Ukrainan konflikti/sota

Mä en kyllä nyt tajunnut tästä postauksesta hölkäsen pöläystä. Mutta, senverran kuitenkin, että täälläpäin telaketjujen kolina tuo vaan veden kielelle ja nostaa torninheittokisavireen huippuunsa! 😜
Noinhan se on jos semmoisille holleille sattuu sinkomies hengissä pääsemään. Ja minähän en siis ole tankissa vaan tukitoimissa. Tai siis eihän sitä tankkimallia mitä varten treenattiin ole enää käytössä tässä valtakunnassa.
 
Niin siis miksi olisi tehty mitään vahvennuksia? Johonkin kannibalisoituisin alustoihin joiden kohtalo on erittäin isolla todennäköisyydellä myös jäädä sellaisiksi. Jos jotain aletaan remontoimaan, niin se on olemassa oleva toimiva A4 lautta joka varmasti alkaa olla osittain peruskunnostuksen tarpeessa ilman mitään modernisointiakin.
Aikaisilla A-malleilla A4 mukaanlukien oli taipumusta alustan mikromurtumiin.
Kuten ihmisilläkin, on helpompaa ja halvempaa tukea ennen, kuin korjailla jälkeen rasitusmurtuman.
Itävaltalainen käsitys A4:n alustan muuntelutarpeesta, jos ei mennä myöhemmälle mallitasolle:
Das Fahrgestell, die Wanne und der Turm bedürfen keiner Erneuerung, aber einer guten Überarbeitung. Die Wanne muss an den Bug- und Heckkanten verstärkt werden, um teilweise vorhandene Ermüdungserscheinungen nicht zu einem Ausfallsgrund werden zu lassen. Die beschriebenen Maßnahmen sind notwendig, um das System Kampfpanzer für die Ausbildung und den Einsatz weiter betreiben zu können und die sich auch budgetär in überschaubaren Grenzen halten.
https://www.truppendienst.com/themen/beitraege/artikel/leopard-2-aut-austrian-upgraded-tank
Suunnilleen:
Alustaa, runkoa ja tornia ei tarvitse uusia, mutta ne vaativat hyvän kunnostuksen. Runko on vahvistettava keula- ja peräreunoista, jotta osittain esiintyneiden väsymisilmiöiden ei anneta muuttua rikkoontumissyyksi. Kuvatut toimenpiteet ovat välttämättömiä panssarivaunujärjestelmän koulutus-ja kenttäkäytön jatkamista varten ja ne ovat myös budjetäärisesti hallittavissa rajoissa pysyviä.
Jousituksen vahvistaminen taas on osa A4:ää myöhempien mallien ohjelmaa.

Kun peruskunnostukseen kai kuuluu osiin purkaminen, lienee nopeinta jos alusta ja muut osat on valmiiksi modifioitu, joko A4:n viimeistä kehitystasoa tai myöhempiä malleja vastaavaan kuntoon. Itse asiassa nopeinta taitaisi olla koota valmiiksi muutamia paranneltuja panssareita varaosavaunuista jo ennen vastaavaa koulutuskäyttövaunujen peruskorjaustarvetta, jolloin hyväkuntoisia vaunuja olisi nykyistä enemmän käyttövalmiina peruskorjausten aikanakin. Eiköhän varaosiksi purettujen vaunujen osienkin kunto ole jo valmiiksi tarkastettu, joten siihenkään ei aikaa kuluisi kuten ei purkuun tai puhdistukseenkaan.
 
Amos käy myös :sneaky:
Vaan onko niihin kartussia?

Edelleen, olisit siis luovuttamassa itäisen suomen KarPr = SA keihäänkärki prikaatin KrhK ampuvat aseet Ukrainaan :rolleyes:
Joku tutkija väitti että suomessa on viitteitä sotapsykoosista, puhuisin itse Leopardpsykoosista, siinä pyritään lahjoittamaan kaikista modernein, vähälukuisin ja vaikeimmin korvattava kalusto maasta ulos:facepalm: Lisäpisteitä saa jos kalusto on vielä mahdollisimman vaikeasti käyttöönotettavissa /ylläpidettävissä Ukrainassa:ROFLMAO::facepalm:

Miksei kukaan vauhkoa vanhoista itäkaluista mistä voisimme kenties luopua ilman että se on heti pois perustamisluotteloiden kärkijoukoilta?
 
