Ukrainan konflikti/sota

Tässä videossa kertovat miten Lontoossa on paljon venäläisiä odottamassa vapautusta länsimaisen sorron alta
Nämä Igorin sekopäät tekun ykköskanavalla tekevät kaikkensa, ettei läntinen tuki Ukrainalle heti lopu. Kun Julia noita seuraa ja kääntää ihmisten iloksi, niin ei ole kenellekään epäselvää miten sekaisin joku kansa voi olla ja millaiseen mielenmaisemaan heitä ohjataan. Noita kun läväyttää EUssa paikalliseen mediaan säännöllisin väliajoin, niin tuki Ukrainalle on taattu.
 
Totta ja panssarivaunujen osalta monimutkaisuus alkoi nostaa päätään 70-luvun puolivälin tienoilla, tosin todellinen kalleus tuli 80-luvulla kun pimeänäkö ja lämpönäkö tulivat miltei pakollisiksi, samoin erilaiset mikroprosessorit. Neuvostoliitto ei missään vaiheessa kyennyt vastaamaan tähän kilpailuun vaikka iskivät hurjasti rahaa aseteollisuuteen ja ulkomaiden vakoilu sekä erilaisten komponenttien salakuljettaminen on arkipäivää. 90-luvun ja 2000-luvun myötä mukaan tulivat tietotekniikka, datankäsittely sekä kaikenlaisten anturien ja muun teknologian pakkaaminen entistä pienempään tilaan, tälläkin alalla Venäjä on ollut ostajan roolissa, oma teollisuus ei ole pysynyt mukana.

Jos sallitaan pieni offtopic, niin tällä vuosikymmenellä tullaan näkemään mielenkiintoinen tapaus: merkittävä aseteollisuuden investointi Euroopassa, tarkoitan Puolan suurta suunnitelmaa. Heidän tämänhetkinen julkikerrottu ostoslista löytyy mm. täältä. LÄHDE

Panssarivaunujen osalta ovat kertoneet tämän:
  • K2: 180 (3 battalions) of newly produced tanks, delivered from South Korea in 2022-2025 for the T-72 and PT-91 tanks delivered to Ukraine. After 2026, these tanks are to be upgraded to the K2PL version.
  • K2PL: 820 units (14 battalions) adapted to the Polish requirements of K2 tanks, the deliveries of which are to start in 2026. These tanks are to be produced in a new factory built in Poland and partly in South Korea. The vehicles are to be characterized by: reinforced armor, omnidirectional observation system, hard-kill ASOP (KAPS) active defense system.
  • K3PL (contractual name): a new Polish-Korean tank of the future, developed on the basis of the K2PL tank, which will be produced in Poland and South Korea.
Uuden panssarivaunuja valmistavan tehtaan avaaminen Euroopassa on miltei pöyristyttävä ajatus, mutta tällaista polakit aikovat. Vuoteen 2026 on vielä pitkästi matkaa ja yllä kuvattu vaunu (mm. APS-järjestelmä K2PL-vaunuihin vakiona) kuulostaa erittäin kalliilta. Pahat kielet ovat jo sanoneet ettei heillä ole varaa tällaisiin vaunuihin eikä ainakaan 1 000 kpl mistä tässä puhutaan. Toiset alaa seuraavat ovat puolestaan sanoneet että tässä tähdätään korkealle jotta osutaan varmasti todelliseen maaliin, joka on määrältään pienempi mutta realistisempi. Aika näyttää miten heidän käy, mutta ei sovi unohtaa: heillä oli kylmän sodan aikaan T-72M1 panssarivaunuja valmistava tehdas ja modernisoivat näistä vaunuista PT-91 vaunuja 90-luvulla ja T-72M1R vaunuja 2010-luvun päätteeksi. Panssarivaunujen valmistuksesta on siis ns. historiallista perimää, vaikka viimeisten 30 vuoden aikana todellista uustuotantoa ei olekaan ollut.

