsisi Ukrainan "vehnää" eli ruoan raaka-aineita, olisi sillä kolossaalinen kiristysvipu maailmanpolitiikassa, mitä sen taloudellis-teknologinen takapajuisuus ei tarjoa.
Teknologiaa ei voi syödä, ruokaa voi.
Eikös NBC-aseiden käyttö pitänyt johtaa NATO:n väliintuloon?
Joo rajat kiinni on omakin ajatus. Mutta se on hyvä huomata että tässä pelataan kansakunnan kanssa, jonka ajatus toimii erilailla kuin meidän. On taiteiltava sen kanssa että miten lyödä kiilaa perus ryssän ja heidän keisarinsa väliin, eikä ajaa se hallintoon epäilevästi suhtautuvakin osa kansasta samaan porukkaan koska länsimaat alkoi ärsyttää vielä enemmän, lomareissujen menetyksestä viis. Se aspekti asiaan on hyvä tunnistaa ja tunnustaa kuitenkin. Jos vodkaa ei lasketa niin ryssä on kuitenkin vähemmän materialistinen kun mennään ihmismielen perusteisiin, mitä nykyinen länsimainen ihminen. Jos kokevat tulevansa kiusatuksi niin kääntyvät johtajansa puoleen tilanteessa jossa länsimaalainen protestoisi sitä vastaan että miksi näin kävi.Ensimmäinen kolumni mistä ole Ukkosen kanssa erimieltä.
Sanna Ukkolan kolumni: Sanna Marinin hurja lausunto leimasi kaikki venäläiset – Suomen linja tukee Putinia
Suomen “viisumikielto” on vaarallinen ja väärä tunnepäätös, joka hyödyttää lähinnä yhtä henkilöä: Vladimir Putinia, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.www.iltalehti.fi
Näinhän sitä sanottiin alkumetreillä. Mutta näköjään muutamien kuolema ei ole ylittänyt kynnystä…Eikös NBC-aseiden käyttö pitänyt johtaa NATO:n väliintuloon?
No näköjään. Saa nähdä, onko näillä jokin rajakin, vai muuttuuko vain kuolonuhrien noustessa tragedia kylmästi statistiikaksiNäinhän sitä sanottiin alkumetreillä. Mutta näköjään muutamien kuolema ei ole ylittänyt kynnystä…
Venäjän media on toistuvasti sanonut, että ukrainan alistaminen "boostaa" venäjän taloutta uudella työvoimalla, parantaa väestöpyramidia, kontribuoi maatalouden kasvuun, poistaa potentiaalisen kilpailijan joka ei ikinä ollut edes oikea valtio yms. yms...Tästä luonnonvaroista olen eri mieltä; Ukraina tuottaa viidesosan maailman vehnästä ja hirmuisen osan ruokaöljystä, mm. puolet auringonkukkaöljystä ja kuudesosan maissista.
Mikäli Venäjä hallitsisi Ukrainan "vehnää" eli ruoan raaka-aineita, olisi sillä kolossaalinen kiristysvipu maailmanpolitiikassa, mitä sen taloudellis-teknologinen takapajuisuus ei tarjoa.
Teknologiaa ei voi syödä, ruokaa voi.
Venäjä haluaa Ukrainan luonnonvarat ei siksi, että saisivat ne itselleen, (Ukrainan luonnonvarat ovat maan alla, joten vaatii infrastruktuuria ja työtä saada ne sieltä, eikä sitä helposti eikä varsinkaan halvalla tehdä konfliktialueella. Sitä paitsi Venäjällä on itsekin näitä luonnonvaroja enemmän kuin tarpeeksi) vaan siksi, että saisivat ne pidettyä poissa lännen markkinoilta ja pidettyä lännen riippuvaisena Venäjän luonnonvaroista. Venäjä haluaa eliminoida potentiaalisen kilpailijansa markkinoilla!
