Ukrainan konflikti/sota

Heinrich kirjoitti:
Kenraalimajuri evp. Toveri on meidän ihmettelijöiden kanssa samoilla linjoilla:


Mutta jos UA:n sodanjohto on linjannut, että voimakkaaseen maahyökkäykseen ei nyt pystytä mistään suunnalta, niin eihän sitten ei auta muu kuin nähdyn kaltainen ohjusten ja tykistön paukutteluun perustuva kulutussota.
Klikkaa laajentaaksesi...
Julkinen huutelu Khersoniin hyökkäyksestä, Venäjä raapii kasaan joukot sinne, SITTEN sillat poikki ja vastahyökkäystä muualle?
 
Peeveli kirjoitti:
Mitäkö olen itse tehnyt asiaa edistääkseni? Tykännyt parista twiitistä ja puhissut kiukkuani. Nyt kysymys: kertokaa konkreettisia asioita mitä asialle voidaan yksilötasolla tehdä?

Vituttaa tämä tilanne siinä määrin, että tekisi mieli vetää seuraavalta vastaantulevalta öykkärivanjalta soppatorvi rusetille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Helsingissä suoritetaan kansalaismielipiteiden väkivallatonta ilmaisemista. Tällaista venäjän näkövinkkelistä ulkomailla suoritettua kansanmielipidevoiman esitystä vastaan myös Putin Pienen väkivaltakoneisto on voimaton, eikä sille jää edes mahdollisuutta esittää vasta-argumentteja.

 
Antares kirjoitti:
Päätin katsoa, miten kaukana Nova Kakhovkan silta on rintamalinjasta. DefMonin tuoreesta kartasta pala:

Katso liite: 64047

Tässä ympyrä kartalla, DefMonin kartan perusteella otin ympyrän keskipisteeksi Snihurivkan (tosin tämä on ihan rajalla, oikeasti tykistöä / ohjuksia ei ammuttaisi etulinjasta vaan jonkin verran sen takaa). Ympyrän säde on 57 km. Jokainen voi tuumia, miten paljon etulinjan takaa ammuttaisiin Nova Kakhovkaan: 10 km, 15 km, 30 km? Sen verran joutuu lisäämään tuohon 57 km.

Katso liite: 64048

Tästä käy ilmi että Nova Kakhovkan patosillalle - toisin kuin Khersonin kaupungin silloille - ei ylety 155mm tykistöllä, ei edes rakettiavusteisilla kranaateilla. Jos sillalle halutaan ampua, niin tarvitaan pidemmän kantomatkan raketteja. HIMARS:in raketit lienevät liian arvokkaita pelkkään sillan pommittamiseen, varsinkin jos sitä ei haluta tuhota, ainoastaan pysäyttää sillan käyttö. Ukrainalla on muitakin näin kauas ja kauemmas yltäviä raketteja, mutta niiden osumatarkkuus ei ole niin hyvä.

Jos silta olisi tykistön kantamalla, sen käytön estäminen olisi varmasti helpompaa. Vaikka Ukraina on iskenyt useaan kertaan Nova Kakhovkan alueelle lihaviin maaleihin, niin heillä ei taida olla hyvää keinoa estää patosillan käyttö (paitsi tietysti jos päättäisivät tuhota sen).
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvää analyysiä, mutta entäpä Ukrainan ilmavoimat? Olisiko liian riskaapeli sotatoimi? Lännen tutkavalvonnan yms ystävällisellä tuella?
 
Ei kai Toverin argumenttina ole että varastoja olisi pitänyt jättää tuhoamatta, vaan se että hyökkäys Khersoniin tulee koko ajan kalliimmaksi, mitä enemmän Venäjä pystyy keskittämään joukkoja kaupungin pitämiseen. Jos tarkoitus olisi saada Kherson, vieläpä nopeasti, niin hyökkäyksen pitäisi tapahtua mieluummin silloin kun Venäjän joukot ovat siellä heikoilla. Toki on mahdollista, että tuosta rakennetaan sellaista sumppua mistä joukot ei glide in eikä ne glide ulos (ahvenanmaalaista Pärreä lainatakseni), jolloin hyökkäämällä voimalla Metipolin suuntaan voisi olla teoriassa mahdollista halkaista venäläisten joukot ja huoltoyhteydet kahtia. Mutta tämä vaatisi sitten aika isosti joukkoja. En osaa sanoa miten helppoa/vaikeaa Khreson - Mykolaiv välin puolustaminen olisi, ts. paljonko joukkoja voitaisiin irrottaa sieltä suunnalta.
 
