Uusi taistelijan ase
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Sanoisin että noi ar 15/10 on vain käsitteitä, ei niille ole mitään yhtänäistä standartia. Suomen aseet tulee lyhytiskuisella kaasumännällä joten se poikkeaa jo hieman ar valtavirrasta.
Raivaaja
Kapteeni
Se mikä olisi aika ajanhermolla olemusta, olisi se että jokaisessa uudessa rynkyssä tulisi äänenvaimennin. USMC jo pilotoi että se varustaa koko joukkueen vaimennetuilla (pl. KK) laskeakseen herätettä. Voisi kuvitella että pimeällä vaimentimien kanssa varustettu joukko hyvällä pimeänäkökyvyllä raatelee 1990 luvulle jääneet joukot kahinassa pimeällä.
USA pohtii uutta kaliiperia, ei Nato. Toki, jos USA ottaa uuden kaliiperin käyttöön, se leviää todennäköisesti aikaa myöten Natossa. Kaliiperin vaihto ei kuitenkaan tapahtuisi kovin nopeasti. Useimmilla mailla ei ole akuutteja tarpeita voittaa tulitaisteluita ja toiset ovat vasta ajaneet sisään uusia 5.56-aseita. Todennäköisesti vanhat raudat ajetaan loppuun ennenkuin uutta hankitaan.
USAn harkinnassa oleva 6.8 NGSW, rinnastuu tehojen, taktiikan yms. puolesta 7.62 Natoon. Uutta ”intermediate”-kaliiperia ei nyt ole kartalla.
Onhan ar-15 mahdollista koota eri valmistajien osista, eli yhtenäistä mitoitusta on paljon. Eihän se tietysti ole mikään virallinen standardi (paitsi milspec), mutta pienvalmistajien on järkevää noudattaa ”open source”-kaavaa.
Mäntäarskojen puolella ei ole mitään vakiintunutta kaasumännän rakennetta, se on totta.
Sig Sauer näyttää tehneen isoimman irtioton ar-maailmassa ja luopuneen bufferituubista. Sako ei nähtävästi lähtenyt niin pitkälle. Voi olla ihan viisas valinta.
BarrelNut
Kenraali
Onko tuo kuvan ase joku Sakon proto vai kuvamanipulaatio?
Kevyttä kenttäkuittailua vielä näin loppuvuoteen...
Palaan tähän vielä:
"Onneksi olet todellinen ammattilainen ja omasta mielestäsi tiedät kaiken. PV:llä kaivataan tuollaista miestä korvaamaan kaikki ne henkilöt mm. KaartJR jotka ovat tässä hankkeessa aseen kehittämiseen ja vaatimusten asettamiseen liittyen olleet mukana. Tulee paljon halvemmaksi, kun voidaan irtisanoa paljon väkeä sinun korvatessa heidät."
Minä en todellakaan tiedä kaikkea. Eikä minulla ole mitään tietoa tai ymmärrystä kaikesta siitä työn tuloksesta jonka kymmenet tai sadat kantahenkilöt ovat tehneet parin vuoden ajan kehittäessään aseet tkiv m23 ja kiv m23.
Ovat varmaan tehneet valtavan innovatiisia keksintöjä ja hakeneet rahakkaita patentteja puolustusvoimille, joiden lisenssituloilla maksetaan ainakin F35 lentovehkeet.
Itse tällaisena vanhana reserviläisenä päädyin n. 6 vuotta sitten siihen, että 7,62*39 kaliberin rynnäkkökiväärit tulevat suomen armeijassa vaihtumaan johonkin toiseen aseeseen. Lisäsin kisa- ja sotakalustoani ostamalla kaasumännällisen puoliautomaattisen AR-15 kiväärin. Sillä pari vuotta touhuttuani arvelin, että ei tällainen ase pelkästään riitä. Arvailin, että jokaiseen suomalaiseen jalkaväkipartioon pitää saada tehokkaampaa asetta PKM:n lisäksi. Päädyin lapsellisesti vanhanaikaiseen 7,62*51 kaliberiin. Hain ostolupia puoliautomaattisiin sotilaskivääreihin kyseiseen kaliberiin. Kruununa luvissa oli H&K:n MR308, joka on AR10 malli kaasumännällä. Tuolloin ostin myös muita tt3 .308 kivääreitä. Lopulta jätin ostamatta H&K:n, kun tuli tarjolle jotain vielä parempaa. Olen varustellut tappiin asti hankkimani DMR-kivääri ja olen niitä käyttänytkin.