Sotahistoriasta kysymys: Tuleeko jollekin mieleen yhtään modernia laajan mittakaavan sotaa, jossa hyökkääjä olisi joutunut puolustuskannalle ja perääntymään reilusti, mutta lopulta vielä kääntänyt sodan voitokseen ja ajanut alkuperäiseen tavoitteeseen?

Napoleon, Saksa WW1, Saksa WW2, Japani WW2, Korean sodat, Vietnam, Israelin sodat, Falkland, ryssän Afganistanin retkijne.... kaikki nämä päättyivät loppuliseen tappioon strategisen puskun hyydyttyä ensimmäisen kerran. Paikallisia voittoja ja yrityksiä kääntää sota kyllä, mutta silti matka vääjäämättä kohti kotia. täytynee mennä jonnekin eksoottisempaan taisteluun tai kauemmaksi historiaan, että tällainen tapahtuma löytyy. Kaikki voittoisat hyökkäykset, ainakin kohtuu modernilla ajalla, jotka mieleeni tulee, on saavutettu suhteellisen nopeasti.
Toinen Indokiinan sota (jota jotkut sanovat myös Vietnamin sodaksi) jollakin tulkinnalla voisi olla tuollainen tapaus. Ranskan vetäydyttyä ja Vietnamin jakaannuttua pohjoinen jatkoi sissi- ja tavallista sotaa USA:n tukemaa etelää vastaan, eli voitaisiin tulkita hyökkääjäksi. Mutta oliko heillä kunnollista strategista puskua laisinkaan ennen USA:n vetäytymistä '75? Lasketaanko ensimmäinen Indokiinan sota Ranskaa vastaan tuollaiseksi?

Juu, ei sellaista sotaa helpolla löydy.
Tämä ei sitten ole minkään sortin kettuilua, mutta: minne SA-joukkoihin ne kaikki 100 A4:sta meillä on sijoitettuna?
Ymmärtääkseni kun siitä ei ole kovin kummoista selvyyttä julkisuuteen tullut...
Ei aavistustakaan, mutta sanovat että jonnekin ne on sijoitettu. Tuolla ne uusimmat ilmoitukset ovat, saa käydä katsomassa josko tulisit niistä hurskaammaksi kuin tämä hullu: https://puolustusvoimat.fi/en/exchange-of-information
 
Loppuun vielä taktisesta miete: Viime päivinä on taas ydinasepuheet saaneet uutta pontta ryssän mediassa, voiko se epätoivo olla niin suuri, että sitä taktisen käyttöä tien raivaajana todella suunnitellaan tai ainakin siihen valmistaudutaan jos näyttää, että konventionaalinen voima ei riitä?
Atomipommi on ollut ryssänmaalaisen propagandan vakioteema jo niin kauan ennen nykyisen sodan perkelöitymistä 2022, että enpä tällä haavaa olisi näkemässä samojen puheiden jatkamisella olevan mitään uutta merkitystä.
Voivat jauhaa aiheesta reaktiona yltyviin puheisiin panssarikaluston lähettämisestä Ukrainan avuksi. Että josko länsijohtajat saisi taas kerran luopumaan aikeistaan vähän kovemmilla puheilla.
 
Lähtökohtaisesti taistelupanssarivaunuun yritetään vaikuttaa nimenomaan raskaammalla aseistuksella, kuten panssarintorjuntaohjuksilla tai taistelupanssarivaunun kanuunalla. Eikai kukaan ole tässä rajannut keskustelua kevyempiin menetelmiin? Venäläisten tuoreimmat 125mm alikalinuolet ja vaikkapa aiemmin mainitsemani Kornet-M tekevät kyllä tarvittaessa reijän Leopardinkin (2 A4) keulaan.