hyvis kirjoitti:
Onko Ukrainalle annettu miinaraketteja MLRS -järjestelmiin? Ehkä patosiltaa ei tarvitse tuhota sen käytön estämiseksi jos sen ylittävän tien molemmat padolle johtavat päät saadaan tukittua tykistöllä ja miinoitteilla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin teoriassa tuo tie patovallin molemmin puolin on täysin maalitettavissa, yksikään letka ei mene siitä läpi jos tarkkaa ammusta riittää ja reaaliaikaista tiedustelutietoa.

Lisäksi ennen patoa on erillinen silta ohijuoksutuskanavan ylitse, joka itse asiassa taitaa olla kanavan pätkä kahdella sulkuportilla, sen sillan ehkä saa alas ilman vaaraa padon vahingoittamisesta. Kanava on hyvin kapea, joten sillan saa varmaan paikattua jollain siltapanssarin pätkällä mutta jos sama tapahtuu koko ajan niin hankalaksi menee.

Sen jälkeen kun UA ampui täsmälliseen riviin reikiä Antonovkan sillalle, niin kyllä minun järkeni sanoisi että tämä mitä nyt tapahtuu on UA:lle OK. Kenties kun varsinainen ryssän joukkojen siirto länsipuolelle on suoritettu, niin sitten padon alku/loppupää otetaan pysyvästi tähtäimeen ja estetään huolto. Ja hyökätään jossain muualla kuin Hersonissa sillä aikaa kun ryssä kihisee kiukkua länsirannalla ja pureskelee väheneviä suolakurkkuja.

Tässä on ehkä UA:n pelin paikka, eli pystyy "juoksuttamaan" ryssää isommassa kehän kaaressa, kun omat joukot on sisäkehällä. Näin joku sotilasasiantuntija kommentoi toissapäivänä yleistilanteeseen liittyen (ei tähän siltakysymykseen).

Eilen/toissapäivänä oli viestejä, että Izyumin suunnalla UA ottaa nopeasti takaisin alueita kun ryssä on vetänyt joukkoja pois (Hersoniin). On nähty tässä sodassa, että kummankin osapuolen on tosi hidasta päästä hyvin puolustetuista linjoista läpi.

Huonompiakin tulkintoja on, mutta tämmöistä tulee mieleen.

EDIT: pari sivua sitten onkin lisätietoa asiaan. Eli UA on jo muutama päivä sitten iskenyt pienesti tuohon kanavasillalle. Onko ollut oheisvahinkoa sen radiosuristimen tuhoamisessa vai varsinaisesti kohteena, siitä ei ole tietoa. Mutta ehkä silta on heidän kannaltaan "turvallinen" tuhottavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Humppaveikko22 kirjoitti:
En nyt oikein niele tuota, että varastojenkin tuhoamisesta olisi pitänyt pidättäytyä. Mihin niin Himarsseilla sitten olisi Toverin mielestä pitänyt iskeä, vai vaan pantata tulevaan. Käsittääkseni ryssän tykkituli on hiljentynyt merkittävästi ja hyvä niin.

Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, että jos vaihtoehdot ovat taistella joko niin, että joki on ryssän selän takana tai Ukrainan selän takana niin miten tuo jälkimmäinen voisi olla se järkevin vaihtoehto. Joki vaikeuttaa logistiikkaa selvästi, oli patosilta ajokunnossa tai ei. Edelleen ryssällä on iso ongelma jos Ukraina päättää yllättäen vaihtaa painopisteen itään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä luen Toverin viestin siten, että yleisesti ottaen olisi tehokkainta ajoittaa varastojen tuhoaminen, siltojen katkaisu ja vahva maahyökkäys lähelle toisiaan ajallisesti. Tällöin vihollisen sekaannus olisi suurinta ja oman hyökkäyksen menestymisen mahdollisuudet parhaat.

