Potentiaalisia ehdokkaita olisi useampiakin. IMHO uuden aseen tulee olla modulaarinen, ampua 5.56 NATO patruunaa, käyttää yleisesti saatavilla olevaa luotettavaksi tunnettua lipasta ja sen on oltava valmistettavissa vuonna 2014 normaaliksi katsottavalla konepajateknologialla.
Olkinukke. Se, että ase on rakennettu siten että siihen voidaan asentaa optiikkaa tai muuta varustusta ilman modifikaatoitia on itsestäänselvyys. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä että kaikki kiväärit pitäisi varustaa top-of-the-line optiikalla. Ruohonjuuritasolla perusreserviläisen ampumataidon tuntien sadan euron hankintahintaisen basic-punapistetähtäimen hankinta on perusteltua.
Asejärjestelmässä pitää miettiä myös elinkaarikustannuksia, kehitysmahdollisuuksia sekä sitä, kannattaako aseita valmistaa/ostaa kerralla varastot täyteen vai juonia niin että tarvittaessa käytössä on N x riittävä valmistuskapasiteetti jolla voidaan valmistaa tarvittava määrä aseita.
Eivät ne aseet ole mitään magiaa tai rakettitiedettä: Hyvin yksinkertaisia lämpövoimakoneita joilla muutetaan orgaanista kemiaa kineettiseksi energiaksi. Gaston Glock kehitti hienon pistoolin soveltamalla osaamaansa materiaali- ja valmistusteknologiaa. Tornin seuraava kivääri on toivottavasti kone johon torni ostaa osat suomalaisilta firmoilta joiden varsinaiset tuotteet eivät välttämättä liity mitenkään aseisiin. Piiput tietysti poislukien.
Remington ACR, FN SCAR, Beretta ARX ja Cz 805 BREN tulevat ensimmäisenä mieleen millainen tulevaisuuden rynkky voisi olla.