Uusi taistelijan ase

SRA on oikeastaan vain praktikalin kakkosdivari. IDPA on mielenkiintoinen varmasti DMG:nä ja tuo jotain puuttuvia aspekteja mukaan kuten suojankäytön ja lippaanvaihdot taktinen vs. hätä. Kaikki ampumaurheilu- ja kamppailulajit ovat kuitenkin vain urheilua ja niissä pärjäävät urheilijat eikä se mittaa muuta kuin sääntöjen noudattamista eikä voi tai tarvitse mitatakkaan muita. Pakko on vain sotilaan harrastaa monipuolisesti eri juttuja, hyväksyä ja ymmärtää urheilun rajoitteet. Et voi dojollakaan työntää peukaloilla silmiä aivoihin ja tehdä lukkoja nopeasti riuhtaisten.
 
Voisiko tuossa olla RK:n korvaaja?

"EI! Maksaa länsirynkyn verran ja kaikki itäkaliberin haitat jäävät edelleen jäljelle."
 
Voisiko tuossa olla RK:n korvaaja?

"EI! Maksaa länsirynkyn verran ja kaikki itäkaliberin haitat jäävät edelleen jäljelle."

Leikin setä Baikalia ja "vähän vahvensin"... tuosta yllä olevasta syystä ehkä typerimpiä ideoita ikinä.
 
Mietin tuossa vain sitä, että kun aina valitellaan myös patruunavaraston uusimisesta syntyviä kuluja. Suoraan sanottuna minulla ei ole hajuakaan siitä, paljonko PV:lla on patruunoita varastoissaan, mutta varmaan tuhat-pari rynkkyä kohden olisi hyvä olla varastoissa jo ihan syvän rauhan tilassa. Kyllähän tuokin syö osansa... tosin pitkällä aikavälillä patruunakuluissa kyllä säästettäisiin pienemmän kaliberin ansiosta.

PS. Kotimaista tuotantoa olevat patruunat taitavat käyttää Boxer-nallia? Jälleenladataanko noita hylsyjä? Koska eikö muuten olisi järkevämpää varustaa patruunat Berdan-nalleilla mikäli hylsyt menevät stenalle?
 
Mietin tuossa vain sitä, että kun aina valitellaan myös patruunavaraston uusimisesta syntyviä kuluja. Suoraan sanottuna minulla ei ole hajuakaan siitä, paljonko PV:lla on patruunoita varastoissaan, mutta varmaan tuhat-pari rynkkyä kohden olisi hyvä olla varastoissa jo ihan syvän rauhan tilassa. Kyllähän tuokin syö osansa... tosin pitkällä aikavälillä patruunakuluissa kyllä säästettäisiin pienemmän kaliberin ansiosta.

PS. Kotimaista tuotantoa olevat patruunat taitavat käyttää Boxer-nallia? Jälleenladataanko noita hylsyjä? Koska eikö muuten olisi järkevämpää varustaa patruunat Berdan-nalleilla mikäli hylsyt menevät stenalle?

Siviilimarkkinoilla myytävät kotimaiset rk-patruunat on ladattu boxer-nallilla. Se on berdan-nallia ohuempi, jonka vuoksi myös siviilimarkkinoille myydyt kotimaiset rk:t (M62S, M62-76S ja M92S) ja ainakin osa norinco 56s kivääreistä on varustettu lukolla, jossa on jousitettu nallipiikki vaarallisen slam-fire häiriön estämiseksi. Vastaavasti nämä kiväärit eivät aina onnistu sytyttämään sotilaspatruunan nallia. Messinkihylsyt käytetään uudelleen lataamalla niihin paukkupatruunoita ja teräshylsyt (itäpatruunat) menevät kierrätykseen.

Kotimaista ja itämaista rk-patruunaa on varastoituna varsin runsaasti. Ennen kuin patruunoiden elinkaari alkaa X-ajan kuluttua hiljalleen päättymään tai joku tuo yllättäen markkinoille sodankäynnin täysin mullistavan kaiken tuhoavan ja vallat kumoavan sädepyssyn, ei ole järkeä ryhtyä aloittamaan kenttäarmeijan rk-kaluston vaihtamista, poislukien tietyt hyvin rajatut joukot. Varsinkin kun uudella kalustolla mahdollisesti saavutettava marginaalinen hyöty ei ole missään järkevässä suhteessa sen suureen hintalappuun nähden ja saman rahan voi kuitenkin investoida asejärjestelmiin ja ampumatarvikkeisiin, joilla saadaan tuotettua todellista lisäarvoa esimerkiksi nyt vaikka maavoimien vaikuttamiskykyyn.

