Uusi taistelijan ase

Bo Ek kirjoitti:
"Liian kallis" on tosiharrastajalle täysin vieras käsite ihan lajista riippumatta.

Näin on !
Otan esimerkin toiselta elämänalueelta, jota hiukan tunnen:
HIFI-alan tosiharrastajat voivat investoida laitteisiinsa helposti useamman kymmenentuhatta euroa.

Me muut joudumme tietysti tyytymään pieneen murto-osaan noista luvuista..

Tässä mallia kaapeleista TOSIharrastajille :cool:

http://www.audiofederation.com/dealership/prices/nordost/index.htm
 
No jos mä sanon ne parhaat suomen sotilat, ne valiosotilat niilä kai on hyviä vehkeitä?
 
Hyvännäköisiä aseita nuo Taiwanilaiset

http://photo.dtmonline.com/thumbnail/2006/20061021_001/20061021_001_009L.jpg
http://photo.dtmonline.com/thumbnail/2006/20061021_001/20061021_001_085L.jpg
 
Löysin täältä.. RK62 vs RK95
http://www.leka-airsoft.fi/forum/viewtopic.php?f=23&t=1679&start=42&st=0&sk=t&sd=a

Taistelutähtäin oli 300m ja perustaistelutähtäin 150m.. Muistaakseni pykäliä oli vielä pari 300m jälkeen, joten sanoisin, että 500m, tieto on kyllä sitten musta tuntuu.

Ja aiheeseen, itse käyttelin intin aika 70-luvulla valmistettua rk62:sta ja -95 valmistettua rk95:sta, pistetään tähän nyt vielä omat mielipiteet kaupunkijääkärinäkökulmasta.

Rk62:

-Tarkka radalla (150 metristä tulokset yleensä yli 90).
-Kevyt (verrattuna 95).
-Laatikon kansi heiluu vanhoissa, joten käytännössä tähtäimet on pakko säätää joka kerta ammuttaessa, jos haluaa kauas osua.
-Takatähtäimen korkeussäätö AIVAN PERSEESTÄ.
-Takatähtäimen reikä liian pieni, aina täynnä lunta.
-Tulivalitsin täysi susi, jäykkyyden takia mahdoton käyttää etusormella, joten käsi irroitettava kahvalta tai muutettava ampuma-asentoa, ja vapauttaa tukikäsi.
-Ei taittoperää.
-Vanhoissa malleissa huononmallinen pistoolikahva ja etutukki.
-Tygit ruostuu, koska sinistys kulunut vanhoista pois.
-Huononmuotoinen latauskahva, vaikea ladata vasemmalla kädellä.
-Ei mahdollisuutta käyttää optisia tähtäimiä, lamppuja, kiväärikranaatteja..

Rk95:
-Ei yhtä tarkka kuin 62 (todennäköisesti johtui vain yksilöstä).
-Paremmat tähtäimet tst-tilanteisiin kuin 62:ssa.
-Tulivalitsin sopivan jäykkä, mahdollista käyttää etusormella, jos on pitkät sormet.
-Parempi latauskahva.
-Laatikonkannessa kiristysmekanismi, joka poistaa kannen heilunnan.
-Parempi tähtäinten säätö
-Mahdollisuus käyttää lamppuja, optisia tähtäimiä ja kiväärikranaatteja...
-..Tosin optisilla tähtäimillä ase on aika ikävä ladata vasemmalla kädellä.
-Lisäksi painoa lampun ja aimpointin kanssa alkoi olla lähemmäs 5kg, mikä on turhan paljon, muutenkin painavempi kuin 62.
-Taittoperä.
-Mahdollisuus käyttää kolmipistehihnaa (jonka kanssa mahdoton ampua makuulta, jos käyttää m05 luotiliivejä...)
-Kaikkia aseen ominaisuuksia ei kerrota, esim kaasunsäätövivun siirtyminen aiheutti ihmetystä, koska ase muuttui vempuksi (pitää ladata joka laukaus latauskahvasta, käytetään kiväärikranaattien ampumiseen, ja ilmeisesti tarkka-ammuntaankin?)
-Puhdistustikut kulkivat kätevästi mukana aseen perässä
 
juhapar kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Second kirjoitti:
Radar kirjoitti:
Onko tuolla sirpaloitumisella todellista virkaa. Minun on vaikea uskoa, että vähäkään selvistäpäin oleva kavaeri on vielä taistelija ottaessaan tuon rintaansa

Tästähjän on liuta esimerkkejä että ei tipu. Nyt pitää ampua se lippallinen rintaan ja sitten vielä varmuuden varalle pistimellä puhkoa silmät ja irroittaa pää. Ja joka vihollinen on totta kai huumattu...

