pstsika
Haukka
Toivottavasti ryssät palauttavat Janun Ukrainaan. Näen jo sieluni silmin, kuinka ukrainalaiset patriootit pistävät tuon sikakoiran roikkumaan ensimmäiseen lyhtypylvääseen.
Ukrainan kriisin seuraukset Suomessa
- Viestiketjun aloittaja skärdis
- Aloitus PVM
Toivottavasti ryssät palauttavat Janun Ukrainaan. Näen jo sieluni silmin, kuinka ukrainalaiset patriootit pistävät tuon sikakoiran roikkumaan ensimmäiseen lyhtypylvääseen.
AKE-ukki
Respected Leader
Juu vaikka Ranskasta... Arevalta.
No ei, mutta muualta, Venäläisten voimalat olisi ehkä paras taloudellisesti mutta kun maailma on mitä on.
Tvälups
Ylipäällikkö
Ukraina ei huolestuta pohjoiskarjalaisia
Karjalainen 04.03.2014 16:00
Puolustusvoimien Joensuun aluetoimistoon sen enempää kuin Pohjois-Karjalan rajavartiostoonkaan ei ole tullut ainuttakaan Ukrainan tilanteesta huolestunutta kansalaisyhteydenottoa.Myös puolustusvoimissa ja rajavartiostossa vallitsee normaali elämänmeno.
- Ihan virkavastuulla voimme normaalin toiminnan puitteissa varmistaa sen, että käytettävissämme on kaikki tarpeellinen tieto, valmius ja varmuus, sanoo eversti Mika Kalliomaa pääesikunnasta.
Karjalainen 04.03.2014 16:00
Puolustusvoimien Joensuun aluetoimistoon sen enempää kuin Pohjois-Karjalan rajavartiostoonkaan ei ole tullut ainuttakaan Ukrainan tilanteesta huolestunutta kansalaisyhteydenottoa.Myös puolustusvoimissa ja rajavartiostossa vallitsee normaali elämänmeno.
- Ihan virkavastuulla voimme normaalin toiminnan puitteissa varmistaa sen, että käytettävissämme on kaikki tarpeellinen tieto, valmius ja varmuus, sanoo eversti Mika Kalliomaa pääesikunnasta.
Ukraina ei huolestuta pohjoiskarjalaisia
Karjalainen 04.03.2014 16:00
Puolustusvoimien Joensuun aluetoimistoon sen enempää kuin Pohjois-Karjalan rajavartiostoonkaan ei ole tullut ainuttakaan Ukrainan tilanteesta huolestunutta kansalaisyhteydenottoa.Myös puolustusvoimissa ja rajavartiostossa vallitsee normaali elämänmeno.
- Ihan virkavastuulla voimme normaalin toiminnan puitteissa varmistaa sen, että käytettävissämme on kaikki tarpeellinen tieto, valmius ja varmuus, sanoo eversti Mika Kalliomaa pääesikunnasta.
Pohjois-Karjalalaiset voivat olla jo hajautettuna metsässä.
Tvälups
Ylipäällikkö
skärdis
Greatest Leader
Mitäs ostamisesta, mutta kun ovat tulossa samalla suurosakkaaksi. Siinä on sitten venäläisten miljardeja kiinni 50 vuodeksi ja samaan aikaan yksi kahjo Kremlissä toistaa sitä, kuinka Venäjällä on oikeus turvata venäläisten edut myös ulkomailla. Pian partioi venäjän keisarillinen laivasto Pohjanlahdella ja toinen hakee kulkuuraa Raatteen tienoilta - ihan vaan rauhanomaisesti atomivoimalaa turvaamaan..
Tvälups
Ylipäällikkö
Varusmiehet päivystivät ruokatukun portilla Vantaalla
– ”Suomi ei ole nostanut valmiuttaan”
is: 4.3.2014 19:52
Suomella ei ole edelleenkään tarvetta valmiustilan kohottamiseen, kertoo puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa.
Puolustusvoimat tiedotti eilen, ettei Ukrainan kriisi ole aiheuttanut Suomessa tarvetta puolustusvalmiuden kohottamiseen.
IS:n lukija kertoo nähneensä eilen vantaalaisen ruokatukun varaston edessä varusmiehiä vartioimassa aluetta. Eversti Mika Kalliomaan mukaan varusmiehet eivät liity Ukrainan tilanteeseen tai Venäjän läntisen sotilaspiirin Suomen lähialueille suorittamaan suureen sotaharjoitukseen.
- Kyse Kaartin jääkärirykmentin johdossa olevasta sotilaspoliisiharjoituksesta, joka on joka vuosi tähän samaan aikaan. Normaalia puolustusvoimien harjoittelua, joka ei liity Venäjään millään lailla, Kalliomaa selventää.
Hänen mukaansa ”loppusotaan” osallistuvia varusmiehiä on voinut nähdä harjoittelemassa muuallakin pääkaupunkiseudulla. 8,5 kuukautta palvelleet varusmiehet kotiutuvat parin viikon päästä.