Olen muistaakseni jossain vaiheessa todennut aikaisemminkin, että tulevien ratkaisutaistelujen voiton kannalta on yhdentekevää, onko rk-kaliiperi 7.62 vai 5.56 tai onko ase terästä vai taktista muovia. Kenttäarmeijan varustaminen on rahankäytön osalta todellinen valintojen maailma, jossa läheskään kaikki mahdolliset vaihtoehdot eivät ole järkeviä tai toteutuskelpoisia, vaan vastaavat hyötysuhteeltaan lähinnä kankkulankaivoa.

Seuraavaksi alkaa oletettavasti perinteinen vänkääminen nykyisen kaluston optiikan ja ties minkä lisähimmelin puutteeesta sekä siitä, kuinka amerikkalaisten markkinamiesten youtube-videoissa on niin hienot pelit ja pensselit, taktista mustaa muovia, kevytmetallia ja maaliin hakeutuvia mätsik-bulletteja yms. isojenpoikien hiekkalaattikkoleikkien tauhkaa, jossa kohdallaan on lähinnä kilohinta. Siihen totean nyt tässä vaiheessa vain ja ainoastaan, että elämä on.
 
@Laamanator Jossain menee se mekaanisenkin kestävyyden raja. Taistelujoukoille nyt vain ei käy se, että aseen tarkkuus on 10 MOA. Ja vaikka tuohon olisikin vielä matkaa, niin jossain tulee aina vastaan se kriittinen raja, jonka alapuolella. Sanotaan, että joku nykyajan Rokka joutuukin sotimaan "saatanan sohlolla". Tämän tuloksena ensin ryhmän, sitten joukkueen, lopulta komppanian ja aina vain isomman yksikön taistelu menee pieleen.

Kukaan tuskin on ajatellut rynkyn korvaamisen tapahtuvan vuodessa, että nyt hypättiin uuteen aseeseen. Kyllä kyseessä olisi usealle vuodelle hajautettu prosessi, jonka aikana uuden aseen käyttäjäkunta laajenee, alkaen laskuvarjojääkäreistä päättyen sijoittamattomaan polkupyörämekaanikkoon. Tällöin myös 7,62x39mm patruunoiden hankinta loppuisi, ja alettaisiin kuluttamaan varastoa.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että paremmankin hinta-laatu suhteen tarjoavia kohteita on (esim. raketinheittimien ampumatarvikkeet), mutta rynnäkkökiväärin uusiminen ei minun listallani todellakaan sijoitu alimmaiseksi. Ainakin taistelujoukoille pitäisi saada uutta rynkkykalustoa optiikalla. Siihenhän esim. tuo jenkkirynkky olisi loistava.

Lisäksi on se kustannusaspekti: Valitsin CTD:stä kaksi samasta varastosta myytävää tyypillistä kaliberinsa edustajaa vastaavaa Federalin patruunaa 500 patruunan laatikoissa, toinen .223 Rem ja toinen 7,62x39mm. .223 maksoi 0,57 jenkkidollaria patruunalta ($284.61 koko 500 ptr laatikko), kun taas 7,62x39mm maksoi 0,89 jenkkidollaria patruunalta ($444.10 koko 500 ptr laatikko)! Tuo ero on valtava! Jos PV kuluttaa vuosittain vaikkapa 20 000 000 patruunaa (vajaa 1000 ptr per varusmies), ja leikimme kustannuseron olevan 25 eurosenttiä, niin vuositasolla 5,56mm rynkyt säästäisivät 5 miljoonaa euroa! Todennäköisesti säästö olisi selvästi suurempi, koska tuo ampumamäärä oli todennäköisesti vähän alakanttiin ja lisäksi päälle tulevat paukkupatruunat ja alentuneet kuljetuskustannukset ym. Kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä säästöä olisi kertynyt 150 miljoonaa euroa, ja rynkyt olisivat kiertäneet vasta suunnilleen kolmella varusmiessukupolvella. Siihen lisääntynyt taisteluteho, niin kaliberin vaihto alkaa näyttää pitkällä tähtäimellä houkuttelevalta.
 