Näin siis mikäli tarkoitus on käydä vahvaan vastahyökkäykseen - HIMARS:ien käyttö Ukrainassa näyttää ainakin aluksi olleen osa selviytymiskamppailua: Venäjän tykistö piti saada heikommaksi, koska se oli ajava voima heidän hyökkäysten takana. Kun saivat tuhottua tarpeeksi ammusvarastoja eri puolilla maata, sen jälkeen ovat iskeneet muihin lihaviin maaleihin.

En usko että Ukrainalla riittää voimaa merkittäviin maahyökkäyksiin, ainoastaan paikallisiin. Hidasta hivuttautumista siis parhaimmillaankin, voimasuhteet ovat liian tasan. Voi jopa olla että Khersonin seudulle tuodut uudet joukot kallistavat voimasuhteita Venäjän eduksi ja nähdään ainakin paikallisesti heidän etenemistä. Liian aikaista sanoa toki.

Minä palaan kerta toisensa jälkeen rautateihin (otin eteläisen Ukrainan rautatiesillat pois kartalta jotta raiteet näkyvät paremmin): LÄHDE

1659271635619.png

Uskon että Venäjä ei pysty siirtämään joukkojaan itä-länsi -suunnassa muuten kuin Krimin kautta. Tuo yksi raideyhteys eteläisen Ukrainan alueella on liian lähellä rintamalinjaa, vaikka onkin ryssän valtaamalla alueella. Jos siis tulee tarve siirtää joukkoja läntisen ja itäisen taistelualueen välillä, niin matka on pitkä ja vieläpä hieman kiertotie. Huomaa myös että Nova Kakhovkan ja Khersonin välillä ei ole ratayhteyttä vaan kumpaankin menee oma raiteensa, Nova Kakhovkan rata kiertää mutkan idän kautta (menee ensin Melitopoliin ja vasta sen jälkeen lähtee lännen suuntaan). Donetskin kaupungista lähtien, Krimin ja Melitopolin kautta kiertäen Nova Kakhovkaan menevä reitti on pituudeltaan 1 215 km. Sama reitti, mutta Krimiltä suoraan Khersoniin on 1 100 km. Käytin näissä apuna Google Mapsia ja ajoneuvona henkilöautoa, mutta pyrin simuloimaan rautatien kulkemaa reittiä (ei ole täydellinen mutta antaa suuntaa - pitkiä siirtomatkoja joka tapauksessa).

Ukrainalla on siis lyhyemmät etäisyydet logistiikan kannalta, jos joukkoja liikutellaan rintamalta toiselle. Joku linkitti aikaisemmin analyysin / mielipiteen jonka mukaan Ukraina olisi juoksuttanut ryssän joukkoja paikasta toiseen siirtämällä omia joukkojaan. Voi pitää paikkansa.
 
Viimeksi muokattu:
Kumpujen yöstä kirjoitti:
Hyvää analyysiä, mutta entäpä Ukrainan ilmavoimat? Olisiko liian riskaapeli sotatoimi? Lännen tutkavalvonnan yms ystävällisellä tuella?
Klikkaa laajentaaksesi...

Riippuu tietysti Venäjän tutkien ja ilmatorjunnan voimasta tuolla suunnalla. Vaikea sanoa, mutta Ukrainan on nähty iskevät S-300 ja tutkia vastaan Khersonin oblastin alueella. Snake Islandin iskujen aikana nähtiin myös että Venäjän lyhyemmän kantomatkan ilmatorjunta ei kykene pitämään esim. Bayraktareja poissa maalittamasta / ohjaamasta tulta (ne lensivät ohjuslavettien kantomatkan ulkopuolella).

Jos Ukraina iskee jatkossakin näitä vastaan Khersonin suunnalla niin Su-25 ja erilaiset UAV-koneet voivat käydä iskemässä patosiltaan. Niilläkin on toki tietty reaktioaika, joten sillan sulkeminen liikenteeltä ei välttämättä onnistu (paitsi jos isketään riittävällä voimalla, silloin on silta pois käytöstä kunnes se saadaan taas korjattua).
 
Italiasta lähtenyt näköjään myös uusi sotilasapupaketti, mutta en löytänyt tämän sisällöstä vinkkejä. Ehkä tämän paketin sisällöstä saamme lähiaikoina kuulla tarkemmin.

 
Tyrsky kirjoitti:
Italiasta lähtenyt näköjään myös uusi sotilasapupaketti, mutta en löytänyt tämän sisällöstä vinkkejä. Ehkä tämän paketin sisällöstä saamme lähiaikoina kuulla tarkemmin.