He ovat myös valmistaneet suomalaisen AMV-vaunun puolalaista versiota Rosomak hyvin kunnioitettavan määrän. Toki pyöräajoneuvo on eri kategoriassa monimutkaisuuden ja hinnan osalta jos vertaa panssarivaunuun, mutta ehkä he pitävät päänsä ja puskevat väkisin maaliin?

Joka tapauksessa heillä on julkikerrottua aitoa halua ryhtyä merkittäväksi toimijaksi sotateknologian alalla ja Etelä-Korea on otettu kumppaniksi tähän projektiin. Sanoisin että puitteet ovat kunnossa, enää tarvitsee vain rakentaa vaunuja valmistava tehdas ja aloittaa tuotanto. En tohdi arvata, millaisia vuosituotantomääriä tultaisiin näkemään, liian monta muuttujaa ja monimutkainen tuote, vaikka Etelä-Korea olisikin vahvasti mukana valmistaen osan komponenteista. Jos katsoo kylmän sodan jälkeistä uusien panssarivaunujen tuotantoa koko maailmassa niin määrät ovat olleet pieniä ja yksikköhinnat suuria. Enimmäkseen on keskitytty vanhojen varastovaunujen modernisointiin, mikä on tietysti useimmiten kustannustehokkaampaa kuin kokonaan uuden vaunun tekeminen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mihin puolalaiset pystyvät, millainen vuosituotanto saadaan aikaan ja mihin vaunujen yksikköhinta asettuu. Sanoisin että on realistista varautua viivästyksiin ja vaikka tuotanto saataisiinkin käyntiin vuonna 2026, menee varmasti muutama vuosi että tuotanto saadaan hiottua vauhtiin. Pitäisi siis malttaa odottaa vuoteen 2030 ennen kuin on saatu aidosti riittävä määrä tietoa projektin etenemisestä ja todellisesta luonteesta, sanoisin että kaikki ennen sitä on "liian aikaista spekulointia" vaikka arvaaminen onkin hauskaa.

Puolalla on naapureina samanmielisiä maita, joilla on osaavaa teollisuuskapasiteettia myös. Siitä voi syntyä yhteistyötä, joka nopeuttaa noita suunnitelmia. Tsekki, Slovakia, Liettuakin. Voisipa Ruotsin teollisuuskapasiteettikin olla osallisena joiltakin osin, esmes ne kuuluisat laakerit ja vastaavat osat. On tuossa massaa takana tarvittaessa, ei tarvita Saksan pupuja sotkemaan hyvää asiaa.
 
Miehittäjien paraatiportti Mariupolissa 😁
Kadyrovitsiko se tuossa vasemmalla? :O
Ei jumalauta, minkälainen älykääpiöryssä täytyy olla että fanittaa tai edes jotenkin veljestää em. henkilöä? Vai onko noi propagandan tekijät Venäjällä vuosisadasta toiseen jotain vajakkeja? (retorinen kysymys) :O Tuosta ukkelista on erittäin vaikea sanoa mitään hyvää oli sitten minkä sortin "suuurvenääjä" uskovainen tahansa. Tai edes zetzeeni joka ei kuulu pienilukuiseen jakorinkiin
 
Totta ja panssarivaunujen osalta monimutkaisuus alkoi nostaa päätään 70-luvun puolivälin tienoilla, tosin todellinen kalleus tuli 80-luvulla kun pimeänäkö ja lämpönäkö tulivat miltei pakollisiksi, samoin erilaiset mikroprosessorit. Neuvostoliitto ei missään vaiheessa kyennyt vastaamaan tähän kilpailuun vaikka iskivät hurjasti rahaa aseteollisuuteen ja ulkomaiden vakoilu sekä erilaisten komponenttien salakuljettaminen on arkipäivää. 90-luvun ja 2000-luvun myötä mukaan tulivat tietotekniikka, datankäsittely sekä kaikenlaisten anturien ja muun teknologian pakkaaminen entistä pienempään tilaan, tälläkin alalla Venäjä on ollut ostajan roolissa, oma teollisuus ei ole pysynyt mukana.