Omat reserviläisasehankintani ovat olleet sellaisia, että olen niillä pyrkinyt vastaamaan kokemiini pv:n tarpeisiin. Siis lähinnä sitä tarkoitan, että asehankintojen ja -kokeilujen kautta olen päässyt kokeilemaan ja testaamaan ovatko ajatukseni olleet järkeviä. Minusta on muutamankin kerran tuntunut siltä, että olen ollut askeleen edellä puolustusvoimia. Ensimmäisen pimeätähtäimen ruuvasin kivääriini 1994. Lämppäri on ollut käytössä n. 10 vuotta.
En silti olisi osannut kyllä päästä läheskään samalle tasolle, kuin kymmenet tai sadat upseerit heidän käyttäessään pari vuotta uuden tulitukikiväärin testaukseen. Itse olisin vain lapsellisesti ehdottanut, että hankitaan puoliautomaattiset AR10 H&K MR308 kiväärit. Voi miten alokasmaista ajattelua olen edustanut. En olisi keksinyt siihen mitään parannettavaa. Onneksi sentään en päässyt päättämään asiasta, niin saadaan erityisolosuhteisiin kehitetty puoliautomaattinen AR10 .308.
Tarina vielä jatkuu reserviläisen typeryydestä. Menin vielä tänä vuonna ostamaan tarkka-ampujakalustoon (5,56 Naton, parin 7,62*53R, 30-06:n, .308:n ja .300 win magin lisäksi) 2 kpl .308 kaliberisiä tarkkuuskivääreitä ja olen ostanut jo putketkin. Siinäkin meni arvaus ihan perseelleen, kun yritin ennustella pv:n hankintoja. Tulin hankkineeksi Steinerin M7Xi 4-28*56 putken ja hiukan halvemman Japanialaisen 1-6*24 putken. Ja pv olikin ostanut M7Xi:n 2,9-20*50 koossa ja 1-6 putken amerikkalaisena.
Onneksi puolustusvoimilla on niin paljon ammattilaisia ratkomassa näitä asehankintoja. Ajatella missä mallissa nekin asiat olisivat jos niistä jouduttaisiin kysymään neuvoa meiltä osaamattomilta harrastajilta...
32 vuotta PV:n hommissa tekee kyllä miehen kuin miehen kaikkien alojen asiantuntijaksi!
Palaan tähän vielä:
"Onneksi olet todellinen ammattilainen ja omasta mielestäsi tiedät kaiken. PV:llä kaivataan tuollaista miestä korvaamaan kaikki ne henkilöt mm. KaartJR jotka ovat tässä hankkeessa aseen kehittämiseen ja vaatimusten asettamiseen liittyen olleet mukana. Tulee paljon halvemmaksi, kun voidaan irtisanoa paljon väkeä sinun korvatessa heidät."
Minä en todellakaan tiedä kaikkea. Eikä minulla ole mitään tietoa tai ymmärrystä kaikesta siitä työn tuloksesta jonka kymmenet tai sadat kantahenkilöt ovat tehneet parin vuoden ajan kehittäessään aseet tkiv m23 ja kiv m23.
Ovat varmaan tehneet valtavan innovatiisia keksintöjä ja hakeneet rahakkaita patentteja puolustusvoimille, joiden lisenssituloilla maksetaan ainakin F35 lentovehkeet.