Ja samaan aikaan siviilimaailmassa edes hivenen parempaa siviilivastiketta .223:sta ei saa käyttää useissa paikoissa edes kauriiseen. Ja harva käyttää muutenkaan koska sen kyky tiputtaa elikko on kyseenalainen, pitäisi olla niin optimaalinen osuma että se läheskään aina edes metsästysolosuhteissa kiikaritähtäimellä ja hyvältä tuelta onnistuu... Koitappa sitten ampua rintaosumaa tai pääosumaa taistelukentällä, kun vastustaja on vielä suojattu luotiliiveillä ja ampuu takaisin... Hoh-hoijaa.

EDIT: Ja tämän tarkoituksena on osoittaa se että oikeastaan niin olemassa oleva 7.62x39 kuin 5.56x45 ei tule olemaan oikeastaan missään mielessä järkevä veto seuraavaksi patruunaksi. Noihin kun on mahdoton työntää hyvää läpäisyä ja hyvää tiputuskykyä samaan luotiin. 6.8mm ehkä voi olla jo parempi, mutta senkään potenttiaali ei välttämättä riitä kovinkaan pitkälle. Ehkä tosissaan pitäisi harkita siirtymistä wanhoihin kunnon pitkiin kiväärinpatruunoihin ja päivittää luodit tähän päivään.





Kuten niin monesti olen ähkinyt niin 308 Win on wanha ja hyvä paukku, jossa riittää potskua sen minkä tarvii ja vähän ylikin. Mutta tottahan pitää tehdä joku iha uusi, että saadaan markkinoita uusille aseille ja konstruktioille.

mutku mutku mutku

Tuotahan se veli Tvälups jo edesmenneellä foorumilla ehdotti. FALit ja Gee kolmoset vaan hankintaan ylijäämämarkkinoilta (Norjaa taisi silloin ehdotella)...

Ruotsi ja Saksa olisivat olleet hyviä ostopaikkoja, mutta kun ei niin ei. H&K G36 maksaa tonnin ja G3:t oli kaupan alle 100€/$ hintaan kun niistä em. maat luopuivat... Mutta ei siinä mitään kun meillähän on millä mällätä, eiks jeh?!
 
Mitenkäs niiden sakujen ja swedujen G3 kunto sitten olisi ollut? Rikkaampia maita, niin ammuttukin varmaan vähän enemmän kuin Suomessa , vai olisiko saatu jotain varmuusvarastojen käyttämättömiä? Onko ko. mailla edelleen varastoissa ko. aseita, etenkin käyttämättömiä?

Ja onko tuolle hinnalla antaa jotain linkkejä?
 
Käytettyjen kivääreiden hintahan on niin halpa ja romumetallin arvo niin suuri ( :) )että ne kannattaa jopa sulattaa (Suomi) tai haudata mereen (Australia) myymisen tai lahjoittamisen sijaan vaikka kuntokin olisi "unissued" tai "once dropped". PV olisi jopa saanut rahaa kalashnikoveista, jos se vain olisi jokaisen DDR-AK:n leikannut rungosta kahtia ja myynyt parts kitteinä Jenkkien siviilimarkkinoille mutta ei niin ei... Ilmeisesti rahaa on niin helvetisti että voisi lisääkin leikata budjetista! Ruotsi on lahjoittanut G3:ia (ja muuta jalkaväkivarustusta) Viroon. En tiedä miten paljon, paljonko niitä jäi, minne muualle niitä annettiin tai myytiin mutta toivottavasti niistä ei ainakaan taottu auroja. Päinvastoin kuin yleensä luullaan, ei galileita ole kuin pääasiassa sillä poseerausosastolla ja sotilaspoliisivarusmiehillä. Reservi taistelisi AK4:lla. Viroon on muutenkin mielenkiintoisia aselahjoituksia tullut mm. M14-kivääreitä.
 
Tuollaisten parts kittien ongelmana taitaa olla enemmän kotimaiset kukkahattu tädit ja heidän sosiaalisesti hygieeniset kannattajansa.
Epäilen kyllä, ettei PV;llä välttämättä olisi markkinahenkisyyttä keksiä moista.
 
Hejsan kirjoitti:
-Tarkka radalla (150 metristä tulokset yleensä yli 90).
-Takatähtäimen reikä liian pieni, aina täynnä lunta.
-Tulivalitsin täysi susi, jäykkyyden takia mahdoton käyttää etusormella, joten käsi irroitettava kahvalta tai muutettava ampuma-asentoa, ja vapauttaa tukikäsi.
-Huononmuotoinen latauskahva, vaikea ladata vasemmalla kädellä.