Kalliomaan mukaan Ukrainan kriisin osalta tilanne ei ole muuttunut mihinkään eilisestä.
- Säädämme jatkuvasti portaattomasti tiedustelu- ja analyysivalmiuttamme ulkoisen toiminnan mukaan, mitään erityistä valmiuden kohottamista ei ole tarvittu, Kalliomaa kertoo.
Sotilastiedustelu toimii Ukrainan kriisin aikaan normaaliin tapaan, eli hankkii tietoa toimintaympäristöstään. Viime aikoina esimerkiksi analyytikkoja on ollut töissä tavallista enemmän
- On luonnollista, että tällaisessa tilanteessa he varmistavat toimintaedellytyksensä. Samoin johtamiseen liittyen erilaisia kokouksia on tarvittaessa aina lisätty, myös niin että valtiojohto pysyy perillä, Kalliomaa sanoo.
– ”Suomi ei ole nostanut valmiuttaan”
is: 4.3.2014 19:52
Suomella ei ole edelleenkään tarvetta valmiustilan kohottamiseen, kertoo puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa.
Puolustusvoimat tiedotti eilen, ettei Ukrainan kriisi ole aiheuttanut Suomessa tarvetta puolustusvalmiuden kohottamiseen.
IS:n lukija kertoo nähneensä eilen vantaalaisen ruokatukun varaston edessä varusmiehiä vartioimassa aluetta. Eversti Mika Kalliomaan mukaan varusmiehet eivät liity Ukrainan tilanteeseen tai Venäjän läntisen sotilaspiirin Suomen lähialueille suorittamaan suureen sotaharjoitukseen.
- Kyse Kaartin jääkärirykmentin johdossa olevasta sotilaspoliisiharjoituksesta, joka on joka vuosi tähän samaan aikaan. Normaalia puolustusvoimien harjoittelua, joka ei liity Venäjään millään lailla, Kalliomaa selventää.
Hänen mukaansa ”loppusotaan” osallistuvia varusmiehiä on voinut nähdä harjoittelemassa muuallakin pääkaupunkiseudulla. 8,5 kuukautta palvelleet varusmiehet kotiutuvat parin viikon päästä.
Kalliomaan mukaan Ukrainan kriisin osalta tilanne ei ole muuttunut mihinkään eilisestä.
- Säädämme jatkuvasti portaattomasti tiedustelu- ja analyysivalmiuttamme ulkoisen toiminnan mukaan, mitään erityistä valmiuden kohottamista ei ole tarvittu, Kalliomaa kertoo.
Sotilastiedustelu toimii Ukrainan kriisin aikaan normaaliin tapaan, eli hankkii tietoa toimintaympäristöstään. Viime aikoina esimerkiksi analyytikkoja on ollut töissä tavallista enemmän
- On luonnollista, että tällaisessa tilanteessa he varmistavat toimintaedellytyksensä. Samoin johtamiseen liittyen erilaisia kokouksia on tarvittaessa aina lisätty, myös niin että valtiojohto pysyy perillä, Kalliomaa sanoo.
skärdis
Greatest Leader
Porin kaasuterminaali toimii oikeastaan Gazpromia vastaan..
Terminaali mahdollistaa maakaasun tuomisen Suomeen muutenkin kuin putkea pitkin Imatralla rajan yli. Periaatteessa Porin terminaali siis mahdollistaa sen, että vanja kääntää venttiilit kiinni ja Suomi pärjää silti muualta laivattavan kaasun avulla.
Pikku sivujuonne tuossa tietysti on se, että Gazprom omistaa 25 %:a Gasumista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Gasum
Tvälups
Ylipäällikkö
Hornetit pelästyttivät Turussa ja Tampereella
Tiistai 4.3.2014 klo 20.37
Matalalla lentäneet hornetit aiheuttivat hämmennystä Turussa ja Tamperella.
Hornetit lensivät tiistaina iltapäivällä Turussa ja Tampereella.
- On täysin ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa ihmiset havainnoivat herkemmin ja kysymyksiä herää, Ilmavoimien tiedottaja Laura Kaipainen kertoi Iltalehdelle.
Kaipainen kertoo, että kyseessä ei ole kuitenkaan mitään tavallisesta poikkeavaa, vaan lennot ovat liittyneet normaaleihin harjoituksiin.
Ensi viikolla harjoituksista tietämättömille riittää ihmetyksen aiheita, sillä puolusvoimat on runsain joukoin liikkeellä niin Tampereen alueella kuin pääkaupunkiseudullakin.
- On syytä mainita, että Satakunnan lennoston hävittäjälentolaivue järjestää lentoharjoituksen Pirkkalan tukikohdassa, Kaipainen kertoo.
Harjoituslentoja voi nähdä alueella 10.-14. maaliskuuta. Ilmavoimat kertoo, että KYY 2014-harjoituksessa käytetään omasuojaheitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.