Itse tällaisena vanhana reserviläisenä päädyin n. 6 vuotta sitten siihen, että 7,62*39 kaliberin rynnäkkökiväärit tulevat suomen armeijassa vaihtumaan johonkin toiseen aseeseen. Lisäsin kisa- ja sotakalustoani ostamalla kaasumännällisen puoliautomaattisen AR-15 kiväärin. Sillä pari vuotta touhuttuani arvelin, että ei tällainen ase pelkästään riitä. Arvailin, että jokaiseen suomalaiseen jalkaväkipartioon pitää saada tehokkaampaa asetta PKM:n lisäksi. Päädyin lapsellisesti vanhanaikaiseen 7,62*51 kaliberiin. Hain ostolupia puoliautomaattisiin sotilaskivääreihin kyseiseen kaliberiin. Kruununa luvissa oli H&K:n MR308, joka on AR10 malli kaasumännällä. Tuolloin ostin myös muita tt3 .308 kivääreitä. Lopulta jätin ostamatta H&K:n, kun tuli tarjolle jotain vielä parempaa. Olen varustellut tappiin asti hankkimani DMR-kivääri ja olen niitä käyttänytkin.
Omat reserviläisasehankintani ovat olleet sellaisia, että olen niillä pyrkinyt vastaamaan kokemiini pv:n tarpeisiin. Siis lähinnä sitä tarkoitan, että asehankintojen ja -kokeilujen kautta olen päässyt kokeilemaan ja testaamaan ovatko ajatukseni olleet järkeviä. Minusta on muutamankin kerran tuntunut siltä, että olen ollut askeleen edellä puolustusvoimia. Ensimmäisen pimeätähtäimen ruuvasin kivääriini 1994. Lämppäri on ollut käytössä n. 10 vuotta.
En silti olisi osannut kyllä päästä läheskään samalle tasolle, kuin kymmenet tai sadat upseerit heidän käyttäessään pari vuotta uuden tulitukikiväärin testaukseen. Itse olisin vain lapsellisesti ehdottanut, että hankitaan puoliautomaattiset AR10 H&K MR308 kiväärit. Voi miten alokasmaista ajattelua olen edustanut. En olisi keksinyt siihen mitään parannettavaa. Onneksi sentään en päässyt päättämään asiasta, niin saadaan erityisolosuhteisiin kehitetty puoliautomaattinen AR10 .308.
Tarina vielä jatkuu reserviläisen typeryydestä. Menin vielä tänä vuonna ostamaan tarkka-ampujakalustoon (5,56 Naton, parin 7,62*53R, 30-06:n, .308:n ja .300 win magin lisäksi) 2 kpl .308 kaliberisiä tarkkuuskivääreitä ja olen ostanut jo putketkin. Siinäkin meni arvaus ihan perseelleen, kun yritin ennustella pv:n hankintoja. Tulin hankkineeksi Steinerin M7Xi 4-28*56 putken ja hiukan halvemman Japanialaisen 1-6*24 putken. Ja pv olikin ostanut M7Xi:n 2,9-20*50 koossa ja 1-6 putken amerikkalaisena.
Onneksi puolustusvoimilla on niin paljon ammattilaisia ratkomassa näitä asehankintoja. Ajatella missä mallissa nekin asiat olisivat jos niistä jouduttaisiin kysymään neuvoa meiltä osaamattomilta harrastajilta...
32 vuotta PV:n hommissa tekee kyllä miehen kuin miehen kaikkien alojen asiantuntijaksi!
Erittäin pätevä ennustus. Aivan samanlainen paketti ja ajankohta minullakin on mielessä pyörinyt. Kaliberi on vielä epävarma. Riippuu siitä, että mitä jenkit ja isot Natomaat tekevät. Jos ne pysyy 5,56 Natossa, niin meille hankitaan myös sellaiset uutena, mahdollisesti jopa Sakon tekemänä. Mikäli taas jenkit ja Nato päätyvät johonkin uuteen kaliberiin, niin me joko lähdetään samaan kelkkaan ja ostetaan esim Sakolta samanlaiset. Mutta on meillä sekin vaihtoehto, että käytetään tilaisuus hyväksemme ja ostetaan AR15 kivääriä ja 5,56 Nato patruunaa ylijäämämarkkinoilta hassun halvalla ja ruuvataan niihin kiinni Magpullia, Senoppia, Äimää ja Flirriä. Ratkaistavaksi jää enää, että minkä merkkinen valaisin aseeseen tulee.
