Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Selventävä kaavio Robotynen tilanteesta. Tulkinta lukijan vastuulla.
Alkaisko etelärintamalla tosiaan ryssän puolustus romahtamaan kun nyt tuupataan Ukrainan nyrkkiä mukaan. En osaa sanoa.
Alkaisko etelärintamalla tosiaan ryssän puolustus romahtamaan kun nyt tuupataan Ukrainan nyrkkiä mukaan. En osaa sanoa.
Humalluin tästäkinSelventävä kaavio Robotynen tilanteesta. Tulkinta lukijan vastuulla.
![]()
Olen pyöritellyt tovin sateliittikuvia ja havaintojani olisin jakamassa.
sijainti: 47.41583,35.89036
Robotynestä itään ja etelään. n 5km.
1.8-6.8 alue koskematon.
9.8 - alkaen kuvissa alkaa esiintymää pieniä pyöreitä tykistön iskemien jälkiä. laajat jäljet ovat mielestäni palanutta peltoa.
9.8 kuva vihreä väri korostaa palavat kohteet. jotain on tuhottu tai a-tarvike saanut vain pellon palamaan.
14.8 kuva jossa selvät jäljet möyhitystä maasta. Alue on siten aktiivinen.
16.8 kuva puolustuslinja saanut ensimmäisiä iskuja. peltoa palanut enemmänkin.
Näillä tulkinnoilla voisin uskoa että vähintään tykistö moukaroi tuota aluetta aktiivisesti tai ja kärki on kopistellut tuon alueen puolustuslinjaa tämän päivän aikaleimalla.
Robotyneä eteläisempi kylä, jota en yrittä kirjoittaa. Sitä on myös aktiivisesti möyhitty ajalla 6.8-14.8
Katso liite: 82523Katso liite: 82521
Katso liite: 82522
Olisiko kyse siitä että yrittävät pitää uket isoimman miinakentän äärellä, nyt kun tykistö ottaa kuokkaan isosti? Jos pääpuolustuslinjalla ei ole yhtä isoa miinoitusta tai siinä on aukkoja huollon ylläpitämiseksi, niin voi käydä ohraisesti kun ei olekaan tykkejä eikä miinoja riittävästi..Samalla hieman ihmettelen tätä ryssien jääräpäistä takasinpuskemista käytännössä etulinjan edessä, kun ryssien puolustus syvyydessä-doktriinin mukaan ne puolustuslinjat pitäs olla kerrostettuna just sen takia että siihen etulinjaan nimenomaan ei edes yritetä pysäyttää vihollista. En sitten tiedä mitä oikeen ajattelevat tuolla, onko vanjan sodanjohto sitten sen verran kusi sukassa mahdollisesti ukejen läpimurrosta että yrittävät pysäyttää etenemisen ennenkun mahdollisuutta linjojen läpäsyyn pääsee edes muodostuun. Tuossa meinaan kuluu puolustajankin voimaa ihan kohtalaisella tahdilla, mutta luottavat kai sitten siihen että ukeilla loppuu kalusto, miehistö ja murkulat ennen kun heiltä.

Ottanut hittiä pari päivää aiemmin ja nyt sitten kuollut.
Monissa risteilyohjuksissa käytetään kaksivaiheista taistelukärkeä (esim. BROACH), missä ontelopanos räjähtää ensin ja varsinainen pommi seuraa pari millisekuntia perässä. Ideana on tietysti parantaa läpäisyä, kun osumakohdan betoni on valmiiksi murusina. Vähän kyllä epäilen, että sama konsepti ei toimi itsemurhaskootterissa: vauhtia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kunnollista läpäisyä varten.Tämä video oli tässä ketjussa aikaisemmin tänään, mutta toisto tuskin haittaa, koska iskun sanotaan tapahtuneen 17.7.2023 eli melkein tasan kuukausi sitten. Ei ole siis kyseessä tuore tapaus, tosin tätä julkaistua videota ei ole nähty aikaisemmin.
Tämän sodan aikana on nähty, miten vahvoja teräs-betoni -rakenteet, mukaanlukien sillat ovat. Iskussa sanotaan käytetyn suurempia veneitä ja räjähdelasti olisi ollut jopa 800 kg per vene (aikaisempien itsemurhavesiskootterien osalta on kuulunut puheita selvästi pienemmistä räjähdekuormista, usein noin 450 kg). Tämä pistää miettimään, olisiko tällaisen suuren sillan kantavia pilareita vastaan parempi iskeä ensin EFP-panoksilla? En tarkoita perinteisiä kylkimiinoja vaan selvästi suuremman halkaisijan versioita, jotta saataisiin mahdollisimman syvälle tunkeutuva vaikutus. Toki pelkkä reikien tai "kolojen" puhkominen itsessään ei riitä, mutta kenties tällaisia iskuja voisi seurata näillä perinteisillä räjähteillä lastatuilla veneillä?
EFP vaatii tietysti parempaa tähtäämistä, koska ohilaukauksen riski on suurempi (vaikka kohde onkin iso). Enkä ole varma, olisiko niistä silti etua perinteisiin räjähteisiin verrattuna. Pohdiskelin, että perinteisen räjähteen painevaikutus olisi parempi, jos sillan kantavassa rakenteessa olisi ensin iskettynä "koloja" näillä EFP-panoksilla, mutta olisiko siitä silti ratkaisevasti enemmän hyötyä (jos ollenkaan)? Ehkä aliarvioin tällaisten siltojen kestävyyden?
Joka tapauksessa EFP:n tekemä reikä ei ole halkaisijaltaan kuin sentin tai pari, joten se yksin ei tee kesää. Ei vaikka niitä käytettäisiin useampia per kantava pilari.
MUOKKAUS: palasi mieleen Irakin 2003 sodan vuosia jatkuneet jälkilöylyt, joissa nähtiin paljon iranilaisia EFP-panoksia. Niistä kirjoitettiin usein että oli "hyvin suuria", joten päätin etsiä nopeasti, kuinka suuria. Ei löytynyt pikaisella haulla selvyyttä, mutta muutamassa lähteessä puhuttiin 12 inches eli 12 tuumaa eli noin 30 cm halkaisijaltaan. En osaa sanoa, olivatko tällaisia ja jos olivat, niin onko tuo yleinen koko vai poikkeuksellisen suuri yksilö. Useinhan tuolla EFP-panosten kohteena oli Stryker tai Humveen kaltaisia hyvin kevyesti panssaroituja ajoneuvoja (kuitenkin myös Abrams ja Bradley vaunuja), joten pienempi ja kevyempikin EFP riittää niiden läpäisyyn (toki suuremmalla voi saada enemmän vaikutusta).
This is amazing. Not only the bridge was unsecured to be attacked by two drones from two directions, Ukrainians also had access to the cameras on the bridge.

www.verkkouutiset.fi