Jos sallitaan pieni offtopic, niin tällä vuosikymmenellä tullaan näkemään mielenkiintoinen tapaus: merkittävä aseteollisuuden investointi Euroopassa, tarkoitan Puolan suurta suunnitelmaa. Heidän tämänhetkinen julkikerrottu ostoslista löytyy mm. täältä. LÄHDE

Panssarivaunujen osalta ovat kertoneet tämän:
  • K2: 180 (3 battalions) of newly produced tanks, delivered from South Korea in 2022-2025 for the T-72 and PT-91 tanks delivered to Ukraine. After 2026, these tanks are to be upgraded to the K2PL version.
  • K2PL: 820 units (14 battalions) adapted to the Polish requirements of K2 tanks, the deliveries of which are to start in 2026. These tanks are to be produced in a new factory built in Poland and partly in South Korea. The vehicles are to be characterized by: reinforced armor, omnidirectional observation system, hard-kill ASOP (KAPS) active defense system.
  • K3PL (contractual name): a new Polish-Korean tank of the future, developed on the basis of the K2PL tank, which will be produced in Poland and South Korea.
Uuden panssarivaunuja valmistavan tehtaan avaaminen Euroopassa on miltei pöyristyttävä ajatus, mutta tällaista polakit aikovat. Vuoteen 2026 on vielä pitkästi matkaa ja yllä kuvattu vaunu (mm. APS-järjestelmä K2PL-vaunuihin vakiona) kuulostaa erittäin kalliilta. Pahat kielet ovat jo sanoneet ettei heillä ole varaa tällaisiin vaunuihin eikä ainakaan 1 000 kpl mistä tässä puhutaan. Toiset alaa seuraavat ovat puolestaan sanoneet että tässä tähdätään korkealle jotta osutaan varmasti todelliseen maaliin, joka on määrältään pienempi mutta realistisempi. Aika näyttää miten heidän käy, mutta ei sovi unohtaa: heillä oli kylmän sodan aikaan T-72M1 panssarivaunuja valmistava tehdas ja modernisoivat näistä vaunuista PT-91 vaunuja 90-luvulla ja T-72M1R vaunuja 2010-luvun päätteeksi. Panssarivaunujen valmistuksesta on siis ns. historiallista perimää, vaikka viimeisten 30 vuoden aikana todellista uustuotantoa ei olekaan ollut.

He ovat myös valmistaneet suomalaisen AMV-vaunun puolalaista versiota Rosomak hyvin kunnioitettavan määrän. Toki pyöräajoneuvo on eri kategoriassa monimutkaisuuden ja hinnan osalta jos vertaa panssarivaunuun, mutta ehkä he pitävät päänsä ja puskevat väkisin maaliin?

Joka tapauksessa heillä on julkikerrottua aitoa halua ryhtyä merkittäväksi toimijaksi sotateknologian alalla ja Etelä-Korea on otettu kumppaniksi tähän projektiin. Sanoisin että puitteet ovat kunnossa, enää tarvitsee vain rakentaa vaunuja valmistava tehdas ja aloittaa tuotanto. En tohdi arvata, millaisia vuosituotantomääriä tultaisiin näkemään, liian monta muuttujaa ja monimutkainen tuote, vaikka Etelä-Korea olisikin vahvasti mukana valmistaen osan komponenteista. Jos katsoo kylmän sodan jälkeistä uusien panssarivaunujen tuotantoa koko maailmassa niin määrät ovat olleet pieniä ja yksikköhinnat suuria. Enimmäkseen on keskitytty vanhojen varastovaunujen modernisointiin, mikä on tietysti useimmiten kustannustehokkaampaa kuin kokonaan uuden vaunun tekeminen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mihin puolalaiset pystyvät, millainen vuosituotanto saadaan aikaan ja mihin vaunujen yksikköhinta asettuu. Sanoisin että on realistista varautua viivästyksiin ja vaikka tuotanto saataisiinkin käyntiin vuonna 2026, menee varmasti muutama vuosi että tuotanto saadaan hiottua vauhtiin. Pitäisi siis malttaa odottaa vuoteen 2030 ennen kuin on saatu aidosti riittävä määrä tietoa projektin etenemisestä ja todellisesta luonteesta, sanoisin että kaikki ennen sitä on "liian aikaista spekulointia" vaikka arvaaminen onkin hauskaa.
Hyvä yhteenveto siitä, millä aikataululla on realistista kasvattaa tuotannollista kapasiteettia ja mitä kaikkea se edellyttää. Puolalla on kuitenkin kaikki edellytykset kunnossa. Kun tätä Puolan aikataulua vertaa Medvedjevin käskyihin, ihan kuka tahansa lukutaitoinen ymmärtää miten epätoivoisessa tilanteessa Venäjä on. Ei ole mitään edellytyksiä nopeasti vastata kysynnän kasvuun. Tuohon kun vielä lisätään, että Venäjä on logistisesti erittäin haasteellinen paikka tuottaa oikeastaan mitään järkevämpää johtuen pitkistä välimatkoista ja puuttuvista osaamisklustereista raaka-aineiden kaivamista lukuunottamatta, niin on tekemätön paikka.