Venäjän media on toistuvasti sanonut, että ukrainan alistaminen "boostaa" venäjän taloutta uudella työvoimalla, parantaa väestöpyramidia, kontribuoi maatalouden kasvuun, poistaa potentiaalisen kilpailijan joka ei ikinä ollut edes oikea valtio yms. yms...
Russian media monitorilla useita vastaavia klippejä - ainakin kerran kuussa ovat kääntäneet aiheella olevia.
Voiko propagandistien ja duuman jäsenten puheita pitää valtion virallisena linjana -arvio jää kuulijalle.
Tuo, miten tärkeää on Venäjälle pitää markkinaosuutensa paljastaa myös, kuinka riippuvainen Venäjä on lännen fossiilienergiakaupasta. Vaikka kuinka Kiina tai Intia ostaisikin Venäjän fossiilienergiaa, ei olemassaolevaa infrastruktuuria ole. Reippaasti suurin osa öljy- ja kaasuputkista vie Eurooppaan:Samaa mieltä, tästä syystä he ovat rahoittaneet kaikkia niitä "liikkeitä" jotka ovat estäneet uusien kilpailijoiden tulon markkinoille. Kaasuputket Välimerellä ja Balkanilla, nämä ovat jostain syystä täysin mahdottomia saada valmiiksi. Kazakstan on toistaiseksi täysin riippuvainen Venäjän läpi kulkevista putkista. Saksassa ei ole LNG-terminaaleja syystä. Liuskeöljyn ja -kaasun hyödyntäminen Euroopan alueella on ollut pienimuotoista. Saksan ydinvoimalat suljetaan nopealla tahdilla yms. yms. yms.
Lista on pitkä, mutta taustapiru on sama. Mikä tahansa mikä auttaa heidän markkinaosuuden säilyttämisen ja mieluummin kasvattamisen Euroopan markkinoilla. Kaikki keinot käytössä.
Ukrainan esiintymien osalta tosiaan on tärkeää ensin estää niiden käyttö. Pidemmällä aikavälillä pyrkisivät varmasti hyödyntämään ne, mutta heillä on olemassaolevat kaasu- ja öljykentät sekä putket tavaran toimitukseen Siperiasta. Ei ole tarvetta investoida lisää, ei ainakaan vielä.
Venäjän väkiluku on 144 miljoonaa (2020). Sen jälkeen tosin koronaan on kuollut paljon väkeä ja toisaalta Ukrainasta pakkosiirretty porukkaa Siperiaan.Eivät he ole väärässä, kaikki nuo "edut" ovat saavutettavissa jos Ukraina olisi valloitettu nopeasti ja onnistuneesta ja jos he olisivat alistuneet kohtaloonsa.
Yksi esimerkki resursseista on tuo väestömäärän lisäys, jos otetaan karkeasti väkimäärät wikipediasta niin:
114,1 miljoonaa + 44,13 miljoonaa = 158,23 miljoonaa
Väestö olisi sodan jälkeen 1,38 kertaa suurempi kuin ennen sotaa.
Tuskin kukaan voi väittää että tällainen resurssi olisi hyödytön, vaikka sen arvoa onkin vaikeampi mitata verrattuna kaasuun, öljyyn tai kivihiileen (tai muihin luonnovaroihin, kuten viljaan).
Hersonilaiset kertovat HS:lle: Kaupunki kuhisee miehitysjoukkoja, Ukraina ampuu venäläisten asemiin ja ihmisiä viedään yhä kodeistaanTIETOA miehitetyn Hersonin tilanteesta on ollut vaikea saada. Uutisten mukaan Ukraina valmistautuu alueen vapauttamiseen ja tekee iskuja venäläisten asemiin. Venäjän puolestaan kerrotaan ryhmittäneen Hersoniin lisää joukkoja.
Miltä tilanne vaikuttaa paikan päällä?