Pääkaupunkiseudulla järjestetään ensi viikolla sotilaspoliisiharjoitus, jonka vuoksi Espoossa, Mellunmäessä ja Vuosaaressa voi nähdä panssarivaunuja. Harjoituksiin osallistuu lähes 600 varusmiestä.
Harjoitukset ovat olleet suunnitteilla jo pitkään.
Tiistai 4.3.2014 klo 20.37
Matalalla lentäneet hornetit aiheuttivat hämmennystä Turussa ja Tamperella.
Hornetit lensivät tiistaina iltapäivällä Turussa ja Tampereella.
- On täysin ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa ihmiset havainnoivat herkemmin ja kysymyksiä herää, Ilmavoimien tiedottaja Laura Kaipainen kertoi Iltalehdelle.
Kaipainen kertoo, että kyseessä ei ole kuitenkaan mitään tavallisesta poikkeavaa, vaan lennot ovat liittyneet normaaleihin harjoituksiin.
Ensi viikolla harjoituksista tietämättömille riittää ihmetyksen aiheita, sillä puolusvoimat on runsain joukoin liikkeellä niin Tampereen alueella kuin pääkaupunkiseudullakin.
- On syytä mainita, että Satakunnan lennoston hävittäjälentolaivue järjestää lentoharjoituksen Pirkkalan tukikohdassa, Kaipainen kertoo.
Harjoituslentoja voi nähdä alueella 10.-14. maaliskuuta. Ilmavoimat kertoo, että KYY 2014-harjoituksessa käytetään omasuojaheitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.
Pääkaupunkiseudulla järjestetään ensi viikolla sotilaspoliisiharjoitus, jonka vuoksi Espoossa, Mellunmäessä ja Vuosaaressa voi nähdä panssarivaunuja. Harjoituksiin osallistuu lähes 600 varusmiestä.
Harjoitukset ovat olleet suunnitteilla jo pitkään.
kimmo.j
Respected Leader
Kuten jo sanottu, ei kannata kohottaa verenpainettaan tuollaisella asialla. Poismuutto erittäin helppoa, EU,n alueella sisäinen muutto ei eroa muutosta naapuri kadulle. EU,n ulkopuolellekin pääsee, byrokratiaa on hiukan enemmän, mutta sekin enimmäkseen kohdemaasta riippuvaista.
Jos sitten osoittautuu, että ruoho ei ollutkaan vihreämpää aidan toisella puolella, takaisin pääsee helposti.
Syyhän on selvästi sama mikä aiheuttaa tuon muutkin ongelmat. Eli asennevika.
ajs178
Respected Leader
Jep, itse asuin 12 vuotta UK:ssa ja nyt vuosi sitten palasin Suomeen. Kaikissa (länsi)maissa ovat omat hyvät ja huonot puolensa, mutta loppujen lopuksi elämä niissä on hyvin samanlaista. UK:ssa hyviä puolia Suomeen verrattuna paremmat palkat, pienempi verotus, halvempi ruoka ja juoma, todella paljon halvemmat autot, vähemmän viranomaisvalvontaa. Huonoja puolia taas älytön väentungos (Lontoossa), ruuhkat, kalliit asunnot, pidemmät työpäivät, ei yhtä paljoa puhdasta luontoa, metsiä/järviä, huonompi sosiaaliturva (työssäkäyviä tämä ei tosin kosketa). Lasketaan yhteen ja omista arvotuksista riippuen tulee plus-miinus-nolla. Ainakin itselleni.
Sellainen havainto UK:n henkisestä ilmapiiristä, että Venäjää kohtaa ollaan vainoharhaisempia kuin Suomessa - siellä ei voida käsittää miksi suomalaiset eivät haluaisi liittyä Natoon. Itse en sitä heille osannut selittää, että mistä johtuu suomalaisten niin kova Naton vastustus.
Tvälups
Ylipäällikkö
Venäjä ei kravattia pelkää
is: 4.3.2014 20:32
On hämmentävää, jos ministeritasolla ei ymmärretä, että katastrofit eivät koskaan kysy kellonaikaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Lauantai-ilta. Ukrainan kriisi on kiristynyt äärimmilleen, maailma on hälytystilassa. Lehdet ovat täynnä huolestuneita kirjoituksia. Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyy asevoimien käytön Ukrainassa. Moni suomalainen on aidosti järkyttynyt, mihin tämä kaikki oikein johtaa. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kirjoittaa Twitterissä, että kyseessä on ”pahin eurooppalainen kriisi aikoihin”.
Jos twiitti ei näy kunnolla, voit lukea sen tästä.
