Uusi taistelijan ase

[Kapiainen]

Picbaba Best Free Stock Photos Finder

www.picluck.net

Onpa melko harhaanjohtava otsikko tämä "onko vanhassa vara parempi".
Ei ole, mutta tässä kohtaa oli pakko tehdä jotain että saatiin edes hetki lisää peliaikaa uuden hankkimiseksi.
Yleisesti ottaen kun julkista keskustelua aiheesta on seurannut, niin ilmeisen rakas tuo RK näyttää suomalaisille olevan. Hyvä tietysti niin..ja onhan se vuosikymmeniä hommansa hyvin hoitanut, ei siinä mitään.

 

[Rannari]

Onpa melko harhaanjohtava otsikko tämä "onko vanhassa vara parempi".
Ei ole, mutta tässä kohtaa oli pakko tehdä jotain että saatiin edes hetki lisää peliaikaa uuden hankkimiseksi.
Yleisesti ottaen kun julkista keskustelua aiheesta on seurannut, niin ilmeisen rakas tuo RK näyttää suomalaisille olevan. Hyvä tietysti niin..ja onhan se vuosikymmeniä hommansa hyvin hoitanut, ei siinä mitään.

Eiköhän kohta ala ABC:n suunnalta kuulua soraääniä siitä että modaus on turha ja ase paljon tehokkaampi ilman kaiken maailman lisäkäkättimiä.

Ainoa itseäni kiusaamaan jäänyt on tämä kuva:

Eikö tähtäily onnistu paremmin jos poistaa/avaa linssisuojat?

 

[Kapiainen]

Eiköhän kohta ala ABC:n suunnalta kuulua soraääniä siitä että modaus on turha ja ase paljon tehokkaampi ilman kaiken maailman lisäkäkättimiä.

Ainoa itseäni kiusaamaan jäänyt on tämä kuva:

Eikö tähtäily onnistu paremmin jos poistaa/avaa linssisuojat?

Onhan niitä soraääniä jo kuultukin
Itseasiassa jos silmät pelaavat normaalisti niin ampuminen onnistuu myös linssinsuojat kiinni. Takimmainen on läpinäkyvä, etummainen ei, mutta ampuminen onnistuu kyllä vähintään kohtalaisesti myös etummainen suoja kiinni. Eihän se tietysti optimitilanne ole, mutta onnistuu.

 

[vastarannankiiski]

Vaikka kuinka epäreilu keulii, että he aiheuttavat tappiot. Niin kyllähän se on yksittäinen taistelija, ryhmä, joukkue yms joka pysäyttää sen vihollisen maaliksi sille epäreiulle.

Kyllä toki, erinomainen tarkennus. Yhteispelistä on kyse ennen kaikkea. Aselajiyhteistyöstä.

Mutta epäilen hieman, että vahvasti mekanisoitu ja liikuntakykyinen vihollinen jää tuleen makaamaan ja odottamaan epäseuraa tulta niskaansa. Väitän että kaikkialla toiminta perustuu liikkeeseen ja epäsuoran tulen väistöön. Tai ainakin pyrkimykseen siihen.

Ja Venäläisten kanssa kannattaa varautua siihen että he totisesti käyttävät epäsuoraa tulta massamaisesti. Jos katsoo analyysejä ja raportteja Georgian sodasta niin he saattoivat yksinkertaisesti korvata tiedustelun puutteita ammuttamalla runsaasti epäsuoraa tulta alueelle jota eivät olleet ehtineet tiedustella vihollisen toiminnan varalta. Varmuuden vuoksi.

Lisäksi he onnistuivat useasti ja lukuisissa eri kohteissa lyömään Georgialaisten joukkoja pelkällä epäsuoran tulen käytöllä ja ilmarynnäköinnillä, ilman että heidän maavoimien taisteluosastoilla oli tarvetta varsinaiseen kohtaamistaisteluun Georgialaisten joukkojen kanssa. Tämä jopa aiheutti hämmästystä ja epäuskoa venäläisissä joukoissa itsessään kun saattoivat etenemisensä aikana törmätä kerta toisensa jälkeen Georgialaisten entisiin asemiin joista oltiin vetäydytty ilmeisen epäjärjestyksen vallassa ja jätetty kalusto- ja miestappiot sekä sotasaalista jälkeensä.

