Hyvin hyvin mielenkiintoinen artikkeli Strelkovin näkökulmasta, odotin sotapropagandaa mutta olikin henkilökohtaisia näkemyksiä.
ULKOMAAT EUROOPPA
Ukrainan sota: Kapinajohtaja Igor Strelkov pettyi Putiniin
Separatistit toivoivat, että Itä-Ukraina olisi liitetty Venäjään jo kesällä ”kansanäänestyksen” jälkeen.
Teppo Tiilikainen
Ukrainan kapinallisten entinen sotilaskomentaja
Igor Strelkov syyttää Venäjän johtoa separatistien pettämisestä. Hänen mukaansa kapinalliset toivoivat, että Venäjä liittäisi Donetskin ja Luhanskin alueet itsensä samalla tavalla kuin Krimin niemimaan, mutta heidän toiveitaan ei kuunneltu.
”Myös alueen väestö toivoi sitä”, Strelkov sanoo äärioikeistolaisen ja nationalistisen
Zavtra-lehden
haastattelussa. ”Kukaan ei halunnut taistella Luhanskin ja Donetskin itsenäisyyden puolesta, kaikki olivat alusta alkaen Venäjän kannalla.”
Strelkov on oikealta nimeltään
Igor Girkin. Hän on Venäjän sotilastiedustelun entinen upseeri, joka taisteli 1992 Venäjän armeijan riveissä Transnistriassa ja myöhemmin Bosnian serbijoukoissa. Viime helmikuussa Strelkov lähetettiin Krimille, jossa hän osallistui alueparlamentin miehitykseen.
Krimin valloituksen jälkeen Strelkov siirtyi huhtikuussa Donetskiin ja sieltä Slovjanskiin, joka toimi pitkään kapinallisjoukkojen tärkeimpänä tukikohtana. Samoihin aikoihin levottomuuksia puhkesi myös Harkovassa ja Odessassa, jotka ovat sittemmin rauhoittuneet. Taisteluja on käyty ainoastaan Donetskin ja Luhanskin lääneissä, jotka ovat osittain kapinallisten hallussa.
Zavtran haastattelussa Strelkov ottaa ”henkilökohtaisen vastuun” Itä-Ukrainan sodasta. Hänen mukaansa kapina olisi hiipunut pikkuhiljaa Donetskissa ja Luhanskissa samalla tavalla kuin Harkovassa ja Odessassa, ellei hänen yksikkönsä olisi puuttunut tilanteeseen.
”Minä ammuin sodan lähtölaukauksen”, Strelkov sanoo. ”Sodan pyörä lähti käyntiin meidän yksikkömme ansiosta. Me sekoitimme pöydällä olevat kortit.”
Strelkovin mukaan Ukrainan armeija ja kapinallisjoukot välttelivät sodan alkuvaiheessa suoria yhteenottoja. Kapinallisten joukot koostuivat hänen mukaansa vielä silloin 90-prosenttisesti paikallisista asukkaista ja ne pitivät päävastustajanaan äärioikeistolaisen Oikea sektori -liikkeen vapaaehtoisia.
Tilanne muuttui siinä vaiheessa, kun Ukrainan johto ymmärsi, ettei Venäjä aloitta suurimittaista sotaa. Ukrainan armeijan joukot hyökkäsivät voimalla ja kapinalliset jäivät tappiolle, kunnes Venäjä lähetti alueelle elokuussa tuhansia sotilaita ja raskasta kalustoa. Strelkov toistaa jo aiemmin tarjotun selityksen, jonka mukaan venäläissotilaat olivat ”lomalla” vakinaisesta palveluksesta.
Venäjä on toistuvasti kiistänyt tukevansa kapinallisia aseellisesti. Strelkovin mukaan tuki on kuitenkin merkittävää. Hän kertoo, että Venäjältä tulleet joukot olivat päävastuussa esimerkiksi Mariupoliin syyskuussa tehdyssä hyökkäyksessä. Kaupunki olisi ollut helppo valloittaa, sillä Ukrainan armeijan joukot eivät tehneet juuri vastarintaa.
”Saimme kuitenkin käskyn pidättyä valtaukselta”, Strelkov sanoo.
Strelkov korostaa, etteivät kapinalliset valmistautuneet missään vaiheessa rakentamaan alueelle omaa valtiota. He toivoivat, että Venäjä rakentaisi Itä-Ukrainan kautta maayhteyden Krimille ja liittäisi sen vuoksi separatistien valtaamat alueet itseensä.
Kapinalliset vetosivat Putiniin toukokuussa Donetskissa ja Luhanskissa järjestettyjen ”kansanäänestysten” jälkeen, mutta Moskovasta saatiin vastaukseksi vain epämääräisiä lausuntoja, joissa kapinallisia ja Ukrainan johtoa kehotettiin vuoropuheluun.
”Ymmärsin silloin, ettei Venäjä aio ottaa meitä”, Strelkov sanoo. ”Päätös oli meille šokki.”
Strelkov poistui Donetskista alkusyksystä, kun Venäjä otti taktisista syistä etäisyyttä kapinallisiin. Myös ”Donetskin kansantasavallan” pääministerinä toiminut
Aleksandr Borodai kutsuttiin takaisin Moskovaan. Kapinapäälliköt korvattiin paikallisilla johtajilla, joiden asema vahvistettiin marraskuun alun ”presidentinvaaleissa”.
Lähtiessään Donetskista Strelkov vakuutti uskollisuuttaan Venäjän presidentille
Vladimir Putinille ja sanoi haluavansa suojella tätä vihollisilta ja pettureilta. Hän on kuitenkin arvostellut Minskissä syyskuun alussa solmitun tulitaukosopimuksen ehtoja ”häpeällisiksi”.
Venäjän valtiojohtoinen media on sittemmin menettänyt mielenkiintonsa Strelkoviin, eikä häntä haastatella enää uutislähetyksissä. Sen sijaan Strelkov julkaisee YouTubessa ja sosiaalisessa mediassa vetoomuksia, joissa hän toivoo Venäjältä voimakkaampaa tukea kapinallisten taistelulle.
YK:n torstaina julkaiseman raportin mukaan Itä-Ukrainan sodassa on kuollut ainakin 4 317 ihmistä ja lähes kymmenentuhatta on haavoittunut.