Niin ikään uusimpien T-72 B3M- ja T90-versioiden keulaa ERA:lla koristeltuna ei oikeasti kannata kokeilla millään kevyellä kertasingolla, jos muitakin vaikutustapoja löytyy.
Entä jos ilkeät ukrainalaiset laittavat Leopardille reaktiivi-ym. panssaria hyväksyttämättä muutoksia KMW:llä?
 
Noinhan se on jos semmoisille holleille sattuu sinkomies hengissä pääsemään.
No, päätellen Ukrainan videoista niin ei ole kovin harvinainen tapahtuma. Ei varsinkaan, jos/kun hyökkääjä tunkee kyliin tms. tai edes maantietä metsäsaarekkeiden reunaa. Ja niinkuin kumpikin puoli tuntuu aika usein tekevän: ilman sivustoja haravoivaa jalkaväkeä.

Ja toisaalta, ei taida olla kovin kummonen kynnys enää nykypäivänä sinkomiehen opetella olalta ammuttavia ohjuksia ampumaan (?). Siis jos porukkaa suunnilleen pystymettästä koulutetaan tehokkaiksi tuolla Ukrainassakin.
 
Sotahistoriasta kysymys: Tuleeko jollekin mieleen yhtään modernia laajan mittakaavan sotaa, jossa hyökkääjä olisi joutunut puolustuskannalle ja perääntymään reilusti, mutta lopulta vielä kääntänyt sodan voitokseen ja ajanut alkuperäiseen tavoitteeseen?

Napoleon, Saksa WW1, Saksa WW2, Japani WW2, Korean sodat, Vietnam, Israelin sodat, Falkland, ryssän Afganistanin retkijne.... kaikki nämä päättyivät loppuliseen tappioon strategisen puskun hyydyttyä ensimmäisen kerran. Paikallisia voittoja ja yrityksiä kääntää sota kyllä, mutta silti matka vääjäämättä kohti kotia. täytynee mennä jonnekin eksoottisempaan taisteluun tai kauemmaksi historiaan, että tällainen tapahtuma löytyy. Kaikki voittoisat hyökkäykset, ainakin kohtuu modernilla ajalla, jotka mieleeni tulee, on saavutettu suhteellisen nopeasti.

Tämän pohjalta mietin, että ryssä kulkee Ukrainassa juuri tuota yllä viitotettua tietä. Epäonnistunut strateginen isku, perääntyminen ja nyt vastahyökkäykseen viimeisin voimin. Toistaiseksi se ei ole tuottanut kuin paikallista menestystä.

Loppuun vielä taktisesta miete: Viime päivinä on taas ydinasepuheet saaneet uutta pontta ryssän mediassa, voiko se epätoivo olla niin suuri, että sitä taktisen käyttöä tien raivaajana todella suunnitellaan tai ainakin siihen valmistaudutaan jos näyttää, että konventionaalinen voima ei riitä?
Neuvostoliitto 2. maailmansodassa, ja juuri tästähän Putin on nyt vaikutteita runsaasti ammentanut ja luulee liikoja niin nykyajan Venäjästä kuin Stalinin Neuvostoliitostakin (unohtaen, ettei Neuvostoliitolla olisi ollut mitään saumaa ilman lännen lend-lease apua ja läntistä rintamaa).

Tässä sodassa on otettava huomioon, että Ukraina on vain vahvistunut ajan kuluessa ja Venäjä heikentynyt. Jos Venäjä ei viime keväänä päässyt nopeasti tavoitteeseensa, niin yhä vaikeampaa on uusintayritysten kanssa. Alkuperäinenkin tavoite oli yltiö-optimistinen, vaikka voimasuhteet olikin nykyistä paremmat Venäjän kannalta.
 