Ja mitä tilastoihin tulee, niin pitää olla tarkkana. Jos listataan vammamekanismin perusteella kaatuneita ja haavoittuneita esimerkiksi "sirpalevammoja" tai "palovammoja" niin näihin lukuihin sisältyy myös suora-ammuntatuli esimerkiksi vaunukanuunoista, konetykeistä, sinkoaseista, kranaattikonekivääreistä ja jopa käsikranaateista jne. Ei pelkästään epäsuoran tulen tuottamia tappioita, ellei näin erikseen rajata.

Väitän myös, että varusmiehille ja reserviläisille muodostuu helposti saamastaan koulutuksesta vahvistusharha koskien rynnäkkökivääritulen merkitystä, koska tämähän on sitä äksiisiä mitä yleisimmin harjoitellaan erilaisissa harjoitustilanteissa esimerkiksi harjoitusosaston ja maaliosastojen kesken. Ainakin ennen oli, mutta onneksi asia on muuttunut parempaan suuntaan uusilla simulaattorijärjestelmillä. Ja sotilaan riski joutua ilmatoiminnan tai epäsuoran tulen uhriksi todennäköisesti nousee myös siirryttäessä edestä taaksepäin. Vahva oletukseni on se että todennäköisesti Prikaatitason huollossa uurastava taistelija haavoittuu tai kaatuu todennäköisemmin vihollisen epäsuoran tulen tai ilmaiskun seurauksena, kun vaikka ammuttuun kiväärinluotiin, esimerkiksi vihollisen erikoisjoukkojen sotilaan ampumana. Tällä en tietystikään tarkoita sitä että henkilökohtaisia aseenkäyttötaitoja, jalkaväkitaitoja tai omaa suojaustoimintaa erikoisjoukkojen varalta ei tarvitsisi harjoitella.

 

[Rannari]

Itseasiassa jos silmät pelaavat normaalisti niin ampuminen onnistuu myös linssinsuojat kiinni. Takimmainen on läpinäkyvä, etummainen ei, mutta ampuminen onnistuu kyllä vähintään kohtalaisesti myös etummainen suoja kiinni. Eihän se tietysti optimitilanne ole, mutta onnistuu.

Ok. Eipä ole moisesta kokemusta ja ihmeellisiä asioita pitää tapahtua ennen kuin tuleekaan.

 

[Kapiainen]

Kyllä toki, erinomainen tarkennus. Yhteispelistä on kyse ennen kaikkea. Aselajiyhteistyöstä.

Mutta epäilen hieman, että vahvasti mekanisoitu ja liikuntakykyinen vihollinen jää tuleen makaamaan ja odottamaan epäseuraa tulta niskaansa. Väitän että kaikkialla toiminta perustuu liikkeeseen ja epäsuoran tulen väistöön. Tai ainakin pyrkimykseen siihen.

Juuri tästähän tässä on ollut kyse:

Mekanisoitu vihollinen jolla on liiketilaa, ei ole otollinen epäsuorantulen maali. Siksi se on pysäytettävä ja sen jälkeen siltä on kiistettävä liikevapaus ja liiketila. Sen jälkeen se on erittäin hyvä epäsuorantulen maali.
Jalkaväen tehtävä on pysäyttää vihollinen ja kiistää siltä liiketila.
Se tapahtuu miinoilla ja lähipanssarintorjunta-aseilla meille edullisessa maastossa. Siinä leikissä RK-sotilaan rooli on mahdollistaa sulutteiden ja lähipst:n tehokas käyttö = estää mm. vihollisen lähisuojajalkaväen toimenpiteet raivaamisen suojaamiseksi ja lähipst:n toiminnan estäminen.

 

[vastarannankiiski]

Silti uusi taistelijan ase pitää olla uusi. Vaikka sitten M62 M1 tai M2. Ei voi kuin nauraa kun katsoo svedujen saranamallista vanhaa rynkkyä. Not invented here. Täällä sivukisko ja a vot.