Mietin tuossa vain sitä, että kun aina valitellaan myös patruunavaraston uusimisesta syntyviä kuluja. Suoraan sanottuna minulla ei ole hajuakaan siitä, paljonko PV:lla on patruunoita varastoissaan, mutta varmaan tuhat-pari rynkkyä kohden olisi hyvä olla varastoissa jo ihan syvän rauhan tilassa.

Kiväärin patruunoita oli varastossa talvisodan alkaessa 130 miljoonaa kappaletta. Itse asiassa kiväärinpatruunoiden kulutus oli arvioitu suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. (Asiaan saattoi vaikuttaa se, valkoiset käyttivät huimat 30 miljoonaa patruunaa vapaussodassa!)

Oman varusmiespalvelukseni aikaan 90-luvulla julkaistiin ruotuväessä tieto siitä kuinka paljon keskimäärin käytetään rynkyn patruunoita yhden varusmiehen kouluttamiseen. Ammuntoja suoritin neljässä varuskunnassa ja totesin, että rk:n patruunat oli kaikissa valmistettu 20 vuotta aikaisemmin. Siis vuodessa kului laskelmieni mukaan 20 miljoonaa rk:n patruunaa ja kun ammuttiin 20 vuotta vanhoja niin varastoissa todennäköisesti oli vähintää 400 miljoonaa rk:n patruunaa. (Toivottavasti siis kuitenkin enemmän.) Patruunavarastojen korvaaminen ei ole mikään pikkujuttu!
 
@taktinen taistelumajava Kiitokset noista tiedoista. Sittenhän olin aika lähellä, kun arvelin patruunoita varastoitavan tuhannesta kahteen tuhanteen per ase.
 
@taktinen taistelumajava Kiitokset noista tiedoista. Sittenhän olin aika lähellä, kun arvelin patruunoita varastoitavan tuhannesta kahteen tuhanteen per ase.

Mutta kuten sanoin: rynkyn vaihtoa ei tehdä vuodessa. Siten on myös aikaa patruunavarastojen kuluttamiseen ja uusie rakentamiseen, kun kaikki joukot eivät heti siirry uuden rynkyn käyttäjiksi.
 
@Laamanator Jossain menee se mekaanisenkin kestävyyden raja. Taistelujoukoille nyt vain ei käy se, että aseen tarkkuus on 10 MOA. Ja vaikka tuohon olisikin vielä matkaa, niin jossain tulee aina vastaan se kriittinen raja, jonka alapuolella. Sanotaan, että joku nykyajan Rokka joutuukin sotimaan "saatanan sohlolla". Tämän tuloksena ensin ryhmän, sitten joukkueen, lopulta komppanian ja aina vain isomman yksikön taistelu menee pieleen.

Kukaan tuskin on ajatellut rynkyn korvaamisen tapahtuvan vuodessa, että nyt hypättiin uuteen aseeseen. Kyllä kyseessä olisi usealle vuodelle hajautettu prosessi, jonka aikana uuden aseen käyttäjäkunta laajenee, alkaen laskuvarjojääkäreistä päättyen sijoittamattomaan polkupyörämekaanikkoon. Tällöin myös 7,62x39mm patruunoiden hankinta loppuisi, ja alettaisiin kuluttamaan varastoa.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että paremmankin hinta-laatu suhteen tarjoavia kohteita on (esim. raketinheittimien ampumatarvikkeet), mutta rynnäkkökiväärin uusiminen ei minun listallani todellakaan sijoitu alimmaiseksi. Ainakin taistelujoukoille pitäisi saada uutta rynkkykalustoa optiikalla. Siihenhän esim. tuo jenkkirynkky olisi loistava.

