Kevyttä kenttäkuittailua vielä näin loppuvuoteen...
Palaan tähän vielä:
"Onneksi olet todellinen ammattilainen ja omasta mielestäsi tiedät kaiken. PV:llä kaivataan tuollaista miestä korvaamaan kaikki ne henkilöt mm. KaartJR jotka ovat tässä hankkeessa aseen kehittämiseen ja vaatimusten asettamiseen liittyen olleet mukana. Tulee paljon halvemmaksi, kun voidaan irtisanoa paljon väkeä sinun korvatessa heidät."
Minä en todellakaan tiedä kaikkea. Eikä minulla ole mitään tietoa tai ymmärrystä kaikesta siitä työn tuloksesta jonka kymmenet tai sadat kantahenkilöt ovat tehneet parin vuoden ajan kehittäessään aseet tkiv m23 ja kiv m23.
Ovat varmaan tehneet valtavan innovatiisia keksintöjä ja hakeneet rahakkaita patentteja puolustusvoimille, joiden lisenssituloilla maksetaan ainakin F35 lentovehkeet.
Itse tällaisena vanhana reserviläisenä päädyin n. 6 vuotta sitten siihen, että 7,62*39 kaliberin rynnäkkökiväärit tulevat suomen armeijassa vaihtumaan johonkin toiseen aseeseen. Lisäsin kisa- ja sotakalustoani ostamalla kaasumännällisen puoliautomaattisen AR-15 kiväärin. Sillä pari vuotta touhuttuani arvelin, että ei tällainen ase pelkästään riitä. Arvailin, että jokaiseen suomalaiseen jalkaväkipartioon pitää saada tehokkaampaa asetta PKM:n lisäksi. Päädyin lapsellisesti vanhanaikaiseen 7,62*51 kaliberiin. Hain ostolupia puoliautomaattisiin sotilaskivääreihin kyseiseen kaliberiin. Kruununa luvissa oli H&K:n MR308, joka on AR10 malli kaasumännällä. Tuolloin ostin myös muita tt3 .308 kivääreitä. Lopulta jätin ostamatta H&K:n, kun tuli tarjolle jotain vielä parempaa. Olen varustellut tappiin asti hankkimani DMR-kivääri ja olen niitä käyttänytkin.
Omat reserviläisasehankintani ovat olleet sellaisia, että olen niillä pyrkinyt vastaamaan kokemiini pv:n tarpeisiin. Siis lähinnä sitä tarkoitan, että asehankintojen ja -kokeilujen kautta olen päässyt kokeilemaan ja testaamaan ovatko ajatukseni olleet järkeviä. Minusta on muutamankin kerran tuntunut siltä, että olen ollut askeleen edellä puolustusvoimia. Ensimmäisen pimeätähtäimen ruuvasin kivääriini 1994. Lämppäri on ollut käytössä n. 10 vuotta.
En silti olisi osannut kyllä päästä läheskään samalle tasolle, kuin kymmenet tai sadat upseerit heidän käyttäessään pari vuotta uuden tulitukikiväärin testaukseen. Itse olisin vain lapsellisesti ehdottanut, että hankitaan puoliautomaattiset AR10 H&K MR308 kiväärit. Voi miten alokasmaista ajattelua olen edustanut. En olisi keksinyt siihen mitään parannettavaa. Onneksi sentään en päässyt päättämään asiasta, niin saadaan erityisolosuhteisiin kehitetty puoliautomaattinen AR10 .308.
Tarina vielä jatkuu reserviläisen typeryydestä. Menin vielä tänä vuonna ostamaan tarkka-ampujakalustoon (5,56 Naton, parin 7,62*53R, 30-06:n, .308:n ja .300 win magin lisäksi) 2 kpl .308 kaliberisiä tarkkuuskivääreitä ja olen ostanut jo putketkin. Siinäkin meni arvaus ihan perseelleen, kun yritin ennustella pv:n hankintoja. Tulin hankkineeksi Steinerin M7Xi 4-28*56 putken ja hiukan halvemman Japanialaisen 1-6*24 putken. Ja pv olikin ostanut M7Xi:n 2,9-20*50 koossa ja 1-6 putken amerikkalaisena.
Onneksi puolustusvoimilla on niin paljon ammattilaisia ratkomassa näitä asehankintoja. Ajatella missä mallissa nekin asiat olisivat jos niistä jouduttaisiin kysymään neuvoa meiltä osaamattomilta harrastajilta...
32 vuotta PV:n hommissa tekee kyllä miehen kuin miehen kaikkien alojen asiantuntijaksi!
Minkälaiseen prosessiin nämä sinun hankintasi perustuvat? Minkälaiset vaatimukset olet asettanut, ja mitkä aseet olet testannut?
Minkälaiset kenttätestit olet tehnyt, ja miten eri aseet sijoittuivat testeissä?
Olisinhan minäkin osannut valita F-35 suomen uudeksi hävittäjäksi ihan vain netistä luetun perusteella..