Tarkoitat ilmeisesti AK5:ttä eli FN-FNC:tä. Osuvampi vertauskohta tälle vanhemmalle mallille on RK56/72/62/95 kalusto. Jos vertaat AK5C:hen joka on parempi vertailukohta M1/2/3 malleihin niin tilanne muuttuu. 5C malli ei edes tarvitse mitään erillistä sivukiskoa koska aseesta löytyy picatinnykiskot tarvittaville varusteille.

Ja älä unohda AK4B-D malleja Hemvärnetin käytössä. Vanhat tähtäimet pois, picatinnyt tilalle ja äimä katolle. Ja nämä siis kakkosportaan joukkojen käyttöön.

Paljonko tuli tilannetta missä piti saada äkkiä luonnonmukaisuus aikaiseksi? Metsästystä vai maanpuolustusta?

En ehkä ihan ymmärrä kysymystä, mutta ainakin itseni on koulutettu jalkaväkitoiminnassa sellaiseen käytäntöön, että joukko porrastaa itselleen jatkuvasti kaikenlaista hyödyllistä materiaalia ja pyrkii hyödyntämään niiden käyttöä omaa toimintaa parantaessaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että silmät pidetään auki hyödyllisen naamiomateriaalin varalta, mitä voi käyttää miesten ja kaluston naamioimiseen. Käytössä kuluneita tai rikkoutuneita naamioverkkoja tai maastopukuja, tai ihan löytökangasta voi hyvin hyödyntää tähän tarkoitukseen mielummin kun laittaa hylkyyn tai jättää ojanpenkalle lojumaan.

 

[vastarannankiiski]

Onhan niitä soraääniä jo kuultukin
Itseasiassa jos silmät pelaavat normaalisti niin ampuminen onnistuu myös linssinsuojat kiinni. Takimmainen on läpinäkyvä, etummainen ei, mutta ampuminen onnistuu kyllä vähintään kohtalaisesti myös etummainen suoja kiinni. Eihän se tietysti optimitilanne ole, mutta onnistuu.

Ok. Eipä ole moisesta kokemusta ja ihmeellisiä asioita pitää tapahtua ennen kuin tuleekaan.

Juuri näin kuten Kapiainen sanoo, paitsi että taaimmaisen suojuksen pitäisi olla auki punapisteellä tai pisteoptiikalla, etumainen voi olla kiinni (jos molemmat ovat kiinni niin silmä ei näe putkessa olevaa valopistettä).

Juju on siinä että et saa varsinaisesti katsoa kohdistamalla katsetta tähtäimen läpi vaan keskittää katse suoraan maaliin tähtäimestä välittämättä. Aivot yhdistävät molempien silmien tuottaman kuvatiedon ja yhdistävät tiedon yhdeksi kuvaksi, ja tällöin "näet" punapisteen tai kiikarin täplän näkökentässä vaikka linssinsuojus olisi kiinni. Tämä toimii myös suurentavalla optiikalla kuten ACOGeilla.

Linssinsuojuksen ollessa kiinni, toimii lähelle, mutta parallaksi etäisyyden kasvaessa tuottaa tähtäysvirhettä.

Tähtäinvalmistajista Trijicon ja Armson on kaupallistanut tämän automaation ihmisen visuallisessa kuvanmuodostuksessa. Trijicon nimittää sitä BAC:iksi. "Bindon aiming concept" joka on saanut nimensä Trijiconin perustajan mukaan.

Esimerkki Armsonilta:

 

[g21.45acp]

Ok. Eipä ole moisesta kokemusta ja ihmeellisiä asioita pitää tapahtua ennen kuin tuleekaan.

Ensimmäiset punapistetähtäimet perustuivat stereonäköön, eli tähtäämiseen molemmat silmät auki. Toinen näki maalin ja toinen pisteen.
Kokeilin moista joskus 90-luvulla haulikossa ja toimihan se.

 

[tiedotusosasto]

Juuri näin kuten Kapiainen sanoo, paitsi että taaimmaisen suojuksen pitäisi olla auki punapisteellä tai pisteoptiikalla, etumainen voi olla kiinni (jos molemmat ovat kiinni niin silmä ei näe putkessa olevaa valopistettä).