Kummatkin aseet ovat tarkempia kuin suurin osa ampujista. Ellei sitten ole kiero piippu tms. Ei kannata jättää renkaan alle tai viskellä puuta päin vaikka vituttaakin. Tai pilkkoa polttopuita... *köh köh* http://maanpuolustus.net/images/smilies/blush.gif

Kummassakin on hieman jäykkä tulivalitsin. Taivuttamalla sitä hieman ulospäin siitä tulee kevyempi. Siltikin vaatii pitkät sormet. Melkein parempi jättää valitsin sarjalle ja opetella ampumaan 2-3 lks:n sarjoja jos tuntee että sarjalle tulee tarve ihan kohta kuin alkaa säätämään. Joskus onnistuu jopa kertatulikin.

Latauskahvan paskuuteen auttaa se ettei ammu asetta tyhjäksi. Jos 10:n reikä on tyhjä eikä tietoa määrästä niin kannattaa vaihtaa se lipas. Jos sinne lippaaseen jää muutama niin so what, onhan ainakin varalla. Kannattaa opetella laskemaan ne laukaukset.

Takatähtäimen reikä todellakin aina lumessa. Jos ei ole sitä paria sekunttia aikaa sulattaa sitä peukalo-etusormi yhdistelmällä pois niin ampuu sitten takatähtäimen yli keskilinjan mukaan munille. Myös havunneulanen reiässä on vittumainen juttu.

Taittoperä on makuasia. Kulkee ne puhdistusvälineet 62:nkin mukana. Sillalla ja rätillä kun tilkitsee saa jopa helisemättömksi.


Tuossa nyt omat kommentit rk:sta. Tullut ammuttua kummallakin mallilla. Vanhin malli ollut -67 eli minua vuosikymmenen verran iäkkäämpi. Onneksi on ollut uudempaakin tarjolla. Vähän kohloja ne kummatkin ovat mutta se on varmaan vikaa miehessä kun perä on liian pitkä.

Jos PV joskus asetta vaihtaa niin toivotavasti ottaa sellaisen jossa on tai saa picatinnyt tai vastaavat. Minulle se on ihan sama sillä en luultavimmin sillä tule koskaan ampumaan ellei pv välttämättä halua jotain ikämies porukkaa kasaan siinä vaiheessa. :D. Luultavimmin olen kyllä jo poistunut reservistäkin kun uusi ase tulee, ainakin nykyisellä säästökuurilla.
 
Se lippaan reikien tuijottelu ja laukausten laskeminen on stressitilanteessa kyllä aivan täyttä utopiaa. Reiät ovat niin pienet ja hankalassa paikassa että kirkkaassa päivänvalossakin patruunan erottaminen on hankalaa ja vaatii aseen kääntelyä pois ampuma-asennosta. Läpinäkyvä lipas auttaisi. Laukausmäärää voi toki arvioida ja pyrkiä vaihtamaan täysi lipas silloin kuin se on turvallista. Latausliike on syytä tehdä jokaisen lippaanvaihdon jälkeen jos hiukankin epäilee että lipas on tyhjennyt.

Kerrompa esimerkin viime harjoituksesta: Tst-parin kanssa toimimme maaliosastona ja hyökkäsimme jv-ryhmän asemaan. Jossain vaiheessa arvelin lippaan LÄHES tyhjenneen ja rupesin vaihtamaan, ja lipasta vilkaistessani huomasin että tyhjähän se on. Könysin parempaan asentoon ja uusi lipas kiinni, latausliike ja laukaus... klik... sama uudelleen, mikä saatana nyt ...klik... lipas irti... no tyhjähän se oli, olin ne onnistunut sekoittamaan täpinöissäni ja asentoa vaihtaessani saamari. Olin siis ampunut lippaan tyhjäksi, mutta ase oli vielä jäänyt vireeseen, ainakaan en muista tyhjää laukausta ampuneeni. Onneksi kaveri suojasi ja onneksi oli vaan harjoitus.
 
MInulle on käynyt niin että huoneita tarkastaessa totesin että patruuna on pesässä, en vain katsonut että lippaassa ei ollut yhtään... Toistaen edellistä, onneksi oli harjoitus... Oletan ainakin muistavani sen seuraavalla kerralla koska niskaa punotti kouluttajien hirnuminen... ;-)
 
RPG83 kirjoitti:
Mitenkäs niiden sakujen ja swedujen G3 kunto sitten olisi ollut? Rikkaampia maita, niin ammuttukin varmaan vähän enemmän kuin Suomessa , vai olisiko saatu jotain varmuusvarastojen käyttämättömiä? Onko ko. mailla edelleen varastoissa ko. aseita, etenkin käyttämättömiä?