Logistiikkaan pitää vielä lisätä, että sekin on menossa erittäin huonoon happeen. Lentoliikenteen tila on tiedossa, junanvaunujen tuotanto romahtanut ja Siemensin varaosat juniin kortilla. Tuohon kun vielä lisää, että kuorma-autojen tuotanto yskii eikä pysty vastaamaan siihen, mitä Ukrainassa menee joka päivä. Ladat ei yksin venäläistä maailmaa pelasta, vaikka tuostakin on turha spekuloida, kun niitäkään ei pystytä tuottamaan. Jos tuolla logistiikalla pitäisi roudata kaikkea vähänkään kehittyneeseen tuotantoon liittyvää edestakaisin ympäri maan, niin logistiikasta vastaava olisi ihan omaehtoisesti valmis putoamaan ikkunasta muutamassa viikossa.
 
Puolalla on naapureina samanmielisiä maita, joilla on osaavaa teollisuuskapasiteettia myös. Siitä voi syntyä yhteistyötä, joka nopeuttaa noita suunnitelmia. Tsekki, Slovakia, Liettuakin. Voisipa Ruotsin teollisuuskapasiteettikin olla osallisena joiltakin osin, esmes ne kuuluisat laakerit ja vastaavat osat. On tuossa massaa takana tarvittaessa, ei tarvita Saksan pupuja sotkemaan hyvää asiaa.
Voi tulla myös hyväkatteista vientiä kolmansiin maihin.. Ettei vain olisi maailman modernein tankki tämä..?
 
2020-luvun venäjä ei myöskään oikein enää itse tuota mitään, joten neukkulan tyyppinen, lähes hermeettinen eristäytyminen tulee laskemaan elintasoa dramaattisesti.

On vaikea hahmottaa, mihin putinin klikin valta perustuu, kun äijät eivät enää edes itse usko saavuttavansa minkäänlaista hyvää lopputulosta?
Kyllä mutta länsimaat eivät ole koko maailma joten mistään hermeettisestä eristyksestä ei ole kyse edes nyt, saati sitten n. 15 minuuttia tulitaukosopparin allekirjoituksesta. Japani ja E-Korea ovat varmasti valmiita avaaman auto- ja muut kokoonpanotehtaansa heti jne. eikä mene kauaa Saksalta ja Ranskaltakaan kun kaasukauppoja jatketaan ja tuotannon aloitusta Venäjällä puuhataan. Minua kiinnostaa eniten mikä on suomalaisomistuksen kohtalo Venäjällä? Ei kannattaisi olla sitten ihan tyhmä kun "rauha meidän ajaksemme" taas sovitaan. Ollaan kuitenkin :facepalm:
 
Jo puolelle ryssän Eurooppaan tuomalle energialle löytynyt korvaavat ostajat/markkinat "kolmannesta" maailmasta.
Sota tullaan ratkaisemaan sotimalla.

