Ymmärrän hyvin tämän toisenkin puolen, että Ukrainan ei kannata alkaa rynnistämään sen enempää.
Mutta onko aika enää Ukrainan puolella sen jälkeen jos/kun Trump valitaan pressaksi. Jos jenkkien tuki loppuu ensi marraskuusta eteenpäin vuosiksi ja Euroopan asetuotantoa ei saada kunnolla käyntiin (niin että korvaisi jenkkituen) niin kyllä Ukraina on jälleen löysässä hirressä ja menettää alueitaa pikkuhiljaa, tuossa tapauksessa ehkä nopeamminkin kuin nyt tässä syksyn ja talven mittaan. Samaan aikaa ryssä ajaa hiki otsalla omaa sotateollisuuttaan ylös yhteistyössä Kiinan kanssa (tämä ottaa myös oman aikansa mutta se teollisuus saadaan varmasti ajettua ylös).
Ymmärrän, että Ukrainan ei kannata alkaa tapattamaan omia joukkojaan ja tuohoamaan omaa kalustoaan suurhyökkäyksessä, mutta kyllä tässä on edelleen se hiekka vähissä myös Ukrainan tiimalasissa.
Siksi näen, että tämä vuosi 2024 tulee olemaan viimeinen mahdollinen aikaikkuna tehdä kunnon vastahyökkäys. Jos Trump valitaan ja Ukrainalta poistuu jenkkien asetuki moneksi vuodeksi niin vastahyökkäyksiä ei saada tehtyä ja venäjä vahvistuu pikkuhiljaa Kiinan tuella.
EU-tuki ei tule korvaamaan jenkkitukea ja Ukrainan oma sotateollisuus ei vielä paikkaa pitkään aikaan "edes" EU:n antamaa asetukea.
Tietysti jos aletaan katsomaan tätä sotaa pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 4-6 vuotta, niin sitten Ukrainan ei varmaan kannata alkaa isommin hyökkäämään. Se tarkoittaa sitten vaan sitä (oletetaan taas että Trump valitaan ja jenkkituki on pois laskuista) että seuraavat 4-6 vuotta on puhdasta puolustamista ja suurempia liikkeitä ei uskalleta tehdä, kun aseapu ei riitä kunnon hyökkäyksiin.
Nyt Ukrainalla on mahdollisuus saada ns. haluamansa määrät aseistusta, ammusta ja muuta tarviketta tämän koko vuoden 2024 ajan, joten tämän vuoden aikana on parhaat mahdollisuudet tehdä ns. suurhyökkäys, parhaat mahdollisuudet sitten Harkovan alueen ja Hersonin vapautuksen jälkeen.
Kaikki riippuu pelin pituudesta jota katsotaan ja mietitään. Jos Ukraina luottaa siihen, että tuki jatkuu edelleen Trumpin kaudella niin sitten ei ole "mitään hätää" ja suunnitelmia kannattaa varmaan venyttää sinne 25-26 vuosille?
Tässä on kyllä se 300 miljardin ryssien pakoteraha myös mahdollista ottaa käyttöön ja uskon sen tulevankin Ukrainan käyttöön vielä ennen jenkkien presidentinvaaleja, joten kyllä tässä on myös pidemmälle ajanjaksolle mahdollisesti rahoitus turvattu.
Silti paras hetki kunnon hyökkäyksille on nyt seuraavan noin puolen vuoden aikana, uudesta aikaikkunasta ei ole mitään tietoa, niin epävarma on maailma tällä hetkellä. Seuraavan puolen vuoden aikana ryssätkin voivat olla heikoimmillaan jos ajatellaan vaikka viiden vuoden aikaikkunaa, heillä ei ole oma sotateollisuus vielä ajettu kunnolla ylös ja mobilisointeja ei ole vielä tehty.
Ukrainalla on varmasti suunnitelmat valmiina, että mitä liikkeitä he seuraavaksi olisivat tekemässä jos vain olisi ammusta ja aseita - nyt niitä on.
-
Huomioikaa, että tässä viestissä oli vahvat oletukset siitä, että Trump valitaan - jos ei valita tilanne on täysin eri.
Huomioikaa myös, että tässä viestissä ei otettu huomioon mahdollista ryssälän romahdusta tai muuta venäjän sisällä tapahtuvaa liikehdintää.
Minä lasken suoraan että sotaa tulee tarkastella 4-6 vuoden aikaikkunassa eli tämä ei tule päättymään yhdessä tai kahdessa tai välttämättä kolmessakaan vuodessa. Otetaanpa esimerkiksi "varastojen loppuminen", sanotaan konservatiivisesti että tämä raja tulee vastaan alkuvuonna 2026. Miten kauan tämän jälkeen menee että ryssän taistelujoukkojen kalusto on tuhottu Ukrainassa, jos tappiot jatkuvat nykyisessä kokoluokassa? Kaksi tai kolme vuotta - eli nyt puhutaan alkuvuodesta 2028 tai 2029.
