Pakko heittää tähän kommentti, että varmaankin Krimin valtaus onnistui heittämällä myös sen takia, että sille oli suuren osan paikallisen siviiliväestön tuki ja Ukrainan armeijakin oli ennemminkin toteamassa, että tämä alue nyt sitten liitetään Venäjään.
En voi millään uskoa, etteikö NATO:n ja USA:n sateliitit ja vakoilu olisi olleet ajantasalla siitä, mitä kohta tapahtuisi. Eipä paljoa tehneet mitään, ainakaan uutisissa näkyvää. Miksi tehdä, jos on epävarmaa, onko siviiliväestön tuki takana?
Johannes
Vaikea sanoa kuinka suuri osa alueen väestöstä todellakin oli venäläismielisiä ja kannatti anneksaatiota (vaalien tulos kun ei tässä tapauksessa ole paras mittari) - mutta puhuttaneen kuitenkin kymmenistä prosenteista, joiden mielipide oli "kyllä" tai "ehkä" - tämä varmasti osaltaan hillitsi ulkovaltojen halua aloittaa operaatioita Krimillä.
Mutta epäilemättä suuri merkitys oli myös Krimille sijoitettujen Ukrainan asevoimien joukkojen passiivisuudella, länsi ei siis välttämättä edes tiennyt saisiko se tukea näiltä joukoilta, joten tämä tekijä oli myös syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä - samaten kuin se, että kuinka pysyvä Ukrainan uudesta hallinnosta edes tulisi. Ei senkään asema kiveen kirjoitettu tuolloin ollut vaikka EuroMajdanin seurauksena Janukovitshin tukijoiden asema oli käynyt tukalaksi - tuolloin oli kuitenkin olemassa oleva riski sille, että maa ajautuu sisäisiin yhteenottoihin ja tämä on kenties suurin tekijä siille miksei länsi halunnut lähteä tuolloin sotilaallisesti tukemaan uutta hallintoa. Ei haluttu sotkeutua mahdolliseen sisällissotaan tai tukemaan hallintoa, joka ei kykene ottamaan alueella haltuunsa väkivaltamonopolia.
Krimin haltuunottoa oli ilmeisesti harjoiteltu Venäjällä vuosien ajan, oli siis varauduttu kriisiin ja sotatoimiin - mutta näissä harjoituksissa ei ilmeisesti oltu puhuttu miehitettävästä alueesta eksaktilla nimellä. Ja kun Venäjä aloitti operaation Krimillä se aloitettiin asevoimien ja turvallisuuspalvelun sekä sisäministeriön erikoisjoukkojen voimin - Venäjä on jo vuosia harjoitellut näillä joukoilla operointia siten, että lähtövalmius lähialueille on todella nopea. Eli periaatteessa tilanne on voinut olla se, että lännessä on aavisteltu jotain mahdollisesti tapahtuvan EuroMajdanin myötä, Venäjän reagoivan aggressiivisesti mutta ei oltu kuitenkaan varmoja siitä, että milloin ja millä voimalla. Selkeänä signaalina siitä, että jotain voi tapahtua piankin voidaan pitää helmikuun loppua, jolloin venäläisjoukkoja ilmaantui Krimillä partioimaan tukikohtiensa ulkopuolelle (aika ennen pienten vihreiden miesten saapumista) ja kun paikallisjoukkoja alettiin varustaa, siinä vaiheessa kun Simferopolin kv. lentoasema joutui "tunnistamattomien joukkojen" miehittämäksi lännen tiedustelupalvelut varmasti ymmärsivät mitä tuleman pitää mutta tuolloin muu reagointi kuin paheksunta poliitikkojen suunnalta olisi voinut johtaa lännen kannalta ei-toivottuun tulokseen ja siksi lännen reaktiot olivat passiivisia.
Tietty siihen vaikuttaa olennaisella tapaa tiedonpuute paikallisen väestönosan tuesta venäläisille, Ukrainan asevoimien rooli ja Ukrainan uuden hallituksen/johdon kyvykkyys/kyvyttömyys kontrolloida maata tms. seikat. Sen ymmärrän, että tuolloin vaadittiin venäläisten vetäytymistä Krimiltä ja painotettiin rauhanomaista ratkaisua mutta siinä vaiheessa kun "putinin turisteja" alkoi ilmaantua Itä-Ukrainaan lännen olisi tullut tiedostaa se, että Venäjällä voi olla (on) laajempiakin tavoitteita Ukrainassa kuin pelkästään Krimin hallinta. Ja tämä myöhemmin tapahtunut reagointi on minusta se mitä tulee erityisesti kritisoida.
Krimin ja etenkin Itä-Ukrainan kohdalla on nähty hyvin selkeästi se mitä tapahtuu kun keskusvallalla ei ole alueellaan väkivaltamonopoli hallussaan, tuolloin suhteellisen pienen ryhmittymän on yllättävänkin helppoa aiheuttaa paikallisia ongelmia ja saada epävarma alue luisumaan pois hallituksen kontrollista ja muodostaa tilanne, jossa valta on "paikallisilla joukoilla" tai ulkoa tuetuilla ryhmillä. Donbassin alueella etenkin nähtiin se, että keväällä 2014 yllättävän pienet joukkiot saivat mellastaa yllättävän kauan aikaa ja luoda näin pohjaa sille, että Kiova menetti alueet kontrollistaan - syy tämän mellastamisen onnistumiselle ovat jotakuinkin tiedossa. Mutta voidaan spekuloida, että olisiko tilanne idässä eskaloitunut nähdynkaltaiseksi jos Kiova olisi antanut Krimille sijoitetuille joukoille luvan ryhtyä aseelliseen vastarintaan tai organisoinut riittävän varhain Donbassin alueelle hallitusta tukevista joukoista osastoja, jotka olisivat riisuneet "putinin turistit" ja separatistit aseista ja päättäneet alueilla hallintorakennusten miehittämiset nähtyä olennaisesti aktiivisemmin? Minusta Kiovan toimet osaltaan loivat pohjaa sille, että separatismin aallon onnistui lyödä itsensä läpi idässä - toki ulkoa tuli massiivinen tuki hetimmiten keväästä alkaen "putinin turistien" ja myöhemmin aseistettujen joukkojen myötä. Mutta silti Kiovan passiivisuus (ymmärretävistä syistä johtuva) on kritisoinnin arvoista.
Lännen kohdalla tuli havaittua se, että tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa demokratioiden reagointi on olennaisesti hitaampaa (etenkin kun kriisi ei konkreettisesti kohdistu omaan maahan) kun vastaavasti semidiktatuurissa toimitaan selkeästi toisella tapaa (ja asia verhotaan demokraattiseen päätöksentekoon - kuten duuman äänestys Krimin liittämisestä Venäjään). Venäjällä on jo vuosien ajan järjestetty sotilasharjoituksia tai joukkojen operatiivisen valmiuden nostoja "sotatilaan" Putinin yllätyksellisillä ilmoituksilla (eivät harjoitukset sikä yllätyksiä ole olleet etteikö joku niistä olisi tiennyt, mutta joukko-osastoille harjoitukset tulivat yllätyksenä ja näin toimien nähtiin kuinka nopeasti joukkojen valmiustasoa saadaan nostettua tai kuinka nopeasti x pataljoonaa saadaan siirrettyä paikkaan y) eli teoriassa Venäjän asevoimien, sisäministeriön ja FSB:n yksiköiden valmiustasoa on nostettu hyvinkin yllättäen ja siitä alle vuorokaudessa joukot ovatkin aloittaneet siirtymisen kohti kohdetta - tässä tapauksessa Krimiä. Näillä joukoilla oli siis yllätysmomentti puolellaan ja hajaannukseen joutuneessa maassa yllättäen alueelle (Krim) siirtyneet venäläisjoukot saavuttivat aseman, jossa heillä oli väkivaltamonopoli hallussa ja tukena tuhansia paikallistaistelijoita ja venäläis-mielisiä.
vlad.