Klikkaa laajentaaksesi...
Olisko toi syynä että ei sisällöstä mitään?

Edit.
Italia hyväksyi uuden "salaisen" sotilasapupaketin Ukrainalle

Edit. 2
Luetteloa neljänteen sotilasapupakettiin kuuluvista laitteista, materiaaleista ja varusteista ei julkisteta. Italian puolustusministeriö teki vastaavan päätöksen tällä viikolla.
 
Islantilainen piirtelee kaikenlaisia kuvaajia sodan datasta, DefMon suosittelee ja pikaisesti vilkaistuna näyttää mielenkiintoiselta:


Tuhannen rajaa lähestytään tässäkin kategoriassa:

 
Merkittävä ukrainalainen oligarkki vaimoineen kuoli ryssän tämän päivän Mykolajivin pommituksessa:

HS

Reuters: Venäjän iskussa on kuollut yksi Ukrainan rikkaimmista liikemiehistä​

Ukrainalaisen maatalousyrityksen Nibulonin omistaja Oleksi Vadaturski ja hänen vaimonsa ovat kuolleet Venäjän tekemissä iskuissa Mykolajivin kaupungissa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjän miehittämän Hersonin alueen vieressä strategisesti sijaitseva Mykolajivin kaupunki joutui Venäjän iskujen kohteeksi sunnuntaina aamuyöllä. Vadaturski ja hänen vaimonsa kuolivat Mykolajivissa sijaitsevassa kodissaan, alueen kuvernööri Vitali Kim kertoi viestipalvelu Telegramissa.

Viljan vientiin ja tuotantoon erikoistunut Nibulon on yksi Ukrainan suurimmista maatalousyrityksistä. Sen johtohahmo Vadaturski oli ukrainalaisen median Kyiv Postin vuonna 2021 julkaiseman artikkelin mukaan Ukrainan 19. rikkain henkilö.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyisanoi Vadaturskin kuoleman olevan ”valtava menetys koko Ukrainalle”.
 