Lisäksi on se kustannusaspekti: Valitsin CTD:stä kaksi samasta varastosta myytävää tyypillistä kaliberinsa edustajaa vastaavaa Federalin patruunaa 500 patruunan laatikoissa, toinen .223 Rem ja toinen 7,62x39mm. .223 maksoi 0,57 jenkkidollaria patruunalta ($284.61 koko 500 ptr laatikko), kun taas 7,62x39mm maksoi 0,89 jenkkidollaria patruunalta ($444.10 koko 500 ptr laatikko)! Tuo ero on valtava! Jos PV kuluttaa vuosittain vaikkapa 20 000 000 patruunaa (vajaa 1000 ptr per varusmies), ja leikimme kustannuseron olevan 25 eurosenttiä, niin vuositasolla 5,56mm rynkyt säästäisivät 5 miljoonaa euroa! Todennäköisesti säästö olisi selvästi suurempi, koska tuo ampumamäärä oli todennäköisesti vähän alakanttiin ja lisäksi päälle tulevat paukkupatruunat ja alentuneet kuljetuskustannukset ym. Kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä säästöä olisi kertynyt 150 miljoonaa euroa, ja rynkyt olisivat kiertäneet vasta suunnilleen kolmella varusmiessukupolvella. Siihen lisääntynyt taisteluteho, niin kaliberin vaihto alkaa näyttää pitkällä tähtäimellä houkuttelevalta.

Ihan niin huonolla kiväärikalustolla ei tässä maassa tarvitse eikä ole tarvinnut lähteä sotimaan, minkä vuoksi oletan esittämäsi 10 MOA mekaanisen käynnin olevan lähinnä teoreettisen periaatteellinen kärjistys. Poikkeuksena historian hämärissä on ehkä mahdollisesti ollut syksyllä -39 satunnaisesti joillekin joukoille väliaikaisesti jaetut jo Turkin sodassa kyseenalaista mainetta niittäneet Berdan II kiväärit, jotka talvisodan kynnyksellä tuskin olivat huonoja tai vanhentuneita ensisijaisesti mekaanisen käyntinsä vuoksi, vaan aivan muista syistä.

Oleellinen seikka onkin se, että vaikka juutuupin Ameriikan markkinamiesten hehkuttavat hifistelyvehkeet ovatkin toki hyviä astaloita, niin eivät kuitenkaan niin merkittävästi nykyistä kalustoa (RK ja AK) parempia, että ne olisivat vielä tässä vaiheessa, tänään tai edes lähitulevaisuudessa ostamisen arvoisia hankintoja. Ne näyttäisivät ehkä AK:ta enemmän kivalta lehtikuvissa ja niiden avulla olisi ehkä helpompi assosioitua syvempään länsimaiseen Nato-integraatioon, mutta aseilla saavutettava operatiivinen lisäarvo hintalappuun nähden jäisi kuitenkin kovin vähäiseksi - ja se on se kova ydin, joka kysymyksen lopulta ratkaisee.

Loppupeleissä esimerkiksi kiinteäperäinen peruskuosissa oleva AK, kuten vaikka itäsaksalainen RK72 kiinteällä muoviperällä hakkaa kovakromatun piippunsa ja tähtäimiensä ansiosta taistelukäytössä paitsi rata-ammuntaan suunnitellun kotimaisen RK:n, myös erityisesti kaikki länsimaiset kilpailijansa. Tämän päivän aseista AK on lopulta yhä edelleen paras tai vähintään kolmen kärjessä. Kaikki länsimaiset AR-pohjaiset yms. hifihimmelit tulevat erinomaisuudestaankin huolimatta kohtalaisen huomattavan matkan päässä perässä.

Joka tapauksessa aika kuluu ja kehitys kehittyy, jonka vuoksi uudet kiväärit kaliiperi- ja kaikkine muine yksityisseikkoineen tulevat vielä väistämättä jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Sitten tulevaisuudessa.

Kiväärin patruunoita oli varastossa talvisodan alkaessa 130 miljoonaa kappaletta. Itse asiassa kiväärinpatruunoiden kulutus oli arvioitu suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. (Asiaan saattoi vaikuttaa se, valkoiset käyttivät huimat 30 miljoonaa patruunaa vapaussodassa!)