Lopun mietteestä ydinaseeseen liittyen, pitäisin outona jos sen käytöltä vältyttäisiin. Odotan aika rumaakin temppua sillä sektorilla, ja ylipäätään sodan leviämistä. Jotenkin kokonaiskuva vaan saa tällaisia mietteitä aikaan.
Jotenkin aina herättää ihmetystä nämä maininnat ”sodan leviämisestä” taikka ”3. maailmansodasta”. Maailmansodan määritelmä kait pitää sisällään sen että molemmilla puolilla pitäisi olla useampia valtioita. Tai ylipäätään leviämispuheet, en ole kyllä mistään päin maailmaa kuullut että löytyisi valtio mikä haluaisi tulla mukaan ja ottaa osumaa ryssän rinnalla, ja ryssän puolesta.
Että ei, ei ole pelkoa 3. maailmansodasta. Eikä edes sodan leviämisestä. Vaikka tätä jälkimmäistä melkein toivoo, siis länsirintaman levenemistä. Säästäisi ja nopeuttaisi asioita.
 
Ei aavistustakaan, mutta sanovat että jonnekin ne on sijoitettu. Tuolla ne uusimmat ilmoitukset ovat, saa käydä katsomassa josko tulisit niistä hurskaammaksi kuin tämä hullu: https://puolustusvoimat.fi/en/exchange-of-information
Sijoitettu vahvuusilmoituksiin siroittelumenetelmällä:
Ovat sekä Pääesikunnalle että Maavoimien Esikunnalle alistettuina, Helsingissä ja Mikkelissä, Parolassa ei ole yhtään panssaria?
Suomella ilmeisesti suuret mitalitavoitteet Johannesburgin vittuiluolympialaisissa.
 
Loppuun vielä taktisesta miete: Viime päivinä on taas ydinasepuheet saaneet uutta pontta ryssän mediassa, voiko se epätoivo olla niin suuri, että sitä taktisen käyttöä tien raivaajana todella suunnitellaan tai ainakin siihen valmistaudutaan jos näyttää, että konventionaalinen voima ei riitä?
Taktisen ehkä saisivat perille kun siinä se menee kuin muutkin puikot. Näkisin tuon ehkä sellaisena viimeisenä korttina tällä hetkellä, jos ryssä haluaa todellakin pitää valtaamistaan tonteistaan kiinni. Ryssä todennäköisesti käyttäisi sen siviileihin mahdollisimman tuhoisasti ja pyrkisi sillä saamaan Ukrainan neuvottelupöytään. Neuvotteluissa ryssällä varmaan olisi aika selkeät vaatimukset siirtää vain rajaa ryssien edun mukaisesti ja rauha.

Huonona puolena tuossa on se ryssän kannalta, että Ukraina tuskin tuohon taipuu ja ydinisku olisi kuitenkin jo sellainen, että eskalaatiota olisi melkein mahdoton välttää. Jos ryssän annetaan voittaa ydinasein, niin tiedetään, että jatkoa on taas myöhemmin luvassa, eli sitä ei yksinkertaisesti voida hyväksyä. Dialogi jenkkien ja ryssien välillä olisi varmasti myös aika välitön ja harkinta-aikaa ryssälle ei kauheasti annettaisi välittömään antautumiseen ja vetäytymiseen, ennen kuin ryssän sotilas-infraa ruvetaan kääntämään perunapelloksi.
 
Jotenkin aina herättää ihmetystä nämä maininnat ”sodan leviämisestä” taikka ”3. maailmansodasta”. Maailmansodan määritelmä kait pitää sisällään sen että molemmilla puolilla pitäisi olla useampia valtioita. Tai ylipäätään leviämispuheet, en ole kyllä mistään päin maailmaa kuullut että löytyisi valtio mikä haluaisi tulla mukaan ja ottaa osumaa ryssän rinnalla, ja ryssän puolesta.
Että ei, ei ole pelkoa 3. maailmansodasta. Eikä edes sodan leviämisestä. Vaikka tätä jälkimmäistä melkein toivoo, siis länsirintaman levenemistä. Säästäisi ja nopeuttaisi asioita.

Voip olla jo huomenna Belarus mukana niin, ettei sitä voi olla huomaamatta vaikka koittas vaan kolmannella silmällä tähystellä. Mikähän seuraavana?
 
Back
Top