Tämä alkaa kokoajan muistuttamaan enemmän ja enemmän Iranin ja Irakin välistä sotaa, mitä käytiin noin kahdeksan vuoden ajan (22.9.1980 – 20.8.1988).
Nopeampi ratkaisu on tietysti aina mahdollinen, siitäkin löytyy esimerkkejä historiasta, mutta minun silmään tämä näyttää sodalta jossa muutokset ovat pieniä.
Trumpin valinta presidentiksi voi vaikuttaa avun määrään, tai sitten ei. Tätä ei voida tietää. Onhan myös mahdollista että hän kääntyy vahvemman avun taakse, vaikkei siitä ole ollut merkkejä (toistaiseksi)?
En silti lähtisi suunnittelemaan sodankäyntiä lyhyellä aikavälillä sillä oletuksella että Trump valitaan presidentiksi eikä Ukraina saa tukea sen jälkeen. Vaikka Trump vastustaisikin tukea kaikin voimin, edes Yhdysvaltain presidentti ei (välttämättä) kykene estämään sitä jos sille on muuten laaja kannatus kongressissa ja senaatissa.
Yhdysvaltain tuki tässä vaiheessa auttanee vakiinnuttamaan rintamalinjan ja estämään ryssän etenemisen, mutta ei se yksin käännä sodan suuntaa (lyhyellä aikavälillä). Ja tässä puhutaan hyvin lyhyestä aikavälistä, koska rospuuttokausi on päättymässä ja otollisin aika hyökkäykselle ovat kesäkuukaudet eli seuraavat viisi tai kuusi kuukautta. ELI jos nyt olisi tarkoitus hyökätä, siihen pitäisi olla joukot ja kalusto varattuna valmiiksi. Onko nähty merkkejä että näin olisi? Sanoisin että ei, ennemminkin päin vastoin. Ei näistä asetelmista kannata lähteä rynnäkköön.
Sanoisin myös että Ukraina on vasta aloittanut omien strategisten iskujensa kampanjan (toki sellaisia nähtiin silloin tällöin vuonna 2023 mutta lasken itse alkupisteeksi tammikuun 2024). Venäjä on suuri maa pinta-alaltaan ja hyvin haavoittuvainen öljy-, kaasu- ja sähköinfran osalta. Ukrainan kannattaa rikkoa tätä infraa niin paljon kuin kykenevät. Ryssä tekee toki samaa mutta he ovat tehneet sitä 26 kuukauden ajan, joten tilanne ei ole uusi tai muuttunut.
Ukrainalla on strategisten iskujen näkökulmasta etu puolellaan, koska heidän alueensa on pienempi eli sen puolustaminen on helpompaa. Venäjä on hyvin laaja eikä torjuntaa riitä joka paikkaan (ei edes strategisesti tärkeiden kohteiden ympärille). Venäjällä on toistaiseksi ollut enemmän kalustoa millä iskeä, mutta ehkä tämä suhde tulee muuttumaan pikku hiljaa.
Ryssän sotakassaan iskeminenkään ei tuota tuloksia heti vaan kyse on hitaasta verivuodosta. Maa jolla on paljon raaka-aineita myytäväksi ei romahda hetkessä. Lisäksi valtioilla on keinoja jatkaa sotaa kauan sen jälkeen kuin se on "taloudellisesti kannattavaa": on erilaisia mekanismeja kuten lainan otto tai rahan painaminen, jolla uhrataan tulevien sukupolvien hyvinvointi lyhyen aikavälin eli sodan jatkamisen nimissä.
Poliittiselta kantilta on myös vaikea nähdä että kumpikaan olisi valmis "luovuttamaan" eikä ole mitään mistä neuvotella. Kummallakin on selvästi asetettu tavoitteet, joihin toinen ei voi suostua. Venäjän sisäinen sekasorto ja osiin hajoaminen on tietysti toivottava tilanne, mutta toistaiseksi siitä ei ole näkynyt merkkejä. Toki kuten Neuvostoliiton hajoaminen osoitti, heidätkin arvioitiin vahvoiksi ja muuttumattomiksi kunnes yhtäkkiä nähtiin romahdus ja osiin hajoaminen (jonka merkit olivat nähtävissä jo 1970-luvulla, mutta moniko niitä näki ja tohti ennustaa romahdusta?).
yle.fi