Entä samaan aikaan Suomessa? Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilla on myös asiaa Twitter-kansalle. Samaan aikaan kun Bildt twiittaa Ukrainasta, Stubb kertoo, miten hän aikoo käyttää loppuiltansa. Katsomalla tv-viihdettä: ”Ja loppuilta on sitten #putous, eräänlainen #talviklassikko sekin. Huikea ilta luvassa.” Tämä siis sen jälkeen, kun Stubb on jo twiitannut jääkiekosta, jolle hän on omistanut iltapäivänsä.
https://twitter.com/carlbildt/status/439817608599437312
Twitter ei tietenkään kerro kaikkea. Stubbin twiitit tuskin ovat koko totuus hänen ajanvietostaan lauantaina. Oletettavasti – ainakin toivottavasti – hänkin on kiekon ja viihdeohjelman lomassa seurannut Krimin tapahtumia, kuten myöhemmin antaakin ymmärtää. Mutta omanlaistaan kuvaa Stubb viestii.
Samanlaista kuin ministerikollegansa Paavo Arhinmäki, joka puolestaan kiukutteli sunnuntaina Twitterissä, koska joutui kriisin takia töihin. ”Tänään piti olla ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon ja ainoa seitsemään. Mutta sitten tuli ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.”
On hämmentävää, jos ministeritasolla ei ymmärretä, että katastrofit eivät koskaan kysy kellonaikaa. Niihin on reagoitava niiden iskiessä päälle, vaikka Arhinmäen työmatka Sotshiin on ilmeisen väsyttävä ollutkin.
Ministeri ei ole kuka tahansa. Ministerit muodostavat Suomen hallituksen, joka johtaa tätä maata. Ei ole olennaista vain se, mitä he tekevät, vaan mitä he viestivät tekevänsä. Erityisen tärkeää se on kriisitilanteessa. Maailma on monta päivää aidosti pelännyt, että Suomen naapurimaa Venäjä ja parin tunnin matkan päässä Suomesta oleva Ukraina ovat ajautumassa aseelliseen yhteenottoon. Ei liene kohtuuton toive, että näin poikkeuksellisessa tilanteessa suomalaisministerit viestittäisivät seuraavansa kriisiä intensiivisesti ja suhtautuvansa asiaan vakavasti. Pelkoa ei pidä luoda – mutta ei saa antaa kuvaa piittaamattomuudestakaan. Jos Eurooppa on sodan partaalla, suomalaisten täytyy voida nähdä, että Suomen johto ottaa tilanteen tosissaan.
Suomen nykyhallituksen aikana ei ole koskaan ennen ollut yhtä vakavaa ulkopoliittista tilannetta. Siksi nyt punnitaan tekemisiä aivan uudella tavalla. Nyt kaivataan ennen kaikkea johtajuutta – ei kommentteja eikä temppuja, joilla kalastellaan Putous-fanien tai omien äänestäjien suosiota. Ketä aidosti palvelee esimerkiksi puolustusministeri Carl Haglundin kravattileikki? Haglund kieltäytyi tällä viikolla ensin tapaamasta venäläistä ministerikollegaansa ja marssi sitten ylpeillen Ylen lähetykseen Ukrainan lipun värisessä kravatissa. Hän myös twiittasi kuvan kravatistaan.
Haglund väitti Twitterissä, ettei tempaus ollut osoitettu Venäjää vastaan, vaan pelkästään Ukrainan itsemääräämisoikeuden puolesta.
”1939 mekin epätoivoisesti toivoimme kannanottoja puolestamme”, Haglund selitti.
Niinkö? Moni historiaa lukenut on kyllä elänyt kuvitelmassa, että Suomi toivoi talvisodassa ennen kaikkea sotilaallista apua. Myötätuntoa toki tuli, mutta sen avulla ei voinut ampua alas siviilejä pommittavia koneita. Varsin vähän apua olisi ollut siitä, jos tuolloinen brittipääministeri Neville Chamberlain olisi kulkenut ympäri Lontoota sinivalkoinen kravatti kaulassaan.
Sitä paitsi Haglundin väite siitä, ettei kravattitempaus ollut suunnattu Venäjää vastaan, on tietenkin hölynpölyä. Totta kai se oli. Ketä vastaan sitten?
Tämä ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi vaieta. Kyllä aggressio pitää tuomita ja Suomen täytyy tehdä osaltaan kaikkensa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi. Mutta kravatti? Se voi olla kiva ele rkp:n kesäleirillä, mutta ei kansainvälisessä politiikassa, kun sotarumpuja jo lyödään.
Tällainen ministeritason leikkiminen herättää väistämättä huomiota, vaikka ei suurta vahinkoa aiheuttaisikaan. Venäläislehti Komsomolskaja Pravda ehti jo provosoitua ja syyttää Haglundia venäläisvastaisuudesta. Kyseisen lehden artikkelista tuskin kannattaa sinänsä huolestua, mutta kokonaan toinen juttu on sitten se, millaisen kuvan kravateilla kikkaileva puolustusministeri itsestään luo. Venäjä ei arvosta pelleilyä (ei tosin arvosta moni muukaan maa).
Mitä ikinä Haglund kuvittelikaan kravatillaan saavuttavansa, ainakaan se ei varmasti lisännyt puolustusministerin uskottavuutta venäläisten silmissä. Jos Venäjä ei näytä pelkäävän Krimillä olevia Ukrainan armeijan joukkoja, on vaikea nähdä, että sitä pelottaisi ministeri Haglundin kaulassa roikkuva kankaanpala.