Kuuntelu suositus. Maailmanpolitiikan arkipäivää.

Kuuntele Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-63623522
Halvalla menee tosin. Ostajan markkinat.

Sotimalla ratkaistaan, poliittinen ratkaisu tarkoittaisi oikeusmurhaa Ukrainaa kohtaan. Ellei se ole poliittinen päätös federaation läntisten osien luovuttamisesta Ukrainalle ja Moskovan muuttamista Berliinin esimerkin mukaan Ukrainan, Puolan ja brittien hallintoalueisiin jaetuksi valvotuksi kaupungiksi. Punainen tori muutetaan ulkoilmanäyttelyksi jossa kerrotaan miten läntinen aseapu pelasti Neuvostoliiton natseilta ja Kremlistä tehdään mielisairaala jottei tarvita isoja ja kalliita muutostöitä.

Muuten homma ratkaistaan tasaisella.
 
Hyvä yhteenveto siitä, millä aikataululla on realistista kasvattaa tuotannollista kapasiteettia ja mitä kaikkea se edellyttää. Puolalla on kuitenkin kaikki edellytykset kunnossa. Kun tätä Puolan aikataulua vertaa Medvedjevin käskyihin, ihan kuka tahansa lukutaitoinen ymmärtää miten epätoivoisessa tilanteessa Venäjä on. Ei ole mitään edellytyksiä nopeasti vastata kysynnän kasvuun. Tuohon kun vielä lisätään, että Venäjä on logistisesti erittäin haasteellinen paikka tuottaa oikeastaan mitään järkevämpää johtuen pitkistä välimatkoista ja puuttuvista osaamisklustereista raaka-aineiden kaivamista lukuunottamatta, niin on tekemätön paikka.

Logistiikkaan pitää vielä lisätä, että sekin on menossa erittäin huonoon happeen. Lentoliikenteen tila on tiedossa, junanvaunujen tuotanto romahtanut ja Siemensin varaosat juniin kortilla. Tuohon kun vielä lisää, että kuorma-autojen tuotanto yskii eikä pysty vastaamaan siihen, mitä Ukrainassa menee joka päivä. Ladat ei yksin venäläistä maailmaa pelasta, vaikka tuostakin on turha spekuloida, kun niitäkään ei pystytä tuottamaan. Jos tuolla logistiikalla pitäisi roudata kaikkea vähänkään kehittyneeseen tuotantoon liittyvää edestakaisin ympäri maan, niin logistiikasta vastaava olisi ihan omaehtoisesti valmis putoamaan ikkunasta muutamassa viikossa.

En ole lukenut tarkemmin, miten Puolan on tarkoitus järjestää vaunumiesten, korjaajien yms. koulutus mutta olen pitänyt nyrkkisääntönä että on järkevää pyrkiä valmistamaan uutta kalustoa yksikköjen vaunumäärän tai sen monikerran verran.

Venäjällä panssaripataljoonassa on 31 vaunua (poislukien muutama yksittäistapaus jossa on 40 vaunua) joten vuosituotannon olisi järkevä olla 31, 62, 93+1 jne. Jos katsoo heidän T-90A vaunujen vuosituotantoa 10 vuotta sitten, niin vuosituotantomäärät menivät juuri tällä logiikalla: LÄHDE

t-90a-production-numbers-for-russian-military-as-per-russianarmor-info-jpg.67332


Pitää myös muistaa että T-90A vaunujen valmistus alkoi ensin ulkomaiden tilauksesta ja omalle armeijalle valmistettuja vaunuja alettiin tekemään pari vuotta ensimmäisten ulkomaiden tilausten jälkeen. Toisaalta vuosituotanto aikavälillä 2004-2010 oli suurempi, koska samaan aikaan valmistettiin ulkomaille myytyjä T-90S vaunuja sekä näiden vaunujen kittejä ulkomailla tapahtuvaa kokoonpanoa varten. Ylle lainatussa taulukossa on kysymysmerkki vuoden 2011 kohdalla, mutta sen vuoden kohdalla pitäisi olla nolla: viimeiset Venäjän armeijalle valmistetut T-90A vaunut valmistettiin vuonna 2010.