Juju on siinä että et saa varsinaisesti katsoa kohdistamalla katsetta tähtäimen läpi vaan keskittää katse suoraan maaliin tähtäimestä välittämättä. Aivot yhdistävät molempien silmien tuottaman kuvatiedon ja yhdistävät tiedon yhdeksi kuvaksi, ja tällöin "näet" punapisteen tai kiikarin täplän näkökentässä vaikka linssinsuojus olisi kiinni. Tämä toimii myös suurentavalla optiikalla kuten ACOGeilla.

Linssinsuojuksen ollessa kiinni, toimii lähelle, mutta parallaksi etäisyyden kasvaessa tuottaa tähtäysvirhettä.

Tähtäinvalmistajista Trijicon ja Armson on kaupallistanut tämän automaation ihmisen visuallisessa kuvanmuodostuksessa. Trijicon nimittää sitä BAC:iksi. "Bindon aiming concept" joka on saanut nimensä Trijiconin perustajan mukaan.

Esimerkki Armsonilta:

Tämä toimii toki lähes kaikilla suurentamattomilla tähtäintyypeillä. Hyvin harjoiteltuna parantaa kohteen liikkeen ennakointia, etäisyyden arviointia ja muuta näkökentän havainnointia.

Itse sain vääpeliltä ensin ohjeita toisin kun ammuin molemmat silmät avoimena mutta lopetti sitten kun olin ampunut.

 

[Merten sheriffi]

Vieläkö näistä päivitetyistä kivääreistä löytyy esiin käännettävä tähtäin?

 

[J0h1F]

Juuri näin kuten Kapiainen sanoo, paitsi että taaimmaisen suojuksen pitäisi olla auki punapisteellä tai pisteoptiikalla, etumainen voi olla kiinni (jos molemmat ovat kiinni niin silmä ei näe putkessa olevaa valopistettä).

Paitsi kuten @Kapiainen sanoo, Puolustusvoimien käyttämissä Aimpointeissa on takasuojus läpinäkyvä, etusuojus musta.

 

[PSS]

Onhan niitä soraääniä jo kuultukin
Itseasiassa jos silmät pelaavat normaalisti niin ampuminen onnistuu myös linssinsuojat kiinni. Takimmainen on läpinäkyvä, etummainen ei, mutta ampuminen onnistuu kyllä vähintään kohtalaisesti myös etummainen suoja kiinni. Eihän se tietysti optimitilanne ole, mutta onnistuu.

Ja tosirambo ampuu lonkalta.

 

[PSS]

Juuri näin kuten Kapiainen sanoo, paitsi että taaimmaisen suojuksen pitäisi olla auki punapisteellä tai pisteoptiikalla, etumainen voi olla kiinni (jos molemmat ovat kiinni niin silmä ei näe putkessa olevaa valopistettä).

Juju on siinä että et saa varsinaisesti katsoa kohdistamalla katsetta tähtäimen läpi vaan keskittää katse suoraan maaliin tähtäimestä välittämättä. Aivot yhdistävät molempien silmien tuottaman kuvatiedon ja yhdistävät tiedon yhdeksi kuvaksi, ja tällöin "näet" punapisteen tai kiikarin täplän näkökentässä vaikka linssinsuojus olisi kiinni. Tämä toimii myös suurentavalla optiikalla kuten ACOGeilla.

Linssinsuojuksen ollessa kiinni, toimii lähelle, mutta parallaksi etäisyyden kasvaessa tuottaa tähtäysvirhettä.

Tähtäinvalmistajista Trijicon ja Armson on kaupallistanut tämän automaation ihmisen visuallisessa kuvanmuodostuksessa. Trijicon nimittää sitä BAC:iksi. "Bindon aiming concept" joka on saanut nimensä Trijiconin perustajan mukaan.

Esimerkki Armsonilta:

Mää oon kyllä oikeakätinen, mutta vasensilmäinen, joten sinä mielessä tuo kuva on mulle väärin.
Mutta kyllähän tuo asian selvästi kertoi. Nyt minäkin ymmärrän, miten systeemi toimii.