Paljon parempana pelotteena olisivat voineet toimia maamiinat, mutta niistä Suomi hankkiutui eroon kansainvälisen painostuksen takia Haglundin puoluetoverin, Stefan Wallinin ollessa puolustusministerinä.
Asiaa ajoi aktiivisesti muun muassa nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Näin siitä huolimatta, että jalkaväkimiinat olisivat olleet halpa, helppo ja siviileille turvallinen tapa suojata maata hyökkäykseltä. Suomi ei ole koskaan käyttänyt maamiinoja vastuuttomasti kuten esimerkiksi ne Afrikan maat, joiden siviilien kärsimysten takia miinat kieltävä Ottawan sopimus laadittiin. (Arvaatteko muuten millä maalla ei ole ollut aikomustakaan liittyä kyseiseen sopimukseen? Niinpä niin. Venäjällä.).
Suomi on pikkuinen maa. Ei meillä ole jättimäistä armeijaa ja puolustusbudjettia. Sen sijaan meillä on pitkä raja, jonka takana olevan naapurimaan kanssa on ollut ja on onneksi yhä vieläkin hyvät välit. Mutta viisas varautuu kaikkeen: myös sellaisiin vaihtoehtoihin, jotka tuntuvat epätodennäköisiltä.
Toivotaan, että Krimin kriisi ratkeaa mahdollisimman pian rauhanomaisesti. On helpottavaa, että molemmat osapuolet ovat toistaiseksi pidättäytyneet väkivallasta. Vielä tilanne ei kuitenkaan ole ohi. Mitä tahansa voi tapahtua, kun tunteet käyvät kuumina ja osapuolilla on aseet. Kaikkein pahimmassa tapauksessa on yhä mahdollista, että Venäjän ja Ukrainan välillä syttyisi sota. Jos näin hirvittävästi kävisi, Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että meillä on ulkopoliittisesti uskottava ja kaikin puolin järkevästi toimiva ja fiksusti viestivä hallitus.
Ministeri Elisabeth Rehn luonnehti Yleisradiossa Carl Haglundia ”reippaaksi pojaksi”. Voi hän sitä ollakin. Mutta tällaisessa tilanteessa Suomi tarvitsee todennäköisesti enemmän aikuisia miehiä ja naisia kuin reippaita poikia.
Ulla Appelsin
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288661523569.html
is: 4.3.2014 20:32
On hämmentävää, jos ministeritasolla ei ymmärretä, että katastrofit eivät koskaan kysy kellonaikaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Lauantai-ilta. Ukrainan kriisi on kiristynyt äärimmilleen, maailma on hälytystilassa. Lehdet ovat täynnä huolestuneita kirjoituksia. Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyy asevoimien käytön Ukrainassa. Moni suomalainen on aidosti järkyttynyt, mihin tämä kaikki oikein johtaa. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kirjoittaa Twitterissä, että kyseessä on ”pahin eurooppalainen kriisi aikoihin”.
Jos twiitti ei näy kunnolla, voit lukea sen tästä.
Entä samaan aikaan Suomessa? Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilla on myös asiaa Twitter-kansalle. Samaan aikaan kun Bildt twiittaa Ukrainasta, Stubb kertoo, miten hän aikoo käyttää loppuiltansa. Katsomalla tv-viihdettä: ”Ja loppuilta on sitten #putous, eräänlainen #talviklassikko sekin. Huikea ilta luvassa.” Tämä siis sen jälkeen, kun Stubb on jo twiitannut jääkiekosta, jolle hän on omistanut iltapäivänsä.
https://twitter.com/carlbildt/status/439817608599437312
Twitter ei tietenkään kerro kaikkea. Stubbin twiitit tuskin ovat koko totuus hänen ajanvietostaan lauantaina. Oletettavasti – ainakin toivottavasti – hänkin on kiekon ja viihdeohjelman lomassa seurannut Krimin tapahtumia, kuten myöhemmin antaakin ymmärtää. Mutta omanlaistaan kuvaa Stubb viestii.
Samanlaista kuin ministerikollegansa Paavo Arhinmäki, joka puolestaan kiukutteli sunnuntaina Twitterissä, koska joutui kriisin takia töihin. ”Tänään piti olla ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon ja ainoa seitsemään. Mutta sitten tuli ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta.”
On hämmentävää, jos ministeritasolla ei ymmärretä, että katastrofit eivät koskaan kysy kellonaikaa. Niihin on reagoitava niiden iskiessä päälle, vaikka Arhinmäen työmatka Sotshiin on ilmeisen väsyttävä ollutkin.