Painostavalta ja vaaralliselta, sanoo kolme hersonilaista, joita HS haastatteli puhelimitse. Puhelu Ukrainan hallitsemalta alueelta miehitettyyn Hersoniin tapahtui suojattua yhteyttä käyttäen. Haastateltavien suojaamiseksi heistä ei kerrota tunnistettavia tietoja.
”Venäläisiä sotilasajoneuvoja liikkuu kaduilla nyt hyvin paljon.”
MITÄ hersonilaiset tietävät Ukrainan vastahyökkäyksestä?
Tiedot ovat rajallisia, haastateltavat sanovat. Useimmat liikkuvat vain kaupunkialueella päiväsaikaan. Kaupungista ei poistuta tarkastuspisteiden läpi turhaan. Julkinen liikenne loppuu kello viisi ja samalla kadut alkavat tyhjentyä siviileistä. Pimeän aikaan on voimassa ulkonaliikkumiskielto.
Kaikki kolme haastateltua kuitenkin vahvistavat, että kaupungin ainoa Dneprjoen ylittävä ajoväylä, Antonivkan silta, on vaurioitunut Ukrainan iskuissa.
”Sitä korjataan. Välillä yli ajaa sotilasajoneuvoja, mutta sillan ylittämiseen menee niillä puoli tuntia”, kertoo yksi haastateltu.
Muu liikenne on ohjattu kahdelle lautalle, jotka voivat kuljettaa kerrallaan noin 30 henkilöautoa. Lautalle pääsyä joutuu odottamaan tuntikausia. Jonoa on etenkin pois Hersonista, etelään Krimille päin. Enimmäkseen lautalle pyrkii siviilien autoja, mutta se kuljettaa myös sotilasajoneuvoja.
Rautatiesillalla liikenne on haastateltavan mukaan ollut poikki jo pari viikkoa Ukrainan iskettyä sinne. Aikaisemmin venäläiset ajoivat siltaa jopa panssarijunalla.
Kolmas Dneprin ylittävä silta kulkee kaukana kaupungista Kahovkan padolla, eikä haastatelluilla ole sen kunnosta suoraa tietoa. Ukrainan on kerrottu iskeneen myös sinne.
Miehet katsovat Antonivkan sillan suuntaan. Kuva on otettu Hersonissa 27. heinäkuuta.
Miehet katsovat Antonivkan sillan suuntaan. Kuva on otettu Hersonissa 27. heinäkuuta. KUVA: ALEKSANDR JERMOTŠENKO / REUTERS
KAIKKIEN haastateltavien mielestä venäläisten sotilasliikenne kaupungissa on vilkastunut.
”Venäläisiä sotilasajoneuvoja liikkuu kaduilla nyt hyvin paljon. Varsinkin yöllä, jolloin ihmiset eivät näe saattueita, mutta nyt myös päivällä. Kyse on Ural- ja Kamaz-kuorma-autoista, joissa istuu sotilaita ja konekiväärimies, sekä säiliöautoista ja miehistönkuljetusvaunuista. Yleensä ajoneuvot liikkuvat kehätielle Mykolajivin tai Kahovkan suuntaan.”
Venäläinen sotilasajoneuvo entisen aluevaltuustorakennuksen edustalla Hersonissa. Kuva on heinäkuun 25. päivältä.
Venäläinen sotilasajoneuvo entisen aluevaltuustorakennuksen edustalla Hersonissa. Kuva on heinäkuun 25. päivältä. KUVA: ALEKSANDR JERMOTŠENKO / REUTERS
Taivaalla on ollut rauhatonta. Haastateltavat kertovat, että viime viikkoina raketteja ja ohjuksia ei ole ammuttu vain Venäjän hallitsemalta alueelta ukrainalaisia päin, vaan ukrainalaiset ovat iskeneet Hersonin suuntaan.
Kaupungilla venäläiset sotilaat liikkuvat naamioituneina niin, että heistä näkyy vain silmät.