 

[vastarannankiiski]

Mää oon kyllä oikeakätinen, mutta vasensilmäinen, joten sinä mielessä tuo kuva on mulle väärin.
Mutta kyllähän tuo asian selvästi kertoi. Nyt minäkin ymmärrän, miten systeemi toimii.

Tuo on helppoa konkretisoida "peukkutestillä".

1. Katso kaukaiseen kohteeseen molemmat silmät auki
2. Nosta käsi suoraksi eteen peukku pystyssä kohteen päälle
3. Näetkö "peukalosi" läpi ja molemmat, eli peukalon kohteen samaan aikaan?

Jos tässä vaiheessa kun käsi on edessä ja peukku pystyssä, kohdistatkin katseen kohteen sijasta peukkuun, niin kohde häviää näkökentästä peukalon sen peittäessä.

 

[PSS]

Tuo on helppoa konkretisoida "peukkutestillä".

1. Katso kaukaiseen kohteeseen molemmat silmät auki
2. Nosta käsi suoraksi eteen peukku pystyssä kohteen päälle
3. Näetkö "peukalosi" läpi ja molemmat, eli peukalon kohteen samaan aikaan?

Jos tässä vaiheessa kun käsi on edessä ja peukku pystyssä, kohdistatkin katseen kohteen sijasta peukkuun, niin kohde häviää näkökentästä peukalon sen peittäessä.

Kyllä
Ja jos nyt tuot peukkusi kohti silmääsi, tuotko sen oikean vai vasemman silmäsi luo. Minä tuon vasemman. Perinteinen rynkyn tähtäin ei ollut kovin ergonominen mulle.
No, kameroidenkin etsinergonomia on suunniteltu oikeasilmäisille.

Edit
Nyt kun uusi perä on korkeammalla, pystyisikö käyttämään rautatähtäimiä senkään vertaa? Ennen ne olivat vain hankalat. (Onneksi kysymys on osaltani lähinnä teoreettinen.)

 

[vastarannankiiski]

Vieläkö näistä päivitetyistä kivääreistä löytyy esiin käännettävä tähtäin?

Vahva veikkaukseni on että alkuperäisiin tähtäimiin ei olla koskettu millään tavalla. Ainakin tuossa RK62M3:n demokuvassa näkyy yöjyvä alaskäännettynä. Voi olla ihan viisastakin jättää orkkikset BUIS:siksi. Jos optiikka kyykkää, saa kiskon irti pienellä askartelulla ja tämän jälkeen on ainakin jonkinlaiset tähtäimet käytössä aseessa.

 

[vastarannankiiski]

Nyt kun uusi perä on korkeammalla, pystyisikö käyttämään rautatähtäimiä senkään vertaa? Ennen ne olivat vain hankalat. (Onneksi kysymys on osaltani lähinnä teoreettinen.)

Perstuntumalla arvioiden tähtinlinjalla vaikuttaa sen verran korkealta että olettaisin sen onnistuvan. Veikkaan sen olevan lähellä RK95:n tähtäinkorkeutta piippulinjasta, mutta pitäisi päästä testaamaan ja mittaamaan. Ehkä joku palkattuun henkilökuntaan kuuluva voisi lausua asiasta?

Esimerkiksi G3:ssa näyttäisi olevan vielä matalampi tähtäinkorkeus kun RK62Mx:ssä.

 

[Kapiainen]

Nyt kun uusi perä on korkeammalla, pystyisikö käyttämään rautatähtäimiä senkään vertaa? Ennen ne olivat vain hankalat. (Onneksi kysymys on osaltani lähinnä teoreettinen.)

Kun olen kohdistanut 62M:n rautoja, yhteensä taitaa olla viisi asetta tähän mennessä, en ole huomannut siinä mitään erityistä. Siitä päätellen peräkulman muutoksesta huolimatta raudat toimivat ainakin useimmilla ihan hyvin.

 

[baikal]

Ei mikään suuren suuri vaimennin, paljonkohan sen vaimennusteho on?

Suurin ääni tulee lukkojen liikkeestä. Se on sellainen tuss-piuuuu räk räk räk.