Ministeri ei ole kuka tahansa. Ministerit muodostavat Suomen hallituksen, joka johtaa tätä maata. Ei ole olennaista vain se, mitä he tekevät, vaan mitä he viestivät tekevänsä. Erityisen tärkeää se on kriisitilanteessa. Maailma on monta päivää aidosti pelännyt, että Suomen naapurimaa Venäjä ja parin tunnin matkan päässä Suomesta oleva Ukraina ovat ajautumassa aseelliseen yhteenottoon. Ei liene kohtuuton toive, että näin poikkeuksellisessa tilanteessa suomalaisministerit viestittäisivät seuraavansa kriisiä intensiivisesti ja suhtautuvansa asiaan vakavasti. Pelkoa ei pidä luoda – mutta ei saa antaa kuvaa piittaamattomuudestakaan. Jos Eurooppa on sodan partaalla, suomalaisten täytyy voida nähdä, että Suomen johto ottaa tilanteen tosissaan.
Suomen nykyhallituksen aikana ei ole koskaan ennen ollut yhtä vakavaa ulkopoliittista tilannetta. Siksi nyt punnitaan tekemisiä aivan uudella tavalla. Nyt kaivataan ennen kaikkea johtajuutta – ei kommentteja eikä temppuja, joilla kalastellaan Putous-fanien tai omien äänestäjien suosiota. Ketä aidosti palvelee esimerkiksi puolustusministeri Carl Haglundin kravattileikki? Haglund kieltäytyi tällä viikolla ensin tapaamasta venäläistä ministerikollegaansa ja marssi sitten ylpeillen Ylen lähetykseen Ukrainan lipun värisessä kravatissa. Hän myös twiittasi kuvan kravatistaan.
Haglund väitti Twitterissä, ettei tempaus ollut osoitettu Venäjää vastaan, vaan pelkästään Ukrainan itsemääräämisoikeuden puolesta.
”1939 mekin epätoivoisesti toivoimme kannanottoja puolestamme”, Haglund selitti.
Niinkö? Moni historiaa lukenut on kyllä elänyt kuvitelmassa, että Suomi toivoi talvisodassa ennen kaikkea sotilaallista apua. Myötätuntoa toki tuli, mutta sen avulla ei voinut ampua alas siviilejä pommittavia koneita. Varsin vähän apua olisi ollut siitä, jos tuolloinen brittipääministeri Neville Chamberlain olisi kulkenut ympäri Lontoota sinivalkoinen kravatti kaulassaan.
Sitä paitsi Haglundin väite siitä, ettei kravattitempaus ollut suunnattu Venäjää vastaan, on tietenkin hölynpölyä. Totta kai se oli. Ketä vastaan sitten?
Tämä ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi vaieta. Kyllä aggressio pitää tuomita ja Suomen täytyy tehdä osaltaan kaikkensa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi. Mutta kravatti? Se voi olla kiva ele rkp:n kesäleirillä, mutta ei kansainvälisessä politiikassa, kun sotarumpuja jo lyödään.
Tällainen ministeritason leikkiminen herättää väistämättä huomiota, vaikka ei suurta vahinkoa aiheuttaisikaan. Venäläislehti Komsomolskaja Pravda ehti jo provosoitua ja syyttää Haglundia venäläisvastaisuudesta. Kyseisen lehden artikkelista tuskin kannattaa sinänsä huolestua, mutta kokonaan toinen juttu on sitten se, millaisen kuvan kravateilla kikkaileva puolustusministeri itsestään luo. Venäjä ei arvosta pelleilyä (ei tosin arvosta moni muukaan maa).
Mitä ikinä Haglund kuvittelikaan kravatillaan saavuttavansa, ainakaan se ei varmasti lisännyt puolustusministerin uskottavuutta venäläisten silmissä. Jos Venäjä ei näytä pelkäävän Krimillä olevia Ukrainan armeijan joukkoja, on vaikea nähdä, että sitä pelottaisi ministeri Haglundin kaulassa roikkuva kankaanpala.
Paljon parempana pelotteena olisivat voineet toimia maamiinat, mutta niistä Suomi hankkiutui eroon kansainvälisen painostuksen takia Haglundin puoluetoverin, Stefan Wallinin ollessa puolustusministerinä.
Asiaa ajoi aktiivisesti muun muassa nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Näin siitä huolimatta, että jalkaväkimiinat olisivat olleet halpa, helppo ja siviileille turvallinen tapa suojata maata hyökkäykseltä. Suomi ei ole koskaan käyttänyt maamiinoja vastuuttomasti kuten esimerkiksi ne Afrikan maat, joiden siviilien kärsimysten takia miinat kieltävä Ottawan sopimus laadittiin. (Arvaatteko muuten millä maalla ei ole ollut aikomustakaan liittyä kyseiseen sopimukseen? Niinpä niin. Venäjällä.).
Suomi on pikkuinen maa. Ei meillä ole jättimäistä armeijaa ja puolustusbudjettia. Sen sijaan meillä on pitkä raja, jonka takana olevan naapurimaan kanssa on ollut ja on onneksi yhä vieläkin hyvät välit. Mutta viisas varautuu kaikkeen: myös sellaisiin vaihtoehtoihin, jotka tuntuvat epätodennäköisiltä.