Löysin tiedon jonka mukaan Puolan panssaripataljoonassa olisi 58 vaunua: LÄHDE

The programme calls for overhaul and modification of up to 318 T-72M1 MBTs – which is an equivalent of five combat battalions – each equipped with 58 tanks plus two reserve companies with 28 vehicles.

Jos katsoo tuota lainaamaani tiedotetta niin luvut täsmäävät:
  • K2: 180 (3 battalions) eli 180 / 3 = 60 tai toisinpäin nähtynä 3 x 58 + 6 = 180
  • K2PL: 820 units (14 battalions) eli 820 / 14 = 58,57 tai toisinpäin nähtynä 14 x 58 + 8 = 820
Voisi siis kuvitella että pyrkisivät valmistamaan yhden pataljoonan vaunut per vuosi, ellei jopa enemmän. Joku voisi toivoa enemmän, mutta ehkä Puolalla olisi tarkoitus valmistaa vientivaunuja samaan aikaan joten osa kapasiteetista menisi siihen (oletus että saavat myytyä vaunuja)? Heillä on myös selvästi suunnitelmana että nyt aloitettava panssarivaunujen tuotanto tullaan pitämään pystyssä pitkän aikaa, eikä siten että nuijitaan nopeasti tarvittu vaunumäärä valmiiksi ja laitetaan sen jälkeen tehdas kiinni. Tähän suunnitelmaan sopisi tuollainen 58 vaunua per vuosi omalle armeijalle, jolloin 820 kpl valmistukseen menisi 14 vuotta (jos tuotanto saadaan aloitettua vuonna 2026 JA jos päästään heti alusta asti tähän vauhtiin). Tästä ei ole tietysti takeita MUTTA Etelä-Korealla on kokemusta näiden vaunujen valmistuksesta ja oletan että avustavat tuotantolinjan pystyttämisessä, henkilöstön kouluttamisessa yms. joten jos ei tule odottamattomia yllätyksiä, en näe tuota mahdottomana ajatuksena.

Jos 2026 on sarjan ensimmäinen vuosi, niin neljästoista vuosi olisi 2039. Teen oletuksen että K3PL vaunu perustuisi monelta piirteeltään K2PL vaunuun, mutta vaatisi silti reilun 10 vuoden kehityskaaren. Vaunu otettaisiin tuotantoon pikkuhiljaa, valmistetaan ensin prototyypit ja nollasarja, tehdään niillä testikampanja ja sen perusteella tarvittavat muutokset yms. Jos kaikki menee hyvin, K3PL voisi tulla sarjatuotantoon samoihin aikoihin kun K2PL vaunut ovat poistumassa tuotannosta eli 2038-2039 tienoilla (paitsi toki jos vanhat mallit pidetään tuotannossa esim. vientiä varten samalla kun uusien tekeminen alkaa). Näin saataisiin aikaan sulavasti jatkuva tuotanto ja jos uuden vaunun tuotantotahti olisi sama 58 vaunua per vuosi niin pystyvät korvaamaan reservissä olevat vaunut sitä mukaa kun uusia valmistuu. Vanhimmat K2PL vaunut ovat nämä jotka toimitetaan 2022-2025 aikavälillä Etelä-Koreasta (alunperin K2-vaunuja jotka tullaan myöhemmin päivittämään K2PL-versioiksi) ja vuonna 2039 ne ovat 18 vuotta vanhoja. Ehkä K3PL olisi K2PL vaunun modernisointi ja siten voidaan hyödyntään vanhempia vaunuja eikä tarvitse tehdä kaikkea uudeksi? Tällöin menetetään osa uustuotannon kapasiteetista, mutta ehkä se koetaan hyväksyttävänä asiana?