MSH kirjoitti:
Ei kai Toverin argumenttina ole että varastoja olisi pitänyt jättää tuhoamatta, vaan se että hyökkäys Khersoniin tulee koko ajan kalliimmaksi, mitä enemmän Venäjä pystyy keskittämään joukkoja kaupungin pitämiseen. Jos tarkoitus olisi saada Kherson, vieläpä nopeasti, niin hyökkäyksen pitäisi tapahtua mieluummin silloin kun Venäjän joukot ovat siellä heikoilla. Toki on mahdollista, että tuosta rakennetaan sellaista sumppua mistä joukot ei glide in eikä ne glide ulos (ahvenanmaalaista Pärreä lainatakseni), jolloin hyökkäämällä voimalla Metipolin suuntaan voisi olla teoriassa mahdollista halkaista venäläisten joukot ja huoltoyhteydet kahtia. Mutta tämä vaatisi sitten aika isosti joukkoja. En osaa sanoa miten helppoa/vaikeaa Khreson - Mykolaiv välin puolustaminen olisi, ts. paljonko joukkoja voitaisiin irrottaa sieltä suunnalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Monelta kannalta olen miettinyt, että mihin ja milloin itse hyökkäisin etelän suunnalla jos olisin UA:n kenraalikunnassa. Ajankohta on tärkeä, koska hyökkäys tulee pysähtymään jossain vaiheessa ja tällöin olisi erittäin tärkeä että Venäjä ei kykene enää vastahyökkäykseen. Toisaalta pitää tietää ja tuntea omat rajoitteet, siksi nykyinen kulutussota vie kohti tasapainoisempaa tilannetta kaluston suhteen eli Venäjä heikkenee ja Ukraina hiljalleen vahvistuu. Lisäksi on tarkasteltava tilannetta omien vahvuuksien ja vihollisen vahvuuksien sekä molempien heikkouksien kautta. Ukraina oli vahvimmillaan kun peltoja ja tien ulkopuolisia alueita ei voinut juuri käyttää rospuuton vuoksi ja Venäjä oli vahvimmillaan kesällä kun yöt olivat lyhyitä (heikko pimeätoimintakyky niin maa- kuin ilmavoimillakin) ja lähes kaikki maasto on ajokelpoista jopa tankeilla sekä kasvillisuuden suojaa on riittävästi. Samoin Venäjän vahvuudet ovat seisovien rintamalinjojen aikana kun huolto on helpompi järjestää suurelle tykistölle sekä tankeilla pystytään moukaroimaan rakennus- tai kortteli kerrallaan ja vastaavasti Ukraina pärjäsi kohtalaisesti liikkuvasta sodankäynnissä (kevyt jalkaväki jolla runsaasti paikallistuntemusta, siviiliväestön tuki, drone- ja tiedusteluetu, kehittyneemmät ja runsaammat jalkaväen PST-aseet). HIMARSit ja muu pitkän kantaman aseistus on tasannut puntteja loppukesästä, mutta silti Ukraina tietää omat vahvuutensa ja haluaa varmasti iskeä silloin kun Venäjä on heikoimmillaan.
Tästä tullaan siihen, että milloin, miten ja mihin? Lähtisin liikkeelle siitä, että milloin - otollisin hetki lähteä vastahyökkäykseen on pari viikkoa ennen syksyn sadekauden alkua, jolloin omat voimat riittävät varmasti reilun kahden viikon höökimiseen ja sen jälkeen luonto pakottaa molemmat osapuolet joksikin aikaa seisahtumaan. Venäjä ei voi peltojen ja muun maaston pehmetessä hyödyntää puolustuksessa leveyttä, jolloin Ukrainan tykistön tuli tehostuu ja droneilla saadaan suurempi vaikutus kun vihollinen on tiiviimmällä alueella, lisäksi kevyempi PST-kykyinen jalkaväki on omimmillaan kun taas tankit ovat heikoimmillaan. Tällöin (hyökkäyksen momentumin pysähtyessä) myös Ukraina kykenisi tuomaan toisen portaan lähelle, asemoimaan joukkonsa puolustukseen, huoltamaan + rakentamaan huoltoyhteyksiä ja kierrättämään kuluneita joukkoja, jatkamaan tykistö- ja rakettitulta uuden kantaman alueelle ja puhdistamaan vallattua aluetta Venäjän kollaboraattoreista, muun muassa.
Mihin saakka vauhti riittäisi? Sanoisin, että tavoitteena olisi kolme kaupunkia saada kokonaan mottiin ja joukot merenrantaan saakka riittävällä leveydellä. Kaupungit Melitopol, Herson ja Zaporitsia motitettuna, miksi näihin ei kannata höökiä sisään heti hyökkäyksen alkaessa? Koska liikkuminen tulee syksyn tullen kuitenkin vähenemään merkittävästi, joten silloin on aikaa alkaa näiden mottien tyhjentämiseen samalla kun tykistö ja HIMARSit moukaroivat jo seuraavaa aluetta tyhjäksi. Kun kaupungit jäisivät reilusti mottien sisään, kymmeniä kilometrejä uusista linjoista niin UA voi käyttää siellä myös lentokoneita ja helikoptereita maajoukkojen apuna.
Tästä sitten huomioiden jo valmiiksi heikko moraali venäläisten örkkiarmeijassa niin kymmenet tuhannet sotilaat piiritetyissä vihamielisissä kaupungeissa ilman huoltoa niin voitaisiin nähdä merkittävän kokoisia joukkoantautumisia mikä olisi viimeinen naula arkkuun Putlerin hyökkäyssodassa, se olisi tälle sodalle sama kuin Stalingrad aiemmalle natsiarmeijalle.

Näin minä sitä suunnittelisin, enkä olisi ensihätään työntämässä kaupunkeihin kuin tiedustelua tarkoin ohjattua tulenkäyttöä varten, tässäkin etupäässä ammukset, muona ja polttoaineet maaleina.
 
Viimeksi muokattu:
tulikomento kirjoitti:
Olisi voinut muutenkin olla vähän vaisut laivastobileet. Lippulaiva Moskva kun muuttui keväällä vedenalaiseksi sukelluskohteeksi.

Katso liite: 64044
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän Sevastopolin paraati peruttu ihan muista syistä kuin nyt ilmoitetut. Siellä olisi tullut erittäin todennäköisesti Harpoon parvi kuokkimaan. Nyt sitten keksittiin hyvä lavastus syyksi pitää paatit poissa alueelta.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top