Toivotaan, että Krimin kriisi ratkeaa mahdollisimman pian rauhanomaisesti. On helpottavaa, että molemmat osapuolet ovat toistaiseksi pidättäytyneet väkivallasta. Vielä tilanne ei kuitenkaan ole ohi. Mitä tahansa voi tapahtua, kun tunteet käyvät kuumina ja osapuolilla on aseet. Kaikkein pahimmassa tapauksessa on yhä mahdollista, että Venäjän ja Ukrainan välillä syttyisi sota. Jos näin hirvittävästi kävisi, Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että meillä on ulkopoliittisesti uskottava ja kaikin puolin järkevästi toimiva ja fiksusti viestivä hallitus.
Ministeri Elisabeth Rehn luonnehti Yleisradiossa Carl Haglundia ”reippaaksi pojaksi”. Voi hän sitä ollakin. Mutta tällaisessa tilanteessa Suomi tarvitsee todennäköisesti enemmän aikuisia miehiä ja naisia kuin reippaita poikia.
Ulla Appelsin
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288661523569.html
Tvälups
Ylipäällikkö
5.3.2014 klo 8:00
Haglund: Venäjälle mahdollisuus perääntyä menettämättä kasvojaan
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisun avain liittyy Krimin alueen itsehallinnon takaamiseen.
Kuva: Yle
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) uskoo, että Ukrainan kriisin ratkaisun avain löytyy neuvottelupöydästä ja siihen liittyy Krimin alueen itsehallinnon vahvistaminen.
Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Haglundin mukaan olennaista ratkaisun hakemisessa on myös se, miten kaikille konfliktin osapuolille taataan mahdollisuus perääntyä menettämättä kasvojaan.
– Fokus pitää nyt olla siinä, mikä on se ratkaisu, jolla Venäjä voi perääntyä uskottavalla tavalla samalla kun Kiovan hallinto voi kokea, että ratkaisu on heille hyväksyttävä, Haglund sanoo.
Hänen mukaansa keskeistä on myös huomioida Krimin asukkaiden tahto.
– Uskon, että ratkaisun pitää olla jonkin tyyppinen itsehallintoratkaisu. Krimillä on perinteisesti ollut aika vahva itsehallinto, jota on käytännössä heikennetty (Viktor) Janukovitšin aikana. Nähdäkseni sen ympärille pitää löytyä jonkin tyyppinen kuvio, joka on kaikkien hyväksyttävissä ja sitä kautta lähteä purkamaan konfliktia.
– Neuvottelupöytä on se, missä tämän tyyppiset konfliktit ratkeavat, Haglund sanoo.
Puolustusministeri pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaisia kommentteja myönteisinä merkkeinä siitä, että Venäjä ei halua sotaa Ukrainan kanssa.
Haglund: Venäjälle mahdollisuus perääntyä menettämättä kasvojaan
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisun avain liittyy Krimin alueen itsehallinnon takaamiseen.
Kuva: Yle
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) uskoo, että Ukrainan kriisin ratkaisun avain löytyy neuvottelupöydästä ja siihen liittyy Krimin alueen itsehallinnon vahvistaminen.
Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Haglundin mukaan olennaista ratkaisun hakemisessa on myös se, miten kaikille konfliktin osapuolille taataan mahdollisuus perääntyä menettämättä kasvojaan.
– Fokus pitää nyt olla siinä, mikä on se ratkaisu, jolla Venäjä voi perääntyä uskottavalla tavalla samalla kun Kiovan hallinto voi kokea, että ratkaisu on heille hyväksyttävä, Haglund sanoo.
Hänen mukaansa keskeistä on myös huomioida Krimin asukkaiden tahto.
– Uskon, että ratkaisun pitää olla jonkin tyyppinen itsehallintoratkaisu. Krimillä on perinteisesti ollut aika vahva itsehallinto, jota on käytännössä heikennetty (Viktor) Janukovitšin aikana. Nähdäkseni sen ympärille pitää löytyä jonkin tyyppinen kuvio, joka on kaikkien hyväksyttävissä ja sitä kautta lähteä purkamaan konfliktia.
– Neuvottelupöytä on se, missä tämän tyyppiset konfliktit ratkeavat, Haglund sanoo.
Puolustusministeri pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaisia kommentteja myönteisinä merkkeinä siitä, että Venäjä ei halua sotaa Ukrainan kanssa.
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 5.3.2014 klo 7:35
Kansanedustajat: Urheilun sijaan pitäisi puhua turvallisuuspolitiikasta
Parikymmentä kansanedustajaa esitti eduskunnan keskiviikkoisen ajankohtaiskeskustelun aiheeksi Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Puhemiesneuvoston päätöksellä kansanedustajat pohtivat liikunnan ja urheilun edistämistä.
Kuva: Yle
Viime päivinä suomalaisia laajasti puhuttanut Ukrainan kriisi ei yllä eduskunnan iltapäivän ajankohtaiskeskusteluun. Siitäkin huolimatta, että pirkanmaalaisen kansanedustaja Pauli Kiurun laajasti kannatettu turvallisuuspolitiikka-aloite olisi antanut mahdollisuuden puida Krimin tilannetta ja kriisin mahdollisia vaikutuksia Suomessa.