Onneksi tähänkin palkataan Tampereen luolastoon siviili-insinööri ja valjastetaan pari sataa sotatieteiden ammattilaista tekemään tuotekehittelykustannuksia puolen kymmenen vuoden ajaksi. Lopputulos on varmaan taas jotain huikean uutta ja erilaista ihmeellistä. Onneksi tyhmät harrastajat eivät pääse vaikuttamaan tähänkään päätökseen...
J0h1F
Ylipäällikkö
Ainakaan HK417 ei täyttänyt Bundeswehrin tarkkuusvaatimuksia edes DMR:lle (eikä olisi varmasti täyttänyt niitä SSR:lle):
HK417 did not pass German Army DMR tests -
The German Army, like the rest of NATO is seems, is looking for a Designated Marksman Rifle (DMR). Once selected it will be given the designation G27. REMOV wrote on MP.net that the HK417 will not be the G27 as was rumored … The HK417 will not be the G27, because the German rifle did … Read More …
www.thefirearmblog.com
Saksalaisella aseella olisi ollut huoltovarmuus epävarmempi ja H&K on laatuunsa nähden ylihinnoiteltu. Jos ulkomaalaisia aseita olisi pitänyt lähteä katselemaan, niin LMT olisi todennäköisesti ollut parempi vaihtoehto.
LMT on malliltaan....... AR10.Ainakaan HK417 ei täyttänyt Bundeswehrin tarkkuusvaatimuksia edes DMR:lle (eikä olisi varmasti täyttänyt niitä SSR:lle):
Toki MR308 on eri ase, mutta...HK417 did not pass German Army DMR tests -
The German Army, like the rest of NATO is seems, is looking for a Designated Marksman Rifle (DMR). Once selected it will be given the designation G27. REMOV wrote on MP.net that the HK417 will not be the G27 as was rumored … The HK417 will not be the G27, because the German rifle did … Read More …
Saksalaisella aseella olisi ollut huoltovarmuus epävarmempi ja H&K on laatuunsa nähden ylihinnoiteltu. Jos ulkomaalaisia aseita olisi pitänyt lähteä katselemaan, niin LMT olisi todennäköisesti ollut parempi vaihtoehto.
En minä sitä kiukuttele, että hankitaan DMR -kivääreiksi AR10. Se minua vaan huvittaa, että tällaiseen päätökseen tarvitaan kallista ja aikaa vievää viranomaistyötä niin kovin paljon, kun harrastajat ovat päätyneet samaan jo vuosia sitten.
kimmo.j
Respected Leader
Mitenkään väheksymättä, tai viitttaamatta sinuun, harrastajia on monenlaisia, tälläkin foorumilla on monenlaista tietäjää.
Mielestäni parempi malli julkishankinnoissa on se, että testaillaan vehkeitä ja kirjoitellaan raportteja käyttökokemuksista kuin "Luin netistä, että harrastajat ovat päätyneet tähän jo vuosia sitten!"
Ja kun vehkeitä hommataan vähän enemmän kuin yksi kappale jokaista, niin se hintakin voi joskus teettää kompromissejä. Samoin nuo yllämainitut vaatimukset mahtumisesta kuljetusvälineisiin yms. Yksilön ja aktiiviharrastajan ei aina tarvitse miettiä kaikkia tuollaisia pikkuseikkoja.
Edit.
Pari aktiivisesti ampuvaa kapiaista tuntevana jotenkin ihmetyttää se ajatus, että sitä osaamista ja tietotaitoa ampumiseen ei koskaan löydy armeijan suunnalta.
Joo tottakai isot hankinnat pitää porukalla pohtia, testailla ja vertailla, vaikka päädyttäisiin samaan lopputulokseen harrastajien kanssa.