”Ukraina on iskenyt lähes päivittäin. Esimerkiksi pari päivää sitten yöllä kaikki tärisi ja räjähdyksiä kuului Tšornobajivkan lentokentän suunnalla. Ukraina ei ammu kaupunkiin, vaan ohjukset osuvat jonnekin kauas venäläisten asemiin”, sanoo yksi haastateltava.
Hän kertoi iloitsevansa jokaisesta Ukrainan iskusta.
”Päivälläkin tekisi mieli mennä katsomaan, mihin he ovat osuneet.”
Kaupungilla venäläiset sotilaat liikkuvat naamioituneina niin, että heistä näkyy vain silmät. Usein silmät viittaavat siihen, että sotilaat ovat burjaatteja tai muuta aasialaista syntyperää.
Sotilaiden lisäksi kaupungilla ajaa mustapukuisia, pistoolin aseistautuneita venäläisiä, joiden haastateltavat otaksuvat olevan Venäjän kansalliskaartin Rosgvardijan väkeä.
Kansanäänestyksestä ei ole ilmoitettu, mutta miehittäjä penkoo aktiivisesti ihmisten henkilötietoja eri virastoissa ja kyselee, missä asunnoissa asutaan.
ENTÄ POVATTU kansanäänestys Hersonin alueen liittämisestä Venäjään? Onko siitä merkkejä?
Haastateltavien mukaan kansanäänestyksestä ei ole ilmoitettu, mutta miehittäjä penkoo aktiivisesti ihmisten henkilötietoja eri virastoissa ja kyselee, missä asunnoissa asutaan.
”Se saattaa viitata kansanäänestyksen valmisteluun. Tai sitten he haluavat selvittää, mitkä asunnot ovat tyhjillään, jotta he voisivat ottaa ne haltuun.”
Venäjä myöntää ihmisille Venäjän passeja, jota ilman ei voi esimerkiksi saada sosiaalitukea tai rekisteröidä yritystä. Haastateltavien mukaan jopa kansanäänestyksestä ei ole ilmoitettu, mutta miehittäjä penkoo aktiivisesti ihmisten henkilötietoja eri virastoissa ja kyselee, missä asunnoissa asutaan.
”Se saattaa viitata kansanäänestyksen valmisteluun. Tai sitten he haluavat selvittää, mitkä asunnot ovat tyhjillään, jotta he voisivat ottaa ne haltuun.”
Venäjä myöntää ihmisille Venäjän passeja, jota ilman ei voi esimerkiksi saada sosiaalitukea tai rekisteröidä yritystä. Haastateltavien mukaan jopa tutkintavankeudesta voi vapautua ottamalla Venäjän kansalaisuuden.
Eläkeläiset saavat 10 000 ruplaa eli noin 160 euroa eläkettä kuussa toistaiseksi passista riippumatta.
Venäjä haluaisi vakiinnuttaa valuutaksi ruplan. Kaupat eivät kuitenkaan kykene antamaan vaihtorahaa ruplissa. Hryvnoja taas vaihdetaan huonolla kurssilla.
Alkavaan kouluvuoteen venäläiset ovat valmistautuneet tuomalla Hersoniin opettajia Venäjältä, sillä paikalliset opettajat ovat joukoittain kieltäytyneet opettamasta venäläisen opetusohjelman mukaan.
Yliopistoon miehitysvalta on saanut nimitettyä uuden johdon ja se aiotaan avata syyskuussa.
Haastateltavien mukaan ainakin puolet asukkaista on paennut Ukrainan hallitsemalle alueelle sodan aikana.
Nyt Hersonista on kuitenkin vaikeaa ja vaarallista päästä pois.
”Ainoa suora reitti on Zaporižžjan alueen Vasylivkan kautta. Viime viikolla yksi ystäväni lähti ja joutui odottamaan siellä viisi vuorokautta taivasalla. Hän maksoi kyydistä yli 200 euroa. Minulla ei ole sellaisia rahoja, joten en voi lähteä.”