– Jätin tämän turvallisuuspolitiikkaa koskevan keskustelualoitteen jo helmikuun 5. päivänä. Jo siinä vaiheessa oli monta sellaista tekijää, jotka antoivat aihetta keskustelulle, Kiuru kertoo.
– Nämä kyberturvallisuusasiat, vakoilut, Ruotsin käymä Nato-keskustelu ja heidän turvallissuuspolitiikkansa. Olisihan se tarjonnut ihan luonnikkaan mahdollisuuden laajentaa keskustelua Ukrainan suuntaan ja niihin tekijöihin, joita tässä on ihan viime päivinä tullut lisää.
Kiurun mukaan keskustelualoite sai laajaa tukea.
– Jättämäni aloitteen allekirjoittivat kansanedustajat, jotka työkseen seuraavat näitä aiheita. Mukana oli muun muassa 15 puolustusvaliokunnan seitsemästätoista jäsenestä.
– Mutta näin puhemiesneuvosto päätti ja näillä mennään! Ja onhan se liikuntakin tärkeää.
Kansanedustajat: Urheilun sijaan pitäisi puhua turvallisuuspolitiikasta
Parikymmentä kansanedustajaa esitti eduskunnan keskiviikkoisen ajankohtaiskeskustelun aiheeksi Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Puhemiesneuvoston päätöksellä kansanedustajat pohtivat liikunnan ja urheilun edistämistä.
Kuva: Yle
Viime päivinä suomalaisia laajasti puhuttanut Ukrainan kriisi ei yllä eduskunnan iltapäivän ajankohtaiskeskusteluun. Siitäkin huolimatta, että pirkanmaalaisen kansanedustaja Pauli Kiurun laajasti kannatettu turvallisuuspolitiikka-aloite olisi antanut mahdollisuuden puida Krimin tilannetta ja kriisin mahdollisia vaikutuksia Suomessa.
– Jätin tämän turvallisuuspolitiikkaa koskevan keskustelualoitteen jo helmikuun 5. päivänä. Jo siinä vaiheessa oli monta sellaista tekijää, jotka antoivat aihetta keskustelulle, Kiuru kertoo.
– Nämä kyberturvallisuusasiat, vakoilut, Ruotsin käymä Nato-keskustelu ja heidän turvallissuuspolitiikkansa. Olisihan se tarjonnut ihan luonnikkaan mahdollisuuden laajentaa keskustelua Ukrainan suuntaan ja niihin tekijöihin, joita tässä on ihan viime päivinä tullut lisää.
Kiurun mukaan keskustelualoite sai laajaa tukea.
– Jättämäni aloitteen allekirjoittivat kansanedustajat, jotka työkseen seuraavat näitä aiheita. Mukana oli muun muassa 15 puolustusvaliokunnan seitsemästätoista jäsenestä.
– Mutta näin puhemiesneuvosto päätti ja näillä mennään! Ja onhan se liikuntakin tärkeää.
Tvälups
Ylipäällikkö
Vain kourallinen kansanedustajista kannattaa Nato-jäsenyyttä
Keskiviikko 5.3.2014 klo 08.19
Suurin osa Ilta-Sanomien haastattelemista kansanedustajista vastustaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon.
Lehden tuoreessa kyselyssä Nato-jäsenyyttä vastusti 92 kansanedustajaa. Sitä kannatti 26.
Ilta-Sanomat tavoitti 200 kansanedustajasta kolme neljästä eli 152.
Yksitoista kansanedustajaa ei halunnut vastata kysymykseen. Selvää Nato-kantaa ei ottanut 23 kansanedustajaa.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) kommentoi Nato-kysymystä Iltalehdelle eilen. Hänen mukaansa kysymys ei ole päälimmäisenä.
- Olen varma, että Ukrainan kriisi tulee vaikuttamaan Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja valintoihin, joita tulevaisuudessa tehdään, Haglund sanoo.
Lähde: Ilta-Sanomat
IL-STT
Keskiviikko 5.3.2014 klo 08.19
Suurin osa Ilta-Sanomien haastattelemista kansanedustajista vastustaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon.
Lehden tuoreessa kyselyssä Nato-jäsenyyttä vastusti 92 kansanedustajaa. Sitä kannatti 26.
Ilta-Sanomat tavoitti 200 kansanedustajasta kolme neljästä eli 152.
Yksitoista kansanedustajaa ei halunnut vastata kysymykseen. Selvää Nato-kantaa ei ottanut 23 kansanedustajaa.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) kommentoi Nato-kysymystä Iltalehdelle eilen. Hänen mukaansa kysymys ei ole päälimmäisenä.
- Olen varma, että Ukrainan kriisi tulee vaikuttamaan Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja valintoihin, joita tulevaisuudessa tehdään, Haglund sanoo.
Lähde: Ilta-Sanomat
IL-STT