Oman varusmiespalvelukseni aikaan 90-luvulla julkaistiin ruotuväessä tieto siitä kuinka paljon keskimäärin käytetään rynkyn patruunoita yhden varusmiehen kouluttamiseen. Ammuntoja suoritin neljässä varuskunnassa ja totesin, että rk:n patruunat oli kaikissa valmistettu 20 vuotta aikaisemmin. Siis vuodessa kului laskelmieni mukaan 20 miljoonaa rk:n patruunaa ja kun ammuttiin 20 vuotta vanhoja niin varastoissa todennäköisesti oli vähintää 400 miljoonaa rk:n patruunaa. (Toivottavasti siis kuitenkin enemmän.) Patruunavarastojen korvaaminen ei ole mikään pikkujuttu!

Varusmieskoulutuksessa käytettäville varsin kitsaille koulutusampumatarvikekiintiöille ja varausmateriaalille ei kannata ryhtyä vetämään kovin suoria yhtäläisyysmerkkejä tai tekemään niiden perusteella kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Ne ovat kaksi eri asiaa ja syövät eri kuormista. Lopulta kysymys on kaavasta X + Y = Z, joista herra X on tuntematon eikä siksi asevelvollisten vuosittain kuluttamaa a-tarvikemäärää edustava neiti Y tiedä, kuka on lopputulemaa eli vuosittaista kokonaiskulutusta edustava mystinen herra Z. Lopullinen kysymys onkin, että onko herra Z herra vai sittenkin rouva tai peräti neiti.
 
@Laamanator Meinaat, että PV on ihan poseerauskuvien toivossa hommaamassa suurentavaa optiikkaa alueellisten joukkojen ryhmän kokoonpanoon kuuluvalle "tarkka-ampujalle"? Sen vielä uskoisin, jos väittäisit kaupunkijääkärien ja rauhanturvaajien varustamisen optiikalla olevan PR:ää, mutta kun se ei ole! Se kasvattaa ihan oikeasti joukon tehokkuutta.

Jostain syystä itänaapurissakin on siirrytty pienempään kaliberiin, mutta mitäs me täällä Erikoisolosuhteissa.
 
@Laamanator
Kukaan tuskin on ajatellut rynkyn korvaamisen tapahtuvan vuodessa, että nyt hypättiin uuteen aseeseen. Kyllä kyseessä olisi usealle vuodelle hajautettu prosessi, jonka aikana uuden aseen käyttäjäkunta laajenee, alkaen laskuvarjojääkäreistä päättyen sijoittamattomaan polkupyörämekaanikkoon. Tällöin myös 7,62x39mm patruunoiden hankinta loppuisi, ja alettaisiin kuluttamaan varastoa.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että paremmankin hinta-laatu suhteen tarjoavia kohteita on (esim. raketinheittimien ampumatarvikkeet), mutta rynnäkkökiväärin uusiminen ei minun listallani todellakaan sijoitu alimmaiseksi. Ainakin taistelujoukoille pitäisi saada uutta rynkkykalustoa optiikalla. Siihenhän esim. tuo jenkkirynkky olisi loistava.

Korvaamisen voisi ajatella tapahtuvan siten, että uusia aseita hankittaisiin samaa tahtia kuin taistelijoita koulutetaan reserviin. Siis 20 000+ kpl vuodessa. Kyse olisi vain noin 20-40 miljoonan euron erästä vuodessa.

Eikö Sveitsissä anneta jokaiselle taistelijalle tuliterä ase asevelvollisuuden alkaessa?
 
@Laamanator Meinaat, että PV on ihan poseerauskuvien toivossa hommaamassa suurentavaa optiikkaa alueellisten joukkojen ryhmän kokoonpanoon kuuluvalle "tarkka-ampujalle"? Sen vielä uskoisin, jos väittäisit kaupunkijääkärien ja rauhanturvaajien varustamisen optiikalla olevan PR:ää, mutta kun se ei ole! Se kasvattaa ihan oikeasti joukon tehokkuutta.

Jostain syystä itänaapurissakin on siirrytty pienempään kaliberiin, mutta mitäs me täällä Erikoisolosuhteissa.
Luepa se Laamanatorin teksti uudestaan. Ei todellakaan meinaa tuota vaan juuri päinvastoin, se optiikka toimii ihan yhtä hyvin sen RK:nkin päällä. Se ei vaan näytä yhtä mediaseksikkäältä ja tacticoolilta kuin jonkun muovi-Berettan päällä.
 
Back
Top