Toinen reitti kulkee Krimille ja sieltä koko Venäjän läpi ulkomaailmaan – jos sinne asti sattuu pääsemään.
ILMAPIIRI Hersonissa on painostava, haastatellut kertovat.
Miehitysjoukot pidättävät yhä ihmisiä kotoaan ja tarkastuspisteiltä, eivätkä kaikki palaa. Asuntoja ryöstellään ja autotalleista viedään autoja.
”Esimerkiksi vastikään venäläiset sotilaat avasivat evakossa olevan maatalousyliopiston rehtorin asunnon ja tyhjensivät sen.”
Jotkut paikalliset ovat yhteistoiminnassa venäläisten kanssa. Osa taas on suostunut töihin olosuhteiden pakosta.
”Heitä en kutsu kollaboranteiksi, sillä kaikilla ei ole vaihtoehtoja. Saattaa olla esimerkiksi sairaat vanhemmat, joista on pidettävä huolta”, sanoo yksi haastateltava.
Hän itse kertoo kieltäytyneensä venäläisten tarjoamasta asiantuntijatyöstä, josta he olisivat maksaneet yli tuhannen euron palkkaa. Sen sijaan hän elelee työttömänä lähiomaisensa luona.
Toinen haastateltava sanoo, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän löytyy ihmisiä, jotka suostuvat venäläisille töihin.
”Ihmiset taipuvat vähitellen, koska on pakko. Elämä on muuttumassa vaikeammaksi.” Hän kuitenkin sanoo, että suurin osa Hersoniin jääneistä odottaa Ukrainan vapauttavan kaupungin.
HS tapasi viime viikolla Mykolajivissa Hersonista kotoisin olevan miehen, joka kertoi hersonilaisten odottavan Ukrainan armeijan tuloa niin paljon, että ”he ovat valmiita vaikka kärsimään tulituksesta sen takia”.
Venäjän väkiluku on 144 miljoonaa (2020). Sen jälkeen tosin koronaan on kuollut paljon väkeä ja toisaalta Ukrainasta pakkosiirretty porukkaa Siperiaan.
PARKKIPAIKALLA Odessan laitamalla seisoo vihreäksi spreijattu Mitsubishin pick up. Tämän näköisiä autoja näkyy usein ukrainalaisten sotilaiden käytössä.
”Auto on saatu lahjoituksena, samoin meidän vaatteemme ja varusteemme. Armeijalta saamme aseet, kaikki muu on vapaaehtoisen avun varassa”, kertoo nuori upseeri, joka käyttää koodinimeä Manuel.
Suomesta he ovat hänen mukaansa tilanneet luotiliivejä ja saappaita. Tarvetta olisi kypärille ja lämpökameroille – ja tietenkin aseille.
Mitsubishin pick up kuljettaa varusteet.
Mitsubishin pick up kuljettaa varusteet. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
Odessasta kotoisin olevat nuoret sotilaat ovat juuri saapuneet lepovuorolle Hersonin vastaiselta rintamalta. Manuel komentaa erikoisjoukkojen joukkuetta, johon kuuluu 30 sotilasta. Hänellä on mukanaan sotilas koodinimeltään Utjos eli Kallio.
”Olemme jo unohtaneet toistemme oikeat nimet”, sanoo Manuel.
Joukkue jakaantuu pienempiin ryhmiin. Ne suorittavat tiedustelutehtäviä ja iskevät vihollisen panssarivaunuja ja huoltoa vastaan. Oma tykistö raivaa joukkueelle tilaa, ja välillä toimitaan vihollisen selustassa.
Kun ryhmä on suorittanut tehtävänsä, se poistuu kiireesti paikalta, jonne venäläisten tykistö saattaa ampua nopeastikin.
Manuel näyttää valokuvia mönkijöistä, joilla he liikkuvat – tarvittaessa kuulemma jopa 130 kilometrin tuntivauhtia pellolla. Nekin on saatu lahjoituksina.
Tärkeimmät aseet ovat panssarintorjuntaohjukset kuten brittiläinen NLAW, amerikkalainen Javelin ja Neuvostoliitossa kehitetty Fagot.
Manuel kehuu etenkin NLAW:ta, joka ohjautuu maaliin itsenäisesti ja on helpompi käyttää kuin Javelin.
”Painat vain nappia ja heität putken. Javelin on painavampi, se pitää pystyttää ja siinä on paljon toimintoja. NLAW maksaa 25 000 euroa, Javelin paljon enemmän.”
Sanojensa vakuudeksi Manuel lahjoittaa julisteen, jossa hate-sanalla tatuoitu enkeli ampuu olaltaan ohjuksella ja ympäröivässä tekstissä lukee From Ukraine with NLAW.
Aseistusta joukot ovat Manuelin mukaan saaneet Yhdysvalloista, Britanniasta ja Puolasta. NLAW on käytössä myös Suomessa.
Joukkue käyttää lennokkeja, varsinkin tiedusteluun mutta myös iskuihin.
MANUEL on ammattisotilas, joka osallistui Donbasin sotaan 2014–15 ja jäi armeijauralle Azovin rykmenttiin. Hän kuitenkin irtisanoutui palveluksesta viime vuoden lopulla ja oli juuri aloittamassa uutta elämää Saksassa, kun sota alkoi.
”Perhe jäi Saksaan, mutta minä palasin Ukrainaan sodan kolmantena päivänä. Kokosin tämän joukkueen. Kukaan meistä ei tuntenut toisiaan entuudestaan. Olemme 19–30-vuotiaita terveitä ja urheilullisia miehiä eri puolilta Ukrainaa”, hän kertoo.
Koulutus kesti pari kuukautta, ja samalla suoritettiin myös taistelutehtäviä.
"Kouluttajat olivat ukrainalaisia, mutta koulutus oli modernia eikä mitään neuvostoaikaista. Meitä kävi seuraamassa myös amerikkalaisia ja brittiläisiä spesialisteja, jotka olivat hyvin vaikuttuneita”, Manuel kertoo.
Tositoimiin joukkue joutui jo maaliskuussa Voznesenskin taistelussa, kun venäläiset yrittivät suurella voimalla koukata Odessaan pohjoisen kautta. Manuel kertoo joukkueen onnistuneen tuhoamaan paljon vihollisen panssareja.
”He luulivat ottavansa Voznesenskin suurella määrällä, mutta he jäivät melkein kaikki sinne jätesäkkeihin.”
Oman joukkueen menetykset ovat Manuelin mukaan ”lastia numero 300” eli haavoittuneita.
Kun lepovuoro päätyy, Manuel ja Utjos saavat tehtävän Odessasta länteen.
Kun lepovuoro päätyy, Manuel ja Utjos saavat tehtävän Odessasta länteen. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
SITTEMMIN venäläiset ovat muuttaneet taktiikkaa ja ”ampuvat tykistöllään kaiken maan tasalle”.
”Me varomme siviilejä, heille taas on ihan sama”, hän vertaa taistelutavan eroja.
Ukrainan vastahyökkäys kohti Hersonia etenee hänen mukaansa ”pikkuhiljaa”.
Venäläisten etulinjassa taistelee hänen mukaansa usein burjaatteja, kun taas tšetšeenit ja venäläiset suojaavat – ja piileskelevät – taempana.
Haastattelu päättyy, kun Manuelin ja Utjosin pitää kiirehtiä eteenpäin. Vuorossa on vaihteeksi tehtävä toisella suunnalla. Ukrainaa on puolustettava myös, jos Venäjä päättää iskeä Moldovaan luomastaan Transnistrian pseudovaltiosta käsin.