Aseasioissa ja ammunnassakin nyt vaan kuitenkin aktiiviset harrastajat päihittävät keskivertokantahenkilön aivan kuusi-nolla. Toki sitten jos on kantahenkilö joka on saanut aseisiin huomattavasti laadukkaamman koulutuksen ja vielä vapaa-ajallaankin harrastaa aseita ja ammuntaa, niin päihittää tietty aktiivisenkin reserviläisen.
Yleisesti ottaen kantahenkilöiden ja poliisien asetuntemus on surkeaa, koska sen ei tarvitse olla sen parempaa. Heille riittää, kun hallitsee työnantajan heille osoittamat ja kouluttamat työkalut. Ei heillä ole mitään hajua juuri mistään ballistiikan osa-alueista.
Ammuntaa harrastava reserviläinen on joutunut vertaamaan ja miettimään asioita enemmän omakohtaisesti ja vähän eri budjetillakin. Ja hänellä on kokemusta kaliberien ja asemallien hankintaan johtavista päätöksistä. Itsekin olen tehnyt henkilökohtaisia asehankintapäätöksiä tod. näk. enemmän mitä puolustusvoimissa on tehty yhteensä viimeiseen 70 vuoteen. Puolustusvoimat tietysti hankkii kerralla sitten vähän enemmän, mutta siltikin aina "toisten" rahoilla.
kimmo.j
Respected Leader
Olet oikeassa kun jaat kapiaiset useampaan eri kategoriaan "ase tietämyksen" osalta, mutta veikkaan että sama jako koskee ammunnan harrastajiakin, heitä on moneen junaan.
On metsästäjiä joille ei pitäisi antaa mitään muuta asetta kuin korkkipyssy.
On kyllä. Ainakin joidenkin onnettomuusraporttien perusteella. Itse en ole tavannut kuin yhden sellaisen. Hänellä oli näkö huonontunut, eikä suostunut menemään näön testaukseen ja lasien hankintaan. Oli metsällä vaaraksi sen vuoksi muille. Muuten todella särmä mies. Rajan kersantti.
Metsästäjät eivät lähtökohtaisesti ole aseharrastajia, eivätkä edes ammunnan harrastajia. Metsästäjä on aseella harrastaja. Ja jos ne vuosittaiset 5 ampumaradalla käyntiä on kiväärin kohdistamista ja harjoittelua hirvikokeeseen , niin en kutsuisi sitäkään ammunnan harrastamiseksi.
Itse olen viime vuosina nähnyt enemmän ylivarovaisia metsästäjiä kuin riskejä tunnistamattomia koheltajia. Tuoreemmat metsästäjät ovat saaneet yleensä metsästäjäkursseilla parempaa turvallisuusopetusta kuin aikaisempina vuosikymmeninä.
Gyllis1
Respected Leader
Niin, tosin harrastaja voi aina myydä sen aseensa pois ja hankkia uuden tilalle jos tulikin tehtyä vähän hätiköity ostopäätös. Puolustusvoimissa ollaan naimisissa vähintään muutaman kymmenen vuotta sen tehdyn valinnan kanssa joten ihan varmasti viisasta tehdä se hankintaprosessi kunnolla ja ajan kanssa. Tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi noin.
Mikfin70
Ylipäällikkö
En ota tuohon kirjoitukseen kantaa, totean vain jokainen saa tehdä omat päätöksensä asioista.
33 vuoden virkauraan liittyy paljon vaiheita, mutta muistaakseni en ole mainostanut itseäni kaikkien asioiden asiantuntijana.
Omaan edelleen tietyt ammatilliset asiantuntijavahvuudet ja näköjään myös yritysmaailma arvosti niitä, koska kotoa rekrytointiin töihin.
33 vuoden virkauraan liittyy paljon vaiheita, mutta muistaakseni en ole mainostanut itseäni kaikkien asioiden asiantuntijana.
Omaan edelleen tietyt ammatilliset asiantuntijavahvuudet ja näköjään myös yritysmaailma arvosti niitä, koska kotoa rekrytointiin töihin.