Krimin väestön venäjämielisyys ja sen vaikutus Krimin valtaamiseen on tietysti avoin kysymys. Ilman avointa ja rehellistä mielipidekyselyä ei voida tietää varmaksi, miten väestö näkee eri vaihtoehdot. Voidaan toki kaivaa äänestystulokset Ukrainan itsenäistymisen ajoilta (yli 30 vuotta vanha) tai erilaiset mielipidemittaukset yms. ennen Krimin valtaamista (8 vuotta vanhaa tietoa) mutta tätä uudemmat "mittaukset ja kyselyt" ovat mielestäni hyvin epäluotettavia.
[...]
Tämä on vain arvailua, kukaan ei kykene lukemaan toisten ajatuksia. En myöskään luota Krimillä 2014-2022 tehtyihin mielipidemittauksiin ja muihin kyselyihin, joten nykytilasta paha sanoa mitään varmaksi.
Tämä tietenkin totta. Se kuitenkin pätee, että Krim oli yksi koviten venäjämielistä Janukovitsia kannattaneista alueista ennen 2014 tapahtumia.
Tähän soppaan kun vielä sotketaan vuoden 2014 jälkeen Krimille muuttaneet venäjän kansalaiset, niin nykytilannetta on todella vaikea arvata. Tosin olettaisin, että kun niemimaa vapautetaan, osa näistä muuttaneista palaa takisin tuonne pohjoisen Nigeriaan.
Jos aihepiiri laajemminkin kiinnostaa, täältä löytyy pdf- muodossa ~300 sivuinen kirja "Ukraine and Russia: People, Politics, Propaganda and Perspectives"
While Crimea is likely to remain a point of conflict between Ukraine/the West and Russia, the return of the territory to the Ukrainian state is virtually impossible.
www.e-ir.info
(en ole vielä tarkemmin tutustunut, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta)
yo. näytekappaleesta poimittua:
2001 census recorded 58 per cent of the population of Crimea, including Sevastopol, as ethnic Russian, and 24 per cent as ethnic Ukrainians.
The 1996 USIA/SOCIS-Gallup survey showed that 59 per cent of ethnic Russians in Crimea supported their region joining Russia. A significant percentage of ethnic Ukrainians (41 per cent), and a much lower percentage of the Crimean Tatars (8 per cent), expressed the same preference.
For example, the 2001 Razumkov Center survey showed that 50 per cent of the respondents in Crimea favoured their region becoming a part of Russia, and an additional 9 per cent preferred to see their region as an independent state
The separatist preferences in Crimea increased significantly after the ‘Orange Revolution’ in 2004
In the 2008 Razumkov Center survey, conducted soon after the Russian-Georgian war following an attempt by the Georgian government to seize the de-facto independent secessionist region of South Ossetia, 73 per cent of the Crimeans, who made their minds on this issue, backed the secession of Crimea from Ukraine with a goal of joining Russia
However, the outright secessionist preferences in Crimea declined afterwards, and they were expressed by 38 per cent of the respondents in the 2009 Razumkov Center poll. Thirty per cent voiced such views in the 2011 Razumkov Center poll
Polls indicated that pro-Russian separatism in Crimea had significant but minority support during the Euromaidan. The absolute majority of Crimeans backed the Yanukovych government and opposed the Euromaidan
Lyhyenä yhteenvetona Krimi on koko Ukrainan itsenäisyyden ajan ollut jonkinlainen kivi Ukrainan kengässä. 1992 Krimi julistautui Krimin tasavallaksi, 1993 perustivat presidentin pestin, 1995 Ukraina mitätöi Krimin perustuslain ja presidentin postin ja viimein 1998 pääsivät yhteisymmärrykseen ja Krimistä tuli lopullisesti Ukrainan Autonominen Krimin tasavalta. Neuvostoajan jälkeen Krimille palasi paljon neuvostoaikana karkotettuja Tataareja, joiden myötä syntyi myös pienimuotoista separatistista liikehdintää (itsenäistymistä ja jopa Turkkiin liittämistä haaveiltiin)
Kuten ylläolevista lainauksista nähdään, paikoin itsenäisyyden/venäjään liittymisen kannatus on kyselytutkimusten perusteella käynyt niinkin korkealla kuin 73 prosentissa (huom. sanamuoto 'who made their minds on this issue', mielettömien osuutta ei mainita.) Kannatus kuitenkin lähti jyrkkään laskuun ja vuoden 2011 kyselyn mukaan olisi ollut enää 30 prosentissa.
Mikään kyselytutkimus, nykyinen tai ennen sotaa tehty, ei kuitenkaan kumoa sitä faktaa, että laillisesti Krimi kuuluu Ukrainalle ja tämä asiantila tulisi mahdollisimman pian palauttaa. Sodan jälkeinen aika sitten näyttää vieläkö Krimillä on pyrkimyksiä venäjään liittymisestä tai itsenäistymisestä.
fi.m.wikipedia.org
yle.fi
Schröder ja Merkel lipoivat ryssän persettä minkä ehtivät. Ja seuraaja Scholtz saisi löytää vihdoin ja viimein ne Saksan kivekset. Mikäli sellaisia enää on olemassakaan.
www.verkkouutiset.fi
t-me.translate.goog