Ja onko tuolle hinnalla antaa jotain linkkejä?

Jos nuita tehtäisiin uusi sarja Suomelle; about 280 tkpl; kyllä hinta silläkin tulisi alas. Mites tuon ammon saatavuus?
 
veffeade kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mites tuon ammon saatavuus?
No kai kolnolkasia on maailmalla hyllyt pullollaan. Taitaa olla Suomessakin suosituimpia metsästyspatruunoita nykyisellään.
 
Lunni kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
No jos mä sanon ne parhaat suomen sotilat, ne valiosotilat niilä kai on hyviä vehkeitä?

Ei Suomessa olekaan muita kuin valioita. :D :D

Ongelma on vaan siinä kun Nestle omistaa jo valiot kokonaisuudessaan, niin on valiojoukot jo ihan kaulaansa myöten nestleessä varusteineen.
 
veffeade kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
Mitenkäs niiden sakujen ja swedujen G3 kunto sitten olisi ollut? Rikkaampia maita, niin ammuttukin varmaan vähän enemmän kuin Suomessa , vai olisiko saatu jotain varmuusvarastojen käyttämättömiä? Onko ko. mailla edelleen varastoissa ko. aseita, etenkin käyttämättömiä?

Ja onko tuolle hinnalla antaa jotain linkkejä?

Jos nuita tehtäisiin uusi sarja Suomelle; about 280 tkpl; kyllä hinta silläkin tulisi alas. Mites tuon ammon saatavuus?

Jos näin tehtäisiin, niin eikö olisi saman tien järkevintä tilata esim H&K G36 -sarjan tuotteita? Ihan yhtä lailla pitäisi hinnan tippua, ja patruunakuluissa säästettäisiin ja olisi helpompi ammuttava keskivertoreserviläiselle, joka on ampunut rynkyllä viimeksi neljä vuotta sitten kertauksissa.
 
Edullista 7.62x51 NATO patruunaa on vaikea löytää ainakin siviilin, lisäksi ammus jo itsessään on kalliimpi kuin 5.56x45 tai 7.62x39, koska siihen kuluu enemmän raaka-aineita. Amerikkalaiset tulivat jo Korean sodan jälkeen siihen tulokseen, että täyspituisen kiväärikaliiberin (.30-06) aika on ohitse. Saksalaiset jo valtakuntansa raunioilla, 7.62 Kurz. Britit käynnistivät oman .280 toisen maailmansodan jälkeen. 7.62x51 tuli valituksi oikeastaan vain amerikkalaisten painostuksen vuoksi Nato-maiden kaliiberiksi, jonka he itse hylkäsivät hyvin nopeasti siirtyen 5.56x45:een. Askel takaisin 7.62x51:een normikaliiberiksi olisi mielestäni todellinen virhe ja ko. kaliiberi oli lähinnä sen vuoksi aikoinaan standardi, koska amerikkalaiset eivät halunneet päästää irti perinteestä, jossa yksittäiset kiväärimiehet ampuivat vapaussodassa yksittäisiä brittiupseereita todella kaukaa.

Suurin osa kivääritaisteluista käydään alle 300 metrin päässä, siksi ei ole mitään järkeä patruunaa pitää ylitehoisena, varsinkin vaikka lentorata riittäisi osumiseen niin normaalikäyttäjän taidot eivät. Tosin optiikan yleistyessä ja halvantuessa ja sen tullessa jokaisen miehen normaaliksi varusteeksi (pl. kehitysmaat) jo pitäisi tutkia uudelleen paljonko ne lisäävät normaalin käyttäjän luottamusta ampua kaummas että onko meillä tarvetta kehittää edelleen 5.56x45 tai siirtyä uuteen kaliiberiin esim. 6.8×43mm. 7.62x51 tarkassa itselataavassa aseessa voi olla optimaalinen valinta Afganistaniin mutta Suomeen... Nojaa. Ruotsi ja Norjakin ovat jo aikoja sitten vaihtaneet patruunan 7.62x51:stä 5.56x45:een. Me vielä sinnittelemme antiikkikaliiberimme kanssa, kun kaikki lähialueen ja ystävällismieliset maat ovat sen jo vaihtaneet.
 
Itseasiassa kun AK4 eli G3 valittiin länsinaapurimme aseeksi, oli AK47 ja suomalainen RK vahvasti esillä mm. kaliiperinsa takia.
Syy miksi valinta kääntyi 7.62NATO G3:n puoleen oli kun ruotsalaiset eivät halunneet leimautua itäblokin maaksi. Kalashnikov-toimintamekanismi tuli sitten käyttöön AK5 myötä.
 
Back
Top