Uusi taistelijan ase

EFB900CA-EB04-4A5C-B91A-022E2D7E913B-660x545.jpeg

Lyhyt katsaus sormireikätukkeihin https://www.thefirearmblog.com/blog/2018/07/13/thumbhole-stocks/
 

Jonkun tarvii keksiä parempi liipaisin ratkaisu tähän, muuten tämä jatkaa mielestäni pelkkänä keräilyesineenä.
 
Viimeksi muokattu:
Yhdelläkin kiväärillä onnistuu

An-94 on minun suosikkejani itäraudoista. Hieno, monimutkainen peli, joka loppupeleissä osoittautui liian kalliiksi naapurin sotakoneelle tuottaa. Jos rahaa olisi ollut niin ehkä tuokin olisi nähnyt laajempaa käyttöä heidän joukoissaan kuin pelkkänä sisäministeriön työkaluna.

Ehkä jonakin vuotena he tekevät taas yhden uuden aihion mikä tulee meille käyttöön uutena aseena. Iippojen kaksipiipuinen AR15 jää historian sivuille erikoisuutena, keräilyaseena ja erikoisjoukko hathat virityksissä. Ainoa missä näen tuon tuplapiippuisen tulevan eteen on asutuskeskustaistelu, missä mahdollisesti halutaan käyttäjälle antaa maksimaalinen suorituskyky yhdessä aseessa.

Kuten Kristen sanoi videolla, "jos jostain syystä sun toinen puoli jumittaa kesken kahnauksen, sä voit tyhjentää toisen puolen ja sitten suorittaa pakolliset toimenpiteet," asetta vaihtamatta. Syöttöhäiriöitä oli tuolla videolla ja ANsta puhutaan että silläkin oli samansuuntaisia ongelmia.

Ehkä pitää todeta että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Mitä me tehtäisiin AN94 kalustolle jos sitä saisi sotasaalina?
 
Tuosta tuplapiippuArskasta tuli mieleen että saattaa olla käsiteltävyyden suhteen aika todella kökkö kasvaneen painonsa ja mittojensa puolesta. Tässä kun tullut paljon ulkoilutettua lyhyttä ja kevyttä Micro Ronia niin alkanut arvostaa ketterää käytettävyyttä yhtenä suureena paljon enemmän kuin aiemmin mm tuon kokemuksen perusteella. Olen joskus ampunut myös tynkäArskalla jossa oli 10-12" piippu ja painoi Kahlesin sotilasmallin variabelilla vähän reilu 3 kiloa. Oma ihanteellinen taktisen kiväärin ideaali olisi varmasti lähempänä tätä konseptia ihan perinteisillä kertatuli ja sarja ominaisuuksin. Jotenkin nuo "auto double tap" mekaniikat lähinnä nostaa niskakarvoja pystyyn sen osalta että miten luotettavia ja tuoko oikeasti lisäarvoa käyttäjälle. En ole sellaisella ampunut, mutta vanhoolliset aivoni tuntuvat kovasti vierastavan moista ihan ennalta ja perstuntumalta. :)
 
An-94 on minun suosikkejani itäraudoista. Hieno, monimutkainen peli, joka loppupeleissä osoittautui liian kalliiksi naapurin sotakoneelle tuottaa. Jos rahaa olisi ollut niin ehkä tuokin olisi nähnyt laajempaa käyttöä heidän joukoissaan kuin pelkkänä sisäministeriön työkaluna.

Ehkä jonakin vuotena he tekevät taas yhden uuden aihion mikä tulee meille käyttöön uutena aseena. Iippojen kaksipiipuinen AR15 jää historian sivuille erikoisuutena, keräilyaseena ja erikoisjoukko hathat virityksissä. Ainoa missä näen tuon tuplapiippuisen tulevan eteen on asutuskeskustaistelu, missä mahdollisesti halutaan käyttäjälle antaa maksimaalinen suorituskyky yhdessä aseessa.

Kuten Kristen sanoi videolla, "jos jostain syystä sun toinen puoli jumittaa kesken kahnauksen, sä voit tyhjentää toisen puolen ja sitten suorittaa pakolliset toimenpiteet," asetta vaihtamatta. Syöttöhäiriöitä oli tuolla videolla ja ANsta puhutaan että silläkin oli samansuuntaisia ongelmia.

Ehkä pitää todeta että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Mitä me tehtäisiin AN94 kalustolle jos sitä saisi sotasaalina?

Käsittämättömän kompleksinen luistivaijerivastapainoviritys.

Huoltopurkaus alkaa luokkaa ~ 6m55s kohdalla.

 
Sehän sanoo tuossa, että tässä siviiliversiossa on tuplaliipaisin. Sotilasversiossa on vain yksi.
Sotilaskäytössä on parempi vain laittaa rumpulipas kiinni ja lyhyitä sarjoja.

Edit: Rumpulipaassa on sekin etu että RJ näkee että ollaan tapeltu jo vähän aikaa kun porukka on vaihtanut tankolippaisiin.
Sinänsä olisi ihan mielenkiinnosta jos olisi yksi piippuinen mekanismi kahdella lippaalla joka ampuu ensin toisen lippaan tyhjäksi ja kilahtaen pudottaa sen ja vaihtaa itsestään toiselle lippaalle.
 
Viimeksi muokattu:

Jonkun tarvii keksiä parempi liipaisin ratkaisu tähän, muuten tämä jatkaa mielestäni pelkkänä keräilyesineenä.
Arto Paasilinnaahan on käännetty myös ulkomaaksi. Jo Kultaisessa nousukkaassa 1982 esiteltiin suunnitelma kaksipiippuisesta Suomi-konepistoolista.
 
Tupla- tai triplalaukauksenhan saa aikaiseksi myös muuttamatta asetta. Project SALVO tutki useamman luodin laittamista yhteen hylsyyn ja M198 Duplex oli jopa jonkin aikaa käytössä USA:n asevoimissa.
Katso liite: 23341
Kaikkea sitä on kokeiltu! Tuossa voisin kuvitella tulevan äkkiä käytettävyys pidemmälle matkalle vastaan kun hylsystä ei irtoa tarpeeksi voimaa kahdelle luodille (jotka tosin ovat varmaan melko keveitä) kun ruutitilavuus/paineet tulee vastaan? Kyllä on ennakkoluuloton veto, ei olisi tullut ihan ekana itsellä mieleen. (y)(y)
 
Kaikkea sitä on kokeiltu! Tuossa voisin kuvitella tulevan äkkiä käytettävyys pidemmälle matkalle vastaan kun hylsystä ei irtoa tarpeeksi voimaa kahdelle luodille (jotka tosin ovat varmaan melko keveitä) kun ruutitilavuus/paineet tulee vastaan? Kyllä on ennakkoluuloton veto, ei olisi tullut ihan ekana itsellä mieleen. (y)(y)
M198 Duplexin tapauksessa luotien paino oli 5,5 g ja ensimmäisen lähtönopeus 838 m/s, toisen 670 m/s. Normaalilla 7,62x51mm ammuksella luoti painaa n. 10g ja lähtönopeus n. 850 m/s. Tuplalaukauksen ideana oli parantaa osumatarkkuutta joka testien mukaan saattoi nousta jopa 65-100%. Tositoimissa luvattua parannusta osumatarkkuuteen ei havaittu.
 
M198 Duplexin tapauksessa luotien paino oli 5,5 g ja ensimmäisen lähtönopeus 838 m/s, toisen 670 m/s. Normaalilla 7,62x51mm ammuksella luoti painaa n. 10g ja lähtönopeus n. 850 m/s. Tuplalaukauksen ideana oli parantaa osumatarkkuutta joka testien mukaan saattoi nousta jopa 65-100%. Tositoimissa luvattua parannusta osumatarkkuuteen ei havaittu.
Haavoittavuuskaan ei muistaakseni parantunut oleellisesti, vaan toinen luoti meni yleensä suoraan ensimmäisen perässä sen tekemästä tilapäisestä haavakanavasta läpi vahingoittamatta juurikaan kohdetta. Tai ainakin näin muistelisin lukeneeni.
 

Haavoittavuuskaan ei muistaakseni parantunut oleellisesti, vaan toinen luoti meni yleensä suoraan ensimmäisen perässä sen tekemästä tilapäisestä haavakanavasta läpi vahingoittamatta juurikaan kohdetta. Tai ainakin näin muistelisin lukeneeni.



Tuossa toisessa videossa kummatkin tulee kieppuen ulos, mikä on tyyppillistä noiden epävakaiden viritysten kanssa. En tiedä miten he ovat saaneet tuon .308 ammuksen toimimaan, sillä en usko että jokainen kerta on toisen toisto, vaan että kieppumista tapahtuu enemmän kuin mitä haluttua vaikutusta. Tuo toinen haavakanava on erikoisuus jota ei joka päivä näe geelikuvissa.

Käsitykseni mukaan jenkeissä on ollut jotakin jatkokehitystä tällä saralla peräkkäin liitettyjen hajoavien (controlled fragmentation) luotien saralla. Silti jos sä haluat lisätä sirpaloitumista niin eikö se olisi parempi toteuttaa yhdellä raskaammalla luodilla kuin noilla yhteenliitetyillä jo pelkän ballistiikan suhteen?
 
Back
Top