Oletko perehtyessäsi (korkeamman teknologian) ammusten potentiaalisiin laskennallisiin tuotantoarvioihin, kohdannut selvityksiä joissa olisi huomioonotettuna Länsiteknologian (ml. tuotantovälineet ja ylläpito) saatavuuden muutokset?
Ei ole varsinaisesti tullut vastaan tällaista tietoa, siis miten vaikeampi saatavuus on vaikuttanut tuotantoon. Vanhempien ohjusten osalta moni näyttää perustuvan vanhaan neuvostoteknologiaan eli analogisia ovat. Uudempien osalta oletan että täytyisi käyttää länsikomponentteja runsaasti.
Sodan aikana on huhuttu että olisivat hankkineet näitä komponentteja varastoon ennen sotaa jotta niitä olisi reilusti. Olen vähän epäileväinen, tuohan tarkoittaisi että olisivat ennakoineet pitkää sotaa? Lisäksi heille asetettiin pakotteita Krimin valtaamisen jälkeen eli keväästä 2014 asti. Toisaalta ehkä eivät varautuneet pitkään sotaan mutta pitkiin ja rajuihin pakotteisiin? Ehkä sen takia niitä olisi hankittu varastoon? Jotta voidaan jatkaa tuotantoa ilman hidasteita Ukrainan valtaamisen jälkeen.
Toisaalta ehkä vielä 2014 ja sen jälkeen pakotteisiin ei suhtauduttu samalla vakavuudella kuin mitä nyt? Ainakin sota-aikana on nähty erilaisia listoja yrityksistä joiden komponentteja on saatavilla Venäjällä sekä mitä mikropiirejä eri laitteet käyttävät (ukrainalaiset ovat purkaneet alasammuttuja laitteita ja valokuvanneet niitä). Oletan että Venäjä ostaa komponentteja erilaisten bulvaanien kautta tai "ystävällisten kauttakulkumaiden avulla", mikä tietysti rajoittaa tuotantokapasiteettia jos näistä tulee pullonkaula.
Yksi rajuimpia temppuja olisi ostaa tuotteita jotka sisältävät heidän tarvitsemiaan komponentteja tai "riittävän samanlaisia", purkaa ne osiksi ja ottaa tarvitsemansa ohjustuotannon käyttöön. Tämä olisi jo melkoista kikkailua, mutta jos ei muuten saisi niin hätä keinot keksii. Varmasti osalla sotateknologiaan "kelpaavista" komponenteista on kaksoiskäyttökohteita siviilipuolella - toki sotilaskäyttöön tarkoitetut voivat olla esim. säteilysuojattuja tai muuten parempia, mikä näkyy tietysti hinnassa ja vaikeammassa saatavuudessa.
Venäjän UAV- ja dronelaitteille on naurettu sodan aikana, ne sisältävät hyvin selvästi ja runsaasti länsikomponentteja JA moni oli siviilikäyttöön tarkoitettuja, jotka oli vain laitettu ko. "sotilaslaitteeseen". Eipä siis ihme jos erilaiset EMC-aseet purevat niihin, tosin EMC-suojaus voidaan tehdä koteloinnillakin.
Takaisin kysymykseesi: toistaiseksi en ole nähnyt merkkejä että komponenttien saatavuus olisi vaikeuttanut uusien ohjusten valmistamista. Enemmän näyttää tuotantokapasiteetin nosto tuottavan ongelmia, tosin Ukrainan ilmoituksista nähtävissä että ovat ehkä saaneet nostettua kuukausituotantomääriä sodan viime kuukausien aikana. Ei ehkä paljon, mutta nosto mikä nosto. Toisaalta ei riitä täyttämään tarvetta: miksi muuten olisivat ostaneet iranilaisia? Muistaakseni näistä sanottiin että niitä olisi tilattu yli 2 000 kpl. Nyt Ukraina kertoi että niitä olisi toimitettu 750 kpl. Joten 2/3 tilauksesta vielä toimittamatta? Aika hiljaista ollut tällä rintamalla, ehkä loput toimitetaan salassa? Tai ehkä Irania on painostettu tarpeeksi jotta loput jäävät toimittamatta?
.