Teen sen oletuksen että he tulevat luopumaan jossain vaiheessa Leopard 2A4 ja 2A5 vaunuistaan, kunhan K2PL-vaunujen määrä on "riittävä". Heillä tulee olemaan suuri määrä M1A1SA vai oliko ne M1A1FA vaunuja JA M1A2 SEPv3 vaunuja, joiden toimitusten pitäisi olla valmiit vuoteen 2026 mennessä. M1A1SA / FA vaunut tullaan kuulemma myöhemmin modernisoimaan M1A2 SEPv3 vaunuiksi. JOS näin käy, Abrams vaunujen kokonaismäärä tulisi olemaan vuonna 2026 yhteensä 366 kpl.

Jos peilataan tuohon K2PL aikatauluun niin vuonna 2039 nämä vaunut olisivat 14 vuotta vanhoja (toki modernisoidut M1A1SA / FA vaunut ovat "vanhempia" joiltain osin mutta yleensä modernisoitu vaunu lasketaan uudeksi). En ole varma, mikä heidän suunnitelma on Abramsien osalta mutta näen pari vaihtoehtoa: pidetään ne K2PL ja K3PL vaunujen rinnalla, mutta määrällisesti pienempinä. Tällöin on mahdollista saada suursodan aikana uusia vaunuja Atlantin takaa "ystävältä" ja heillä on reservissä, korjaamoissa yms. osaava reservi valmiina. Pääosan asevoimista muodostaisivat nämä kotimaiset vaunut, tosin ehkä jossain vaiheessa tulisivat luopumaan kokonaan jenkkivaunuista, sitten kun kokevat sen sopivaksi. Voisi mennä vuoden 2050 tienoille, vaunut ovat pitkäikäisiä ja toisaalta aina on mahdollista modernisoida vanhat vaunut jos halutaan jatkaa "elinikää".

Suomi on pitänyt hävittäjäkoneiden osalta ikärajana 30 vuotta, tosin jos tulisi sota niin koneilla lennettäisiin tietysti enemmän ja kulutus olisi nopeampaa. Panssarivaunut voivat olla pitkäikäisempiä jos ne on varastoitu oikein MUTTA kuten Ukrainasta nähdään, vaunussa olisi hyvä olla ainakin lämpötähtäin ja modernit viestivälineet eli jonkinlainen modernisointi olisi hyvä tehdä jossain vaiheessa MIKÄLI uhkakuvien teknologia ajaa vaunun ohi jollain tavalla. Ehkä tuollainen 14-18 vuotta olisi sopiva modernisoinnin väli tai ainakin silloin pitäisi katsoa tarkalla silmällä onko sille tarvetta? Tuo sopisi yhteen Puolan hahmotteleman suunnitelman kanssa tai ainakin sen mielikuvan joka minulla on heidän suunnitelmistaan.

MUOKKAUS: lisätään vielä tämän verran: heillä olisi tietysti lisäkapasiteettia ulkomailta saatujen tilausten osalta. Ehkä jopa saman verran kuin omalle armeijalle eli tuollainen 58 vaunua per vuosi? Jos heillä ei mene sukset ristiin Etelä-Korean kanssa niin varmasti pyrkisivät myymään molempien maiden tehtaiden kapasiteettia kimpassa? Silloin ei ehkä pidetä potentiaalisia tilauksia varten ylimääräistä kapasiteettia niin paljoa vaan tilaukset hoidetaan kimpassa sitä mukaa kun niitä tulee.

Toinen logiikka olisi se että tehdään vaunuja yli oman tarpeen varastoon ja luotetaan siihen että jossain vaiheessa tulee asiakas joka tarvitsee vaunuja suuremman määrän kuin mihin on tuotantokapasiteettia. Myydään sitten varastosta vaunuja tai ehkä varastovaunu johon tehdään asiakkaan haluamat modernisoinnit joko Puolassa tai kohdemaassa puolalaisten avustamana. Näin kaikki muut panssarivaunuja myyvät toimivat tällä hetkellä: eletään kylmän sodan aikana tuotettujen vaunujen modernisointien myynnillä (poislukien ne muutamat vaunumallit jotka on valmistettu viimeisen 30 vuoden aikana).
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top