Kyllä valmius uuden oppimiseen on enemmän kiinni ihmisen perusluonteesta kuin iästä.
Toki vanhemmalla ihmisellä on enemmän poisopittavaa kuin nuoremmalla. Vanhempi ihminen on helposti jäänyt takamatkalle uusissa asioissa kuin nuori, joka on ollut eturintamassa omaksumassa uusia asioita. Mutta silti, mikäli ihminen on itse halukas omaksumaan uusia asioita ja suhtautuu niihin avoimesti, myös pystyy siihen hyvinkin korkeassa iässä. Totta kai on paljon vanhuksia, joilla ei esim. älypuhelimen käyttö suju ja tietokoneet ovat täysi mysteeri. Syynä on useimmiten kuitenkin se, että pitkään harattiin vastaan koska perusluonne oli muutosvastainen eikä suostuttu yrittämäänkään käyttää moisia vempeleitä, ja nyt kun alkaa olla pakko voidakseen tehokkaasti pärjätä yhteiskunnassa, ikää on jo niin paljon, että oppimiskyky on korkean iän takia alkanut heikentyä liiaksi. Ja jos on tottunut tekemään jonkin asian riittävän hyvin tietyllä tavalla, halukkuus opetella toisenlainen tapa voi olla niukka, koska sitä ei enää siinä vaiheessa koeta tarpeelliseksi. Toisaalta on niitäkin, jotka hyvin vanhoina oppivat ja opettelevat kaikkea uutta, kun kiinnostusta on.
Nyt kun tulenjohto oli äskettäin puheenaiheena, käytetään esimerkkinä Suomea jatkosodan aikana. Yli viisikymppinen kenraali Nenonen ei tarvinnut kuin yhden intensiivisen ja tupakan ketjupolttoa sisältäneen briiffin 35-vuotiaan majuri Unto Petäjän kanssa, ja sen jälkeen Suomessa pian omaksuttiin mahdollisesti maailman paras tykistön tulenjohto. Sen jälkeenkin tarvittiin vielä sotilaiden oma-aloitteista neuvokkuutta, jotta tykistöstä saatiin paras teho irti: luovuttiin ohjesäännön mukaisista tykistötaisteluista ja alettiin keskittyä täydellä voimalla jalkaväkimaaleja vastaan.
Aivan hyvin voi silti Ukrainan asevoimilla olla luutuneisiin käytäntöihin juuttuneita upseereita, jotka eivät omien huonojen ominaisuuksiensa takia ole valmiit vastaanottamaan parempia toimintatapoja. Vanhempi esiupseeri useammin on sellaisessa paikassa, jossa hänen ei tarvitse itse kokea kyvyttömyytensä seurauksia. Nuorempi upseeri on etulinjassa tai sen lähellä, ja väkisinkin joutuu näkemään, mikä sodan todellisuus on. Heistä fiksuimmat osaavat analysoida, mikä toimii ja mikä ei, ja sen opin saaminen eteenpäin voi tyssätä, jos esikuntatasolla on joku kyvytön jarru tulppaamassa edistystä. Toisaalta jos ylemmillä tasoilla on kyvykkäitä ja muutosvalmiita ihmisiä, tapahtuu myös kehitystä eikä siinä ole kenenkään